LONTOOSSA JA HAAGISSA TEHTIIN TAAS MONIKULTTUURIA

Jännittävän eksoottinen etninen säpinä se vain jatkuu Euroopan kaduilla. Mihinpä se katoaisi niin kauan kuin kansakuntien avainasemassa olevat petturit jatkavat kuolleena syntynyttä monikulttuurikokeiluaan, jota myös Kalergi-suunnitelmaksi kutsutaan.

Uutistoimistot maailmalla ovat kertoneet kahdesta matalan kynnyksen terroristi-iskusta Lontoossa ja Hollannin Haagissa, joissa tummapintaisten murhaajien myötä Black Friday -ostosorgiat muuttuivat kirjaimellisesti mustaksi perjantaiksi. Ensimmäisestä iskusta kertoo Yle uutisessaan Lontoon veitsihyökkääjän tausta puhuttaa Britanniassa – 28-vuotias mies oli päästetty koevapauteen terrorismituomion jälkeen. 

Hieman poikkeuksellisen tapauksesta tekee se, että ainakin kaksi valkoista vääräuskoista murhannut Lähi-idän veijari oli samana päivänä ollut kutsuvieraana yliopiston seminaarissa, joka sattumoisin koski tuomioita kärsivien terroristien sopeuttamista yhteiskuntaan. Paljon ylistetty integraatio ei tekijän kohdalla taaskaan onnistunut, mutta poliitikot eivät silti halua tehdä tästä oikeita johtopäätöksiä, vaan ovat valmiita jatkamaan monikulttuuria viimeiseen veitsen iskuun asti.

London Bridgen terroristi.

Hollannin Haagissa on tilanne vielä päällä, sillä ainakin kolmea sivullista vakavasti haavoittanut pohjoisafrikkalainen mies on edelleen vapaalla jalalla. Toistaiseksi Yle kertoo iskusta sangen hatarin tiedoin uutisessaan Useita alaikäisiä loukkaantunut puukotuksessa Haagissa Hollannissa – tekijää etsitään. Joka tapauksessa näyttää siltä, että Haagin pääostoskadulla puukkohippasille ryhtynyt jihadisti oli perinteisellä islamistisella joulutuulella nähdessään niin paljon vääräuskoisia kristittyjä lampaita. Monikulttuurin rautaisen kohtaamislain mukaan kanta-asukkaat menettävät matemaattisella todennäköisyydellä ennen pitkää henkensä uusille reviirin valtaajille. 

Tällä kertaa negatiivisessa lottoarvonnassa siipeensä saivat kirjaimellisesti todella pehmeät kohteet, alaikäiset lapset. Perusmuslimien sankareina pitämille islamistiterroristeille kaikki vääräuskoiset ovat yhtä arvottomia, joten heille avuttomien lasten surmaaminen ei tuota ongelmia. 

Ainoa ratkaisu poistaa islamin imperialistiseen logiikkaan kuuluva väkivalta Euroopasta, on karkoittaa muukalaiset, jotka tuota vihamielistä uskontoa harjoittavat. Oikeastaan tämäkään ei riitä, sillä arjen väkivaltaan kuten joukkoraiskauksiin syyllistyvät afrikkalaiset saattavat yhtä hyvin olla kristittyjä. Elleivät eurooppalaiset ole valmiita puolustamaan omaa elintilaansa kuten muut, on kohtalona maanosan uuskolonisaatio ja jääminen alistetuksi vähemmistöksi kotimaissaan. 

Punavihreät ja kosher-konservatiivit ovat rasistiksi leimautumisen pelossa valmiita uhraamaan kaiken, mutta jos hyvin käy, enemmistö kansasta voi jatkuvan muukalaisterrorin vuoksi nousta nopeasti voittamattomaan poliittiseen raivoon.

TAVALLINEN UUTISPÄIVÄ KERTOO, KUINKA POLITISOITUNUT YLE VALIKOI UUTISENSA USKOLLISILLE SEURAAJILLEEN

Internetin "vapaa tiedotus" ei ole poistanut massojen riippuvutta perinteisestä yksisuuntaisesta valtamediasta. Varsinkaan sen jälkeen kun verkon arvososialismille kumartavat monopolistiset palveluntarjoajat ovat alkaneet tehdä sensuroivaa yhteistoimintaa ylikansallisten organisaatioiden kuten EU:n kanssa. Unohtaa ei sovi myöskään suurta varttunutta kansankerrosta, joka ahmii edelleen tietonsa globalisisista uutiskorporaatioista ja kulttuurimarxilaista valtion tiedotusjäteistä.   

Suomessa tämä valtava uutisia seuraava segmentti koostuu niin sanotuista demarieläkeläisistä, jotka luottavat Yleen vanhasta muistista. Yle osaa käyttää tätä luottamusta hyväkseen, jonka vuoksi se voi huoletta antaa Voima-lehdestä ja Nyt-liitteestä värvättyjen toimittajien levittää kulttuurimarxismin hörhöagendoja ja epätieteellisiä tasa-arvouskonnollisia  harhaoppeja. Uutistenlukija Arvi Lindin aikaan 1970- ja 80-luvulla tällaista mielettömyyttä ei vielä edistetty, joten kansalaisilla oli vankka luottamus Yleen. Valitettavasti auktoriteettiuskovat senioririkansalalaiset kuvittelevat Ylen olevan edelleen yhtä luotettava kuin se oli 1980-luvulla.

Nuorisossakaan ei ole kehumista ja se onkin helppoa riistaa YleX:n kaltaisille hip hoppia tuputtaville nuorisokanaville. Tälle kohdeyleisölle suolletaan vielä kärjistetymmin rasismi- ja homojankutusta kuin typerrytetyille demarieläkeläisille. Parhaan mahdollisuuden tuottaa uskottavaa propagandalle tarjoaa Yle uutiset, jonka tarkasti siivilöityä uutisantia mm. YleX käyttää "keskustelua herättävänä" materiaalina. Seuraavat esimerkit tämän päivän uutisannista kertovat mitä Ylen propagandatehtaalla halutaan korostaa ja mistä taas pyritään vaikenemaan kuoliaaksi:

1) Maahanmuuttokysymyksessä Yle käyttää asiantuntijoinaan ja mielipideautomaatteinaan lähes pelkästään niitä, jotka kannattavat ulkomaalaisinvaasiota joko oman etunsa tai ideologisten syiden vuoksi. Ylen verkkosivujen uutisessa Pelimies Peter Vesterbacka manaa lupaviranomaisten hitautta – miljoonapotin saaminen ulkomaalaisilta opiskelijoilta vaarassa maahanmuuton tarpeellisuutta perustellaan vain yhden ahneen yrittäjän uhkavaatimuksella saada sopivaa työvoimaa maailman ääristä alalle, joka on pelkässä lapsellisuudessaan täysin turha. Vähäisenä suomalaisten työllistäjänä tunnettua Vesterbackaa ei kiiinostaa tippaakaan kansakunnan etninen tulevaisuus, vaan hän haluaa sivuuttaa sen lyhytaikaisten taloudellisten voittojen vuoksi. 

Näitä halpatyövoimaa ja "ulkomaan ihmeitä" haalivia vesterbackeja löytyy maastamme jonkin verran, mutta heitä on huomattavast vähemmän kuin ulkomaisen halpatyövoiman kanssa kilpailevia suomalaisyrittäjiä. Näitä kriittisiä ääniä ei Ylessä juuri kuule, vaan megafonia tarjotaan Vesterbackan kaltaisille globalisteille, joille Suomi on pelkkä markkinalue eikä isänmaa, joka on liitto elävien, kuolleiden ja syntymättömien sukupolvien välillä.

2) Tänään on vietetty lähes huomaamatta kansainvälistä miestenpäivää, jota on yritetty lanseerata marxismin perillisenä syntyneen naistenpäivän miehisenä vastineena. Periaatteessa molemmat päivät siunaavat länsimaissa vallalla olevan uhriutuvan identiteetipolitiikan, joka on repimässä koko yhteiskuntaa hajalle. Sukupuolinarsistinen feminismi on kuitenkin sen verran vahvoilla, että moinen miestenpäiväjuhlinta voidaan lopettaa alkuunsa hieromalla naamaan vaikutusvaltaisten cuck-miesten uusinta kastraatiovaatimusta, josta kertoo Ylen uutinen Professori ei aio jatkossa osallistua paneeleihin, joissa on pelkkiä miehiä – herätti vilkkaan keskustelun. Sattumoisin sukupuolikiintiö ei näy hallituksen (2015) tasa-arvopolitiikkaa valmistelevassa 18-jäsenisessä yksikössä, jossa toimii vain yksi mies (vuonna 2012 ei ainuttakaan).

3) Monikulttuurin mukanaan tuomia barbaarisia ilmiöitä Yle ei edes tunnusta olevan olemassa, vaan kertoo yhteiskunnallisista ongelmista ideologisen värisokeasti ikään kuin maahan tuotetuilla tuoreilla etnisillä ryhmillä ei olisi mitään vaikutusta asioihin. Esimerkkitapauksen tällaisesta journalismista tarjoaa uutinen Puukotukset yleistyivät niin rajusti, että Lontoon baareja varustetaan massiivisen verenvuodon hoitoon tarkoitetuilla ensiapuvälineillä. Siinä ei mainita sanallakaan "uusbrittien" osuudesta epideemiseen puukotusaaltoon, vaikka tilastot puhuvat sen puolesta, että tekijät ovat enimmäkseen Afrikasta ja Lähi-idästä. Toisin kuin Yle, jopa Iso-Britannian valtavirtalehdet kuten The Sun ovat kertoneet puukotusaaltoon olennaisesti liittyvästä etnisestä puolesta.

4) Muun muassa Facebookin, Twitterin ja YouTuben viime vuoden aikana pakottamat uudet vaivihkaiset käyttäjäehdot ovat tehneet niistä vanhan median kaltaisia yhden totuuden sensoreita. Aivan samoin kuin perinteinen media on jo vuosikymmeniä tukahduttanut ja demonisoinut konservatiivisia ja kansallisradikaaleja muutosvoimia, ovat Internetin uusmediat yksi toisensa jälkeen liittyneet samaan tiedon kontrollijärjestelmään. Tähän monoliittisen tietokontolliin on liittymässä myös pienempiä netin toimijoita kuten Snapschat. Ylen uutisessa Snapchat ryhtyy estämään harhaanjohtavaa poliittista mainontaa: "Emme hyväksy väärää ja valheellista tietoa" ennakosensuuria perustellaan "valheellisella tiedolla", josta on tullut markkinoita hallitseville vasemistoliberaaleille suuryhtiölle kiertoilmaus tiedolle, joka on haitallista globalististisille tavoitteille:

– Meillä on paljon nuoria käyttäjiä ja haluamme toki kannustaa heitä osallistumaan poliittiseen keskusteluun. Snapchat ei kuitenkaan enää hyväksy väärää ja valheellista tietoa levittävää poliittista mainontaa, Spiegel toteaa.

Mikäli "valheellinen tieto" koskisi vasemmistoliberaalien propagandaa, Internettiä halllitsevat kapitalistiset mediakorporaatiot olisivat jo ajat sitten olleet jokaisen valtamedian silmätikkuna ja itkuvirren aiheena. Mutta kun poliittisen tukahduttamisen kohteena ovat konservatiivit, media ei näe siinä mitään ongelmaa, vaan päinvastoin, se myhäilee tyytyväisyyttään kun kerettiläiset ajetaan poliittiseen marginaaliin, koska ne eivät suostu noudattamaan poliittisen korrektiuden ortodoksiaa.

5) Nykyinen valtavirran tiedonvälityksen nimellä kulkeva valheenlevitys on romahtunut tasolle, jolloin tulee ikävä jopa takavuosikymmenten Ylen kommunistitoimittajia. Heistä kenties tunnetuin, Leif Salmén, on Ylen uutisen mukaan juuri kuollut 67-vuotiaana. Hänen kuolemansa on varmasti vanhakantaiselle journalismibolshevimille surullinen menetys. Ikävä kyllä journalismi on tätä nykyä niin heikoissa kantimissa, että hänen avointa värin kantamistaan kaipaavat muutkin kuin punaisen yliopiston päivystävät desantit ja vanhat stalinistijäärät.


                                                            ************************



TV1, maanantai 18.11.2019 klo 21.00 A-studio

Perussuomalaiset ja kokoomus kisaavat suurimman puolueen paikasta. Studiossa kohtaavat oppositiojohtajat Jussi Halla-Aho ja Petteri Orpo. OneCoin-pyramidihuijaus vei kymmenientuhansien suomalaisten rahat. Vieraina rikoskomisario Marko Leponen keskusrikospoliisista ja kybervaluuttoihin perehtynyt tutkija Juri Mattila Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta. Juontajana Katri Makkonen. #yleastudio HD ohjelmatekstitys.

Ylen juttu ohjelmasta täällä.

Leipää ja poliittista sirkushuvia kansalle. Ohjelman ainoa anti oli näyttää millainen patkuli aikuiselta vauvalta näyttävä Petteri Orpo on. Eipä ihme, että sisäministerinä muukalaistulvan aikana vuonna 2105 toiminut Orpo sai kansan keskuudessa kutsumanimet Petturi-Orpo ja Rotupetturi-Orpo. Lisäksi kenellekään ei tullut ohjelmaa katsoessa uutisena, että sekä Orpo että Jussi Halla-aho pitävät nykyhallitusta Suomen historian kehnoimpana.


TV 1, 18.11.2019 maanantai klo 19.00, Historia: Franco - unohdettu diktaattori (12)

2/4. Uusi hallinto. Franco julistautui Espanjan suvereeniksi hallitsijaksi ja loi itse oman julkisuuskuvansa. Hän asettui asumaan entisen kuninkaan kesäpalatsiin. Mitä tämä kertoo Francon mielenliikkeistä? HD ohjelmatekstitys (suomi) 55 min

MONIKULTTUURIN KASVUKIPUJA OSA 666: NYT VUOROSSA HOLLANTI

Monikulttuurinen säpinä ei ota viikonlopun jäljiltä loppuakseen. Tänään tiedotusvälineet ovat kertoneet näyttävästi Alankomaiden Utrechtissa tapahtuneesta terrori-iskusta, josta poliisi etsii edelleen Gokman Tanis -nimistä 37-vuotiasta turkkilaista miestä. Ylen uutisessa Yle seuraa: Ainakin kolme kuollut Utrechtin raitiovaunuammuskelussa – Poliisi etsii 37-vuotiasta turkkilaismiestä kerrotaan ainakin kolmen ihmisen kuolleen ja viiden haavoittuneen raitiovaunussa tapahtuneessa ammuskelussa. 

Luultavasti muslimitaustaisen miehen tekemä isku on jonkinlainen nokitus viime perjantaina Uudessa-Seelannissa tapahtuneille moskeijahyökkäyksille. Niissähän tekijäksi epäilty 28-vuotias australialaismies Brenton Tarrant sanoi kostaneensa muslimien Euroopassa tekemät terrori-iskut ja  pedofiilliraiskaukset, joita on sattunut mm. Oulussa. Osasyynä kostoon saatoi olla myös tekijän kotimaassa Australiassa sattuneet lukuisat muslimien tekemät joukkoraiskaukset, joista on tihkunut tietoja jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien.

Kuten edellisessä Yle Watchin päivityksessä kerrottiin, maahantulijoiden ja paikallisväestön välisestä väkivallan kierteestä voi syyttää vain hallitsevaa liberaalia nomenklatuuraa. Se on kantaväestön vastustuksesta huolimatta synnyttänyt Eurooppaan vihamielisten ulkomaalaisten muodostamia eristäytyneitä enklaaveja, josta käsin muukalaiset käyvät omaa uskon- ja rotusotaansa elättäjiään eurooppalaisia vastaan.

Monikulttuurisen kaaoksen ydinsyynä on se yksinkertainen tosiasia, että diversiteetti ei toimi. Varsinkin kun sitä on tuotettu pakolla eikä sitä ole tehty yhteisymmärryksessä kantaväestön ja tulijoiden välillä. 

Jo lähtökohtaisesti on itsestään selvää, että kouluttamattomien afrikkalaisten tai Lähi-idän muhamettilaisten on mahdotonta sopeutua eurooppalaisten mädättäjäuniversalistien luomaan postmoderniin, arvorelativistiseen ja -nihilistiseen teknoyhteiskuntaan, jossa kansalaisilta vaaditaan valtavasti tietotaitoa ja kognitiiviisia kykyjä.  Silti on turha syyttää omalla luontaisella tavallaan käyttäytyviä muukalaisia, vaan poliittis-taloudellista eliittiä, joka on mahdollistanut mielettömän avoimien rajojen politiikan.

Ainoa keino estää väistämätön etninen konflikti on olla luomatta monikulttuurista yhteiskuntaa, jossa eri ryhmät pelaavat omilla säännöillään. Diversiteetti voi toimia vain mosaiikkina, silloin kun eri kulttuurit elävät omien maantieteellisten rajojensa sisällä.

Käytännössä tämä tarkoittaa kolmannesta maailmasta tulevan maahanmuuton lopettamista ja vieraalla passilla jo täällä olevien ulkoeurooppalaisten karkottamista. Suomalainen "hyvinvointiyhteiskunta" ja kulttuuri voidaan näillä laillisilla keinoilla vielä ehkä pelastaa. Valitettavasti Hollanissa tilanne on jo niin paha, että siitä ulospääsemiseksi vaaditaan aivan toisenlaista lähestymistapaa.


                                                    ******************************

TV1, 18.3. 2019 klo 20.00 MOT

MOT tutki, millä perusteilla rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotetaan Suomesta. Miksi raiskaaja saa jäädä ja lievempiä rikoksia tehnyt joutuu lähtemään? HD ohjelmatekstitys (suomi) 29 min

Linkki ja esittely ohjelmasta.

Ongelman ytimenä ei ole se, saako maahan luvatta tullut kutsumaton vieras rikoksistaan lievämmän tai ankaramman rangaistuksen kuin toinen samanmoinen, vaan se, että he ylipäätään ovat täällä. Laittomasti. Jos ulkomaalaisraiskaajille halutaan yhdenvertaisia tuomioita, oikeudenmukaisinta olisi karkottaa heidät kaikki, sillä eiväthän he ole edes Suomen kansalaisia.


Yle Fem Teema,  18.3. 2019 klo 19.00, Pakolaisesta muukalaiseksi

Millaista on tulla Suomeen pakolaisena? Voiko uudessa kotimaassa olla koskaan muuta kuin muukalainen? Ohjelmassa seurataan Sudanista ja Syyriasta tulleita perheitä, jotka yrittävät asettua uusille ruotsinkielisille kotipaikoilleen. Olof Film, 2019. HD ohjelmatekstitys (ruotsi) 29 min
Linkki Yle Areenaan.

Yle Femman ruotsinkieliset kulttuurikommunistit vetävät aivan omaan linjaa kuplan ympäröimässä ankkalinnassaan.

Vain pahantahtoinen valehtelija tai idiootti voi rehellisellä naamalla väittää, että sudanilaisesta tulee suomalainen heti sen jälkeen kun hän ylittää rajan. Jos taas joku pysyy itsepintaisesti tässä uskomuksessa, päteekö sama myös silloin kun sudanilainen livahtaa Japaniin? Tuleeko hänestä silloin pesunkestävä japanilainen, jota kaikki pitävät japanilaisena? Jos taas ei, niin miksi sama ei päde Suomeen ja muihin valkoisiin maihin?

SAKSAN PAKOLAISET: VALHE, EMÄVALHE, YLEN LEVITTÄMÄ JOS-TILASTO

Kun kaikkea perustellaan talouden lyhytnäköisellä hyötyajattelulla saadaan järjettömiä lopputuloksia. Taloususkovaisten logiikalla rakennetussa Ylen uutisessa Saksassa on onnistuttu siinä, mistä Suomessa vasta haaveillaan – Vuonna 2015 tulleista siirtolaisista yhä useampi on töissä lukijoita suostutellaan monikulttuurin ystäviksi sillä verukkeella, että Euroopan ulkopuoliset talouspakolaiset muka työllistyvät kovaa vauhtia ja vahvistavat näin Saksan taloutta. Tarkempi lukeminen paljastaa kuitenkin kirjoituksen todellisen agendan, joka on jatkuvan muukalaisvaasion oikeuttaminen. Tämän kehityksen vääjäämättömänä lopputuloksena saksalaiset tekevät itsensä tarpeettomaksi maahansa päästämillä vieraspopulaatioilla.

Nykysaksalaisten itsetuhoinen hulluuden riemumarssi näyttää käsittämättömältä ellei sitten oleteta kyseessä olevan anglosionistisen miehityshallinnon viivästyneestä Morgenthau-suunnittelmasta. Päämäärä näyttää ainakin olevan sama, koska kolmannen maailman invaasio muuttaa saksalaisten etnistä koostumusta siten, että edessä on taloudellinen kivikausi ja henkinen keskiaika. Tässä päivitetyssä Morgenthau-suunnitelmassa kehitysmaalaisten tuottama "taloudellinen pöhinä" on lopulta vain lyhytaikaista pintakohinaa, jolla tyynnytellään typertynyttä alkuperäisväestöä. 

Maahanmuutosta seuraavan henkisen suorituskyvyn laskusta on varoittanut mm. taustaltaan sosiaalidemokraattinen Saksan keskuspankin johtokunnan entinen jäsen Thilo Sarrazin  kirjassaan Deutschland schafft sich ab (2010, Saksa lopettaa itsensä). Oman lusikkansa tähän soppaan tuo vielä automaatio, joka tulee joka tapauksessa lopettamaan jo lähitulevaisuudessa alhaisen koulutustason väheneviä työpaikkoja, joista ulkomaalaiset kilpailevat jo nyt kantaväestön kanssa.

Suomessa toimittajat seuraavat tarkkana monikulttuurin etenemistä Saksan kaltaisissa rajun muukalaisinvaasion kokeneissa maissa. Ylessä tätä peruuttamattomalta näyttävää myllerrystä pyritään tietenkin kuvaamaan etupäässä positiivisessa valossa ja siksi Angela Merkelin hallinnon harjoittaman ulkomaalaispolitikan traagiset seuraukset selitetään parhain päin. Tosin Ylelle ei riitä se, että katastrofaalisesta turvapaikkapolitiikasta tehdään hyve, vaan tulevaisuus selitetään valoisana tilastollisella spekulaatiolla. Alussa mainitun uutisjutun insertissä kun kerrotaan, että

Ennusteiden mukaan vuonna 2020 noin puolet Saksaan tulleista miljoonasta siirtolaisesta on töissä. Mitä Saksassa oikein tapahtuu?

Ylen tilastollisessa propangandassa ollaan menty siihen pisteeseen, jossa vielä toteutumaton toiveajatelu kerrotaan ikään kuin jo toteutuneena tosiasiana! Mistään kovin uudesta uutisointi-ilmiöstä tässä ei ole kuitenkaan kyse, sillä maahanmuutosta kertoessaan Yle on turvautunut usein "jos tädillä olisi munat niin täti olisi setä" -tyyppiseen retoriseen harhautukseen. 

Kun Yle kertoo Suomeen saapuneiden kouluttamattomien vapaamatkustajien olevan kansantaloudellinen voimavara, sitä perustellaan lähes aina Jos-ajattelulla: Jos maahanmuuttajat työllistyvät, se vahvistaa kansantaloutta; Jos maahanmuuttajat työllistyvät, he tulevat kustantamaan suomalaisten eläkkeet; Jos maahanmuuttajat työllistyvät, he vaihtavat vanhusten vaipat vanhainkodeissa jne. Tarkkaamattomalle lukijalle tällainen puhe näyttää siltä, että maahamuuttajien työllistyminen on jo melkein käsillä ja se on tuomassa maallemme kultaa ja mirhamia. Kaikki käy hienosti kunhan maahanmuuttajat vain työllistyvät. Tämän jo melkein todeksi käyvän asian pikku esteenä on vain pieni kolmikirjaiminen sana: jos. Muuten kyllä.

Kuvitteellisten tilastojen lisäksi Ylen Saksa-jutussa epäilyttää myös jo tilastoidut tosiasiat. On vaikea uskoa Saksan työmarkkinatutkimusinstituuttin tilastoihin, kun se vetelee ennusteita hatusta tutulla Stetson-Harrison metodilla. Väitettä, jonka mukaan lähes joka neljäs elintasopakolainen olisi työllistynyt, ei perustella mitenkään, vaan lukijoiden silmille lätkäistään vain pelkkä luku, 250 000 "siirtolaista":

Mansoureh Kazemi ja Esraa Ali kuuluvat niihin Saksaan vuonna 2015 saapuneisiin siirtolaisiin, jotka löysivät Saksasta työpaikan kahden vuoden sisällä saapumisestaan. Kaikkiaan tämä onnistui joka neljänneltä tulijalta. Työpaikan on siis löytänyt noin 250 000 siirtolaista miljoonasta.

Vielä jokunen vuosi sitten valtamedian uutiset kertoivat, että Saksan yli miljoonasta uudesta tulijasta vain 34 000 on työllistynyt viimeisen vuoden aikana. On selvää, että viime vuosina näissä luvuissa on tapahtunut kasvua, mutta Ylen uutisten mainitsema luku vaikuttaa tilastokikkailulta. Tätä epäilystä tukee se, että jutussa ei avata mitenkään sitä, miten ja millä tilastostollisella menetelmällä luku on saatu. Suuri luku on silti pieni kun sen kääntää työttömyysprosenteiksi: joka neljäs työllistyminen tarkoittaa edelleen huimaa 75-prosentin työttömyyttä uusien "siirtolaisten" kohdalla.

Jos oletetaan että uutisessa mainittu luku pitää edes joten kuten paikkaansa, sille löytyy tuttu selitys, jota voisi kutsua tempputyöllistämiseksi. Veronmaksajien rahaa on nimittäin kaadettu valtavasti yritystukiin, jolla on voitu työllistää uutta halpatyövoimaa:

Toinen syy hyviin työllisyyslukuihin ovat yritysten saamat tuet ja kiinnostus maahanmuuttajien työllistämiseen. Frankfurtilainen Stich by Stich -ompelimo on omanlaatuisensa siksi, että se perustettiin vain siirtolaistyövoimaa varten.

Monille saksalaisyrityksille raha näyttää olevan ainoa isänmaa, jonka vuoksi se on lobannut pitkään yrititystukien puolesta ja halvan työvoiman saatavuuden lisäämiseksi. Suomessa tilanne on sama, mutta Saksassa sitä ei edes hävetä tunnustaa. Se on kirjattu jopa uuteen lakiin:

Joulukuun 19. päivä Saksan hallitus esitteli uuden lain, joka helpottaa työtekijäpulasta kärsivien alojen ammattilaisten maahanmuuttoa etenkin EU:n ulkopuolelta. Sen nojalla tiettyjen alojen ammattilaiset voisivat hakea oleskelulupaa Saksan suurlähetystöistä jo lähtömaassa vuodesta 2020 alkaen. 

– Tämä laki on yritysten vuosien lobbaustyön tulosta, Saksan kauppakamarin Marlene Thiele sanoo.

Tällaiset lausunnot kertovat koruttomasti siitä, että Saksan miehityshallinnon kanssa yhteistoimintaa harjoittavan liike-elämä on hylännyt saksalaisten intressin kansana ja kulttuurina. Kehitysmaalaiset kuokkavieraat ottavat tietenkin riemulla vastaan mahdollisuuden saada jalkansa oven väliin Saksassa. Osalle se suo mahdollisuuden päästä loppuelämäksi valtion elätiksi, osalle se taas merkitsee valmiiksi tehtyä pöytää, jonka antimista voi rakentaa omaa unelmaa. Kaiken huippuna ovat vielä punavihreät kansanviholliset, joiden mielestä Saksan olemassaolon ainoa tarkoitus on olla vapaa leikkikenttä, jossa muukalaiset voivat toteuttaa mielihalujaan. Heille saksalaisten intressistä puhuminen on itsestääselvästi natsismi-rasismia:

Stich by Stich -ompelimon naiset näkevät tulevaisuutensa työelämässä. Syyrialainen Esraa Ali haluaisi jatkaa työntekoa ompelimossa myös oppisopimuksen päättymisen jälkeen. 

– Haluaisin myös suorittaa ajokortin ja oppia lisää saksaa. Ehkä myöhemmin vähän englantia ja vaatesunnittelua, hän lisää.

MUUKALAISTEN RAISKAUSAALTO ON VAIN PIENI OSA ULKOMAALAISONGELMAA

Kehitysmaalaisten pedofiilisaalistajaliigan suomalaislapsiin ja -tyttöihin kohdistuneet raiskaukset Oulussa nousivat viime vuoden lopulla nettiaktivistien ansiosta väkisin myös valtamedian keskusteluun. Viime viikon aikana rotumuukalaisten tekemiä raiskauksia on noussut päivänvaloon myös muualla Suomessa, etenkin Helsingin seudulla. Yle uutiset on valaissut loppumattomalta näyttävän vyyhdin päähuomiot jutussaan Nämä 9 asiaa tiedämme nyt Oulun ja Helsingin seksuaalirikostutkinnoista.

Järki-ihminen on tiennyt jo sukupolvia sitten, miten vierasperäisten raiskausepidemiaa ennalta-ehkäistään: kielletään muukalaisten maahantulo ja karkoitetaan jo maahan livahtanut etnisesti sopeutumaton vieras aines. Valitettavasti tämä kansanviisaus on unohtunut suomalaisilta. Vasta kehitysmaalaisten saalistajaliigojen paljastuminen on herättänyt valtamedian varassa olevat demarieläkeläiset. Jopa heille on käymässä selväksi, että ulkomaalaispolitiikassa on mennyt jotain todella pahasti pieleen. Tästä on yhtenä osoituksena pari päivää vanha Iltalehden uutinen Yli puolet Helsingin raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä – poliisi: ”Tilastot puhuvat karua kieltä".

Hiljaisten massojen suuttumusta pelätessään poliittinen eliitti, poliisi ja toimittajat ovat esittäneet "järeitä puheenvuoroja", mutta mitään konkreettista, joka viittaisi järki-ihmisen ratkaisuvaihtoehtoon ei ole tietenkään uskallettu esittää. Päinvastoin, juuri tänään Yle kertoi uutisen Vauvakriisi: Jos sama meno jatkuu, maahanmuutto on kaksinkertaistettava – ja eläkkeiden on joustettava, jossa työeläkeyhtiöiden johtajat vaativat (Euroopan ulkopuolisen) maahanmuuton kaksinkertaistamista, jotta lukutaidottomat lapsivaimojen etsijät voisivat "työllään" kustantaa suomalaisen tulevat eläkkeet:

– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa, joka ainakin osin konvertoituu aktiiviseksi työtätekeväksi väestöksi, toteaa myös Veritaksen Carl Petterson. 

Eläketurvakeskuksen Mikko Kautto arvioi, että alentuneen syntyvyyden paikkaamiseen riittää, jos nettomaahanmuutto kasvaisi kuudella seitsemällä tuhannella hengellä nykyisestä noin 15 000 muuttajasta.

Tällaiset vaatimukset yhteiskunnan huipulta kertovat siitä, mitä "eliitti" todellisuudessa haluaa, vaikka poliitkot joutuvat juuri esiin pullahtaneen raiskausepidemian vuoksi pitämään ääntä sordiinolla maahanmuuton lisäämisestä. Varsinkin kun vaalit ovat jo aivan nurkan takana.

Hallitsevan luokan kannalta ulkomaalaisten kroonisen raiskausaallon paljastuminen tuli huonoon aikaan. Se on kaikin keinoin yrittänyt minimoida harjoittamansa turvapaikkapolitiikan ikävistä seurauksista käytävää keskustelua kohdistamalla huomion epäolennaisiin seikkohin, joilla ei ole mitään tekemistä ongelman ratkaisun kanssa. Silmiinpistävintä näissä silmäätekevien puheenvuoroissa on ilmiön teeskennelty hämmästys, vaikka viranomaiset ja toimittajat ovat tienneet vuoden 2015 maahanmuuttoinvaasiosta lähtien, että huomattava osa "uusista voimavaroista" on identiteetiltään tunnistamattomia onnenonkijoita, useat jo kotimaissaan tuomittuja rikollisia. Jopa Yle tunnusti viime elokuun uutisessaan Lähes joka toisen turvapaikanhakijan henkilöllisyys jää mysteeriksi – emme varmuudella tiedä keitä tänne tule tämän karmean tosiasian. 

Olisi silti naivia olettaa, että Euroopan ulkopuoliset raiskaajasaalistajat edustaisivat kotimaidensa poikkeusryhmää tai olisivat vain pelkkiä yksittäistapauksia. Suomessa oleskeleva irakilaisnainen Seida Sohrabi kertoo Ilta-Sanomien tuoreessa haastattelussa, että vapaana kulkeva hunnuton nainen on Lähi-idän miehille vapaata seksuaalista riistaa, jota voi kohdella kuin lihanpalaa. Tämä asenne on syväkoodattuna näiden maiden kivikautiseen kulttuuriin eikä sitä voida poistaa millään "kotouttamista edistävillä" maassa maan tavalla -kursseilla tai muulla monikultturistisella kikkailulla kuten median ylistämällä yökoripalloilulla.

Ottamatta kantaa moderniin länsimaiseen teknokulttuuriin erinomaisuuteen, selvää on ainakin se, ettei se ole yhteensovitettavissa Lähi-idän primitiiviisen uskonnon eikä Saharan eteläpuolisen väestönosan älyllisen potentiaalin kanssa. Monikulttuurisuus ja sen seurauksena syntynyt pakkodiversiteetti perustuvat jo lähtökohtaisesti virheelliseen ajatteluun, mutta vielä enemmän sen taustalla on tietoinen valehtelu. Tuota suurta huijausta edustaa 1700-lukulainen universalistinen valistus ja sen utooppiset valheet, joista suurin on tasa-arvo. 

Siksi Eurooppaan ei voi koskaan syntyä auvoista monikulttuurista yhteiseloa, josta kaikki osapuolet hyötyisivät. Hyötyjiä toki on, mutta he ovat lähes poikkeuksetta kolmannen maailman kulttuurista tulleita kouluttamattomia vapaamatkustajia. Toinen nykytilanteesta hyötyvä joukko on kansansa pettänyt pieni "eliitti", jonka harhaisista motiiveista ja tavoitteista voi lukea eurooppalaisten kansanmurhaamisen perusteoksesta, EU:n arkki-isä kreivi Richard Coudenhove Kalergin kynäilemästä kylmäävästä julistuksesta Praktischer Idealismus (1925).

Rotumuukalaisten itsekontrollin puutteesta kertova brutaali seksuaalisuus on vain eräs ikävä seuraus poliitikkojemme masinoimasta vihamielisestä maahanmuutosta. Tämän vuoksi on putkinäköistä keskittyvä vain siihen ja kuvittella, että raiskausepidemian "ratkaiseminen" tekisi tyhjäksi muut ulkomaalaiskysymykseen liittyvät ongelmat. 

Toisin kuin valtamedian puhuvat päät ja "asiantuntijat" vakuuttelevat, me emme yksinkertaisesti tarvitse kehitysmaalaisia,  mutta he tarvitsevat epätoivoisesti meitä, jopa niin, että he ovat henkensä uhalla valmiita vyörymään Välimeren yli Eurooppaan. Lähtöhalukkuutta lisää se fakta, että jokainen Afrikan kehitysmaa on epäonnistunut valtio. Ainoa keino estää kehityskulku, jossa Suomesta ja muusta Euroopasta tehdään barbaarista Afrikkaa, on panna sulku kolmannen maailman invaasiolle. Tosiaan, yhteiskunta koostuu ihmisistä.

                                                        ************************


TV1, torstai 17.1.2019 klo 21:05  A-Talk 

Miksi poliitkot heräsivät seksuaalirikoksiin vasta nyt? Juontajana Olli Seuri #yleastudio HD

Kun A-talkin "asiantuntijavieraana" on valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen, on aika painaa kaukosäätimen kanavanvaihtajaa. Jälleen kerran Tuomas Ojanen tulkitsi lakeja "kansainväliset sopimukset" keppihevosenaan ulkomaalaisten eduksi suomalaisia vastaan. Tämän miehen ei pitäisi olla televisiossa levittämässä suomalaisvihamielistä propagandaa vaan hänen paikkansa on Kansantuomioistuin ja siellä syytettyjen penkillä.


TV1, keskiviikko 16.1.2019, Hyvissä aikeissa 

1/3 Oman käden oikeus. 1900-luvun alussa pelättiin, että ihmiskunta rappeutuu. Rotuhygienia hiipi hyväntekijöiden mieliin. Ajattelu innosti muun muassa kehitysvammatyön edelläkävijöitä Edvin ja Emma Hedmania. HD ohjelmatekstitys (suomi) 29 min.

Vaalit lähestyvät ja kansalaisia syyllistävä natsismiin viittaava propaganda vain kiihtyy.

YLE PIMITTÄÄ HELSINGIN LAPSENMURHAAJAN NIMEN JA ETNISEN TAUSTAN, MUTTA KANSALAISET SELVITTIVÄT TEKIJÄN

Helsingin Arabianranta. Lieneekö kuvan kiikut varattu
lapsimurhasta epäillylle kehitysmaalaiselle?

Monikulttuurisuus on alkutalvesta lähtien tuottanut entistä mätäisempää satoaan, eikä tämä ole jäänyt ainoastaan Oulun pedofiiliraiskausliigan tehtailuksi. Joulunpyhinä saimme kuulla, että 36-vuotias mies on murhannut Helsingin Arabiarannan alueella koulupojan. Yle uutisessa Poliisi esittää koulupojan murhasta epäiltyä vangittavaksi – käsittely huomenna perjantaina jätetään tuttuun tapaan visusti kertomatta tekijän nimi ja etninen tausta. Ylen toisessa uutisessa Koulupojan murhasta epäillyllä rikostaustaa: 4 pahoinpitelyä, näpistelyä ja rattijuopumus valotetaan tekijän rikostaustaa, mutta suurta yleisöä kiinnostavasta kansallisuudesta ei ole mitään mainintaa.

Jo se, että juttu julistetaan kiireellä salaiseksi pitäisi saada tarkkaavaisessa uutistenlukijassa varoituskellot soimaan. Poliisi ja media haluavat vaieta tekijästä yksinkertaisesti siksi, että poikkeuksellisen teon takana on kehitysmaalainen. Se taas on myrkkyä valtaapitävien agendalle, jossa monikultuurisuutta mainostetaan väistämättömänä ja maallemme edullisena asiana. 

Kun tällaisia uutisia tulee kasvavan maahanvyöryn seuraksena yhä enemmän, suomalaisista piittaamattoman "eliittimme" on entistä vaikeampi perustella monietnisen yhteiskunnan rakentamisen järkevyyttä. Heidän ainoaksi hätäratkaisuksi jääkin sensuuri, jolla 1) peitellään värillisten ulkomaalaisten rikollisuus ja 2) rangaistaan näistä rikoksista ääneen puhuminen etnisessä kontekstissa.

Koska totuusmediana esiintyvä valtamedia ja Polpo eivät ole halunneet kertoa lapsimurhaajan nimeä, ovat aktiiviset kansalaiset selvittäneet asian itse. Tämä hetkisten tietojen mukaan tekijä on Zulfigar Ali Sohrab (290482-). Jos joltain lukijalta liikenee ylimääräistä aikaa, murhasta epäillyn voi tavata huomenna klo 14 Helsingin käräjäoikeuden salissa 208. Nimen perusteella tekijä on luultavasti irakilainen.

Ali Sohrabilla on myös vaikutus-
valtaisia multikultituttuja.

MYÖS VIRO HALUTAAN AFRIKKALAISTAA

Aasialaiset ovat nähneet tiedotusvälineissään kulttuurisen ja etnisen tuhon, jota tietoisesti harjoitettu massamaahanmuutto on aiheuttanut Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Idän taloustiikereillä ei ole aikomustakaan muuttua etnisesti monikulttuurisiksi, mikäli sillä tarkoitetaan afrikkalaisinvaasioita, jonka länsimaat ovat kohdanneet. Ne kyllä esittivät YK:ssa länsimaita mielisteleviä puheenvuoroja kulttuurisesta diversiteetistä ja "maahanmuuton väistämättömyydestä", mutta tosiasiassa Aasian maat kavahtavat ammattitaidottomien ja kognitiivisesti haasteellisten afrikkalaisten maahanmuuttoa. Siellä on ollut pitkäaikaisena trendinä pikemminkin etninen nationalismi eivätkä afrikkalaiset vapaamatkustajat kuulu tähän yhtälöön.

Ikävä kyllä länsimaissa ollaan geneettisen itsesuojelun kehityksestä jäljessä. Täällä uskotaan edelleen monikulttuurin autuaaksi tekevään voimaan, vaikka tietyt maat ovat jo luisumassa etniseen kaaokseen ja orastavaan sisällissotaan. Varsinkin poliitikot, talousvaikuttajat ja toimittajat ovat hylänneet kokonaan ajatuksen etnovaltiosta ja ovat näin julistaneet puoliavoimen sodan kansojensa enemmistön syvintä tahtoa vastaan. 

Ne maat, jotka ovat vielä kyenneet suojelemaan etnistä koskemattomuuttaan ovat näiden korppikotkien ahnaan tarkkailun kohteina. Globalisteista on nimittäin sietämätöntä, että tietyiltä Euroopan kolkilta löytyy edelleen rodullisesti valkoisia saarekkeita. Kalergi-suunnitelmasta märkiä unia näkevät globaalikapitalistit ja heidän vasemmistoliberaalit hyödylliset idioottinsa tuntevat todennäköisesti hekumallista mielihyvää siitä, että voivat turmella vieraalla verellä vielä jäljellä olevat valkoiset maankolkat.

Hyvänä esimerkkinä tästä on etelänaapurimme Viro, jonka vähittäisestä negridisoitumisesta Yle uutiset riemuitsee jutussaan "Rasisti on aina pelokas ihminen, joka purkaa pahaa oloaan muihin" – Näin ulkomaalaistaustaiset virolaiset ovat kääntäneet erilaisuuden vahvuudekseen. Mikäli puheenaiheena olisi koko maailma, pelokkaiksi ihmisiksi pitäisi kutsua afrikkalaisia, Lähi-idän asukkaita ja aasialaisia, sillä lahjomattomien tilastotietojen mukaan näillä alueilla sijaitsevat maailman rasistisimmat maat. Eurooppa on maailman etnomasokistisin ja suvaitsevaisin maanosa, mutta puheenaiheena rasismi koskee pääasiassa vain sitä ja Ylen jutussa tällä kertaa Viroa.

Juttua lukiessa tulee väistämättä mieleen, miten nopeasti valkoinen väestö on lähes kaikkialla maailmassa vajonnut alas ilman taistelua. Jutun kirjoittanut toimittaja Silja Massa kuuluu siihen ihmisryhmään, joka ainakin symbolisella tasolla osallistuu aktiivisesti kulttuurinsa ja etnisyytensä tuhoamiseen. Kehitysmaalaisten invaasion edistämisellä alennetaan tietoisesti  omien resurssien tasoa, sosiaalista arvoasteikkoa ja poliittista valtaa  jakamalla sitä ulkopuolisille vapaamatkustajille. Totta puhuen, sosiologit ja evoluutiotutkijat eivät voisi edes kuvitella, että tietty rodullinen populaatio olisi välinpitämätön oman ryhmänsä vallasta ja sen vähenemisestä. Kuitenkin juuri huomattava osa Euroopan (uudelleen) koulutetusta akateemisesta väestöstä on täysin välinpitämätön omasta ja tulevien sukupolvien edusta.

Kaikessa läpinäkyvästä indoktrinaatiosta huolimatta Ylen uutisjuttu tuo esiin kiusallisia piirteitä kulttuurieroista ja maahanmuuttajien motiiveista. Ensimmäisenä haastateltu afrikkalais-virolainen tanssija Monika Tuvi hylkää suoraan monikultturistien hellimän kulttuurirelativismin tunnustamalla Viron olevan parempi maa kuin Keski-Afrikan tasavalta:

Minulla on Keski-Afrikassa suuri suku, jonka luona kävin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Se oli valtava kulttuurishokki. En ollut ennen nähnyt sellaista köyhyyttä. Tajusin olevani onnekas, kun saan asua Virossa.

Kommentti paljastaa koruttomalla tavalla sen, miksi afrikkalaiset haluavat tulla Eurooppaan, jos siihen annettaan vain mahdollisuus: he eivät itse kykene rakentamaan vaurasta ja rauhallista yhteiskuntaa, joten he pyrkivät sinne missä sellainen on valmiina. Tosin silloin kun afrikkalaispopulaatiosta tulee suuri, myös eurooppalainen maa muuttuu Afrikaksi. Tällöin kukaan Saharan eteläpuolinen afrikkalainen ei koe enää mielekkääksi muuttaa Eurooppaan, joka on samanlainen epäonnistunut valtio, josta he pyrkivät pois.

Musiikkituottaja Antonio Kassin isä on kotoisin Dominikaanisesta tasavallasta ja äiti virolainen. Kassin tausta on mulatille tavanomainen, sillä lähes poikkeuksetta sekasuhteessa mies on musta ja äiti valkoinen. Kommenteissaan hän on rehellinen ja tuo esiin sen, kuinka alttiita nuoret naiset ovat vaikutukselle, jossa erilaisuuden palvonta esitetään jotenkin tavoiteltava asiana:

Tummasta ihosta on sekä hyötyä että haittaa Viron kaltaisessa pienessä maassa. Saan todella paljon huomiota tytöiltä, mikä on mukavaa. Toisaalta seuraani lyöttäytyy ihmisiä vääristä syistä. He ihannoivat erilaisuutta ja luulevat, että minun seurani tekee heistä jotenkin erityisiä.

Ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä ymmärtääkseen, että tyttöjen tavoittelema "viileyden" malli omaksutaan rodunsekoitusta propagoivasta amerikkalaisesta viihdeteollisuudesta. Massakulttuuri ja Hollwyood ovat auttamattoman junttia, mutta suuren mailman elämäntäpaa apinoiville nuorille kuluttajazombeille se tuntuu uppoavan edelleen hyvin. 

Jutun yllättävin suunvuoro kuullaan ghanalaisen isän ja virolaisen äidin tyttäreltä, kampaaja Sandra Ashileviltä. Hän tuntuu ymmärtävän sen, että rasismista jankkaavat eniten keskiluokkaiset valkoiset punaporvarit eivätkä niinkään värilliset. Tuon porukan sosiaalis-moraalisesta pätemisestä ja jeesustelusta kärsivät jo mustatkin, sillä näin heitä pidetään oikeustoimikelvottomina kehitysvammaisina, jotka vaativat jatkuvaa ylhäältä tulevaa "suojelua" valkoisilta Sosiaalisen Oikeudenmukaisuuden Sotureilta:

Silti tämän hetken rasismikeskustelu uuvuttaa minua. Tuntuu, että nuoret ovat nykyään liiankin herkkiä löytämään rasismia, syrjintää ja epäkohtia ympäriltään. On naurettavaa, että jotkut näkevät jopa Nutella-purkin rasistisena tuotteena.

Jutun lopussa palataan kuin muistutuksena pääteemaan eli virolaisen rasismin päivittelyyn. 19-vuotias Sissi Nylia Benita on Idols-finalisti, jonka karibialaistaustainen isä Dave Benton voitti Viron euroviisut vuonna 2001. Kaikki tietävän ylioppilaan asenteella hän määrittelee ulkoaopitusti rasistin (joka voi olla rasistisesti tietenkin vain valkoinen) kunnon keittiöpsykologin asenteella:

Isäni on kokenut enemmän rasismia kuin minä. Olen oppinut häneltä, ettei loukkauksia pidä ottaa henkilökohtaisesti. Rasisti on aina pelokas ihminen, joka purkaa pahaa oloaan muihin. Vanhojen ihmisten ennakkoluulot ulkomaalaisia kohtaan ymmärrän, koska Viron historia on julma ja väkivaltainen. Vähän väliä joku ulkopuolinen on marssinut tänne ja ottanut sen, mikä kuuluu virolaisille.

Yksittäinen rasistinen ilmaus on tietenkin sen kohdanneelle yksilölle epämiellyttävää. Leimasanaksi muodostuneessa rasismissa ei kuitenkaan ole pohjimmiltaan kyse yksilöpsykologiasta – puhumattakaan psykopatologiasta – vaan yhteisöllisestä suojareaktiosta, jolla varjellaan omaa uniikkia geeniperimää. Yleensä tuo perimä on se sama, jonka maantieteellinen populaatio on jakanut vuosituhansien ajan ja josta on kehittynyt oma kieli ja kulttuuri. Geneettistä vaihtoa on toki ollut lähialueilla aina, muttei herra paratkoon sentään Saharan eteläpuolisten kongoidien kanssa!

Sissi Nylia Benita on kuitenkin sen verran fiksu, että kykenee tunnustamaan Viron traagisen historian. Hän tuomitsee ulkopuoliset tunkeutujat, jotka ovat ottaneet sen mikä kuuluu virolaisille. Mikäli venäläisten virta olisi kommunismin aikana ollut loputonta, kyseessä olisi ollut väestösiirolla tehty kansanmurha. Miksi tätä samaa kansanmurhatendenssiä ei haluta tunnustaa silloin kun Viroon ja muualle Eurooppaan valutetaan pohjattomasti kehitysmaalaisia? Eurooppalaiset voivat säilyttää etnisen identiteetinsä suurenkin venäläisaallon alla, koska itäslaavit ovat geneettisesti melko lähellä muita eurooppalaisia. Sen sijaan pienikin afrikkalaisten ja aasialaisten invaasio tekee peruuttamatonta geneettistä bastardisaatiota eurooppalaiseen geenipooliin. Tämän luulisi olevan itsestään selvää ainakin Viron kohdalla, jonka väestömäärä on hädin tuskin miljoona.

Lopuksi Sissi Nylia Benita ryhtyy EU:n asianaiseksi ja alkaa saarnata globalistista Kalergi-oppia, jossa ihmiset nähdään vain pelkkinä toisilleen vieraina yksilöatomeina, kuluttajina, joilla ei ole yhteistä historiaa, kulttuuria ja identiteettiä.  Toivonsa hän laskee aivopestyihin nuoriin, jotka ovat valmiita seuraamaan mitä tahansa mielipuolista muotiaatetta tullakseen hyväksytyiksi:

Muutosta on kuitenkin ilmassa. Vaikka ulkomaalaisvihamieliset mielipiteet ovat Virossa pinnalla, rasismin vastustaminen on esillä vielä enemmän. Suurin osa virolaisista nuorista on fiksuja ja suvaitsevaisia. Heitä ei kiinnosta ihmisen ihonväri tai se, onko joku homo tai lesbo. Nuoret ymmärtävät, että ihmisessä tärkeintä ovat hänen ajatuksensa ja tunteensa, ei se, miltä hän näyttää."

Toisin kuin edellinen lainaus väittää, Viron ja Euroopan säilymisen ongelmana on se, että täällä on liian vähän luonnollista "rasismia". Juuri se ylläpitää mosaiikkimaista erillisyyttä ja takaa sen, että diversiteetti ei tuhoudu harmaaksi monikulttuurimössöksi. Monikulttuuri-ideologia on tullut mahdolliseksi lähinnä siksi, että geneettis-kulttuurisen itsesuojelun taustalla olevan "rasismin" tilalle on istutettu patologinen altruismi, joka ennen pitkään johtaa etniseen itsetuhoon. Etnomasokismi on kuitenkin vain ehdollistettu reaktio, josta voi oppia pois. Se on vain pieni pintasilaus, joka rapisee pois kun rajalliset resurssit vähenevät ja on aika pitää yhtä, laajannettua perhepiiriä, vereen sidottua isänmaata.


                                                     ***************************

Helsingin Sanomien Nyt-liite mainostaa jo nyt Yle Areenalla näkyvää kotimaista tv-sarjaa Se tyyli, jossa esitellään muotimaailman menestyjiä kameran edessä ja takana. Erikoiseksi sarjan tekee se, että yksikään menestyjä ei ole suomalainen vaan värillinen. Nyt-liitteen jutussa Ylen uutuussarjassa seurataan suomalaisia huipulla, eikä heistä yksikään ole valkoinen – tässä kolme syytä, miksi sarja kannattaa katsoa tehdään tietenkin se valheellinen oletus, että afrikkalaistaustainen olisi itsestäänselvästi suomalainen vain siksi, että omistaa Suomen passin ja asuu Suomessa.

Sarjan takana on tukirahoilla pyörivä Ruskeat Tytöt Media, jonka päätoimittajana on juutalaistaustainen feministi-monikultturisti Koko Hubara, joka on monessa yhteydessä ilmaissut avoimen vihansa valkoista heteromiestä kohtaan. Olisi mielenkiintoista tietää, miten ja millä motiiveilla Yle on päätynyt ostamaan tämän sarjan mm. valkoisten heteromiesten verorahoilla. Omia motiivejaan ainakaan Hubara ei salaile:

Jaksot ovat hyviä esimerkkejä siitä, millaisia ohjelmia voisi olla, jos tasa-arvo lisääntyisi. He ovat myös ruskeita, mutta se ei oikeastaan ole sarjassa olennaista.

Hubara siis väittää, että ruskeus ei ole olennaista, mutta Nyt-liitteen artikkelissa ei silti tehdä muuta kuin ylistetään ruskeutta.

VANHUUDENHÖPERÖ DONNER JUUTTUNUT MENNEESEEN MAAILMAAN

Jörn Donner nuorempana, vähemmän sierettyneenä.

Liberaaleja muotiaatteita koko ikänsä seurannut kulttuurivaikuttaja Jörn Donner näyttää uusimmassa Ylen haastattelussa Jörn Donner haluaa lisää pakolaisia Suomeen: ”Meillä on menetelmiä, joilla äärioikeistoa pystytään suitsimaan” entistä dementoituneemmalta. Mitä selvemmäksi vasemmistoliberaalien poliittinen umpikuja ja moraalinen konkurssi alkaa käydä eurooppalaisille, sitä sitkeämmin Donner pitää kiinni tuhoon tuomituista 60-lukulaisista pakkomielteistään. Hän on jopa valmis karsimaan liberaaleja oikeuksia ja demokratiaa, kunhan vain hänen jälkisosialistinen houreensa monietnisestä EU-valtiosta Stalinin tapaan toteutuu.

– Meidän täytyy hyväksyä, että elämme Euroopassa, joka on nopeasti muuttumassa monisäikeiseksi yhteisöksi. Miksi me liityimme jäseneksi Euroopan unioniin? Juuri sen takia.

Monisäikäisellä Donner tarkoittaa monirotuisuutta, joka ei voi olla aito yhteiseen historiaan, kohtaloon ja vereen sidottu yhteisö. Samalla tuo monisäikeisyys tarkoittaa kaikkien standardien madaltamista, kiitos afrikkalaisen invaasion ja liberaalin arvorelativismin. 

Donner saattoi itse vuonna 1994 äänestää EU:n liittymisen puolesta Baabelin torni -fantasioidensa vuoksi, mutta suurin osa Kyllä-äänestäneistä lahjottiin mukaan lähinnä halvan viinan ja ruuan houkuttelemina. Näin jälkeen päin markan vaihtaminen euroksi ilman kansan mandaattia on merkinnyt sitä, että ruoka ja viina on nyt kallimpaa kuin se olisi ilman unioniin liittymistä. On päivän selvää, että niukka suomalaisenemmistö ei halunnut liittyä EU:n siksi, että olisimme osa sirpaloitunutta "yhteisöä", johon miljoonat kehitysmaalaiset vapaamatkustajat voivat nyt vapaasti marssia sisään.

Vaikutusvaltaisten kulttuurikriitikkojen yliarvostama elokuvaohjaaja ja kirjailija on koko uransa ajan pyrkinyt mitätöimään Suomea ja muuttamaan sen etnistä koostumusta. Marraskuun lopulla ties monennettako kertaa televisiosta uusintana tullut dokumentaarinen elokuva Perkele - kuvia Suomesta (1971) flirttaili tuolloin muodikkaalla kommunismilla ja sosiaalisella "tiedostavuudella". Joulukuun neljäntä Yle TV1:ssä esitetty jatko-osa on hengeltään samanlainen, mutta nyt äärivasemmistolaisuus on päivitetty monikultturismiksi:

Takana on uuden elokuvan Perkele 2 - kuvia Suomesta televisioensi-ilta ja edessä matka Berliiniin Euroopan elokuva-akatemian European Film Awards -palkintojen jakotilaisuuteen. Donner on yksi akatemian perustajajäsenistä. Tällä kertaa tilaisuudessa on ehdolla muun muassa Aki Kaurismäen uusin elokuva, pakolaisteemaan tarttuva ja palkittu Toivon tuolla puolen. Donner ei usko elokuvan pääsevän palkinnoille tässä tilaisuudessa.

Svekomaanisena Ruotsin ihailijana Donner haluaa meille saman kohtalon kuin romahtamisen partaalla oleva länsinaapuri. Ylen haastattelussa hän ei vain kehoita vaan suorastaan pakottamalla vaatii Suomen muuttamista epäonnistuneeksi afrikkalaiseksi valtioksi:

Mutta nyt puhutaan Euroopan tulevaisuudesta. Siinäkin pakolaiset näyttelevät suurta roolia, ainakin jos Jörn Donner saisi päättää.  

– Me olemme osa Eurooppaa, se ei kaikille suomalaisille ole selvä asia. Meillähän on hallitus, joka on äärimmäisen vastenmielinen pakolaisasioissa. Äärimmäisen vastenmielinen, hän painottaa.

Lyhytnäköinen ja alemmuudentuntoinen poliittinen pseudoeliittimme on väkisin tunkenut maamme osaksi länsieurooppalaista "arvoyhteisöä" eli vapaaehtoista itsetuhoa.  Euroopan tulevaisuus ei kuitenkaan lepää epäeurooppalaisessa, kovaa vauhtia negridisoituvassa lännessä, vaan maanosamme kulttuuria ja alkuperäisväestöjä puolustavassa Itä-Euroopassa. 

Donner on toki oikeassa siinä, että maamme hallitus "on äärimmäisen vastenmielinen pakolaisasioissa". Sitä se tosiaan on, mutta eri syystä kuin kirjailija meille uskottelee. On vaikea pitää sellaista hallitusta kovin pakolaisvastaisena, joko päästää yhtenä syksynä Dublinin sopimuksen vastaisesti lähes 40 000 turvapaikanhakijaa, joista suurin osa on vielä nuoria miehiä muualta kuin Syyriasta. 

On suuri häpeä, että Jörn Donner on viheliäisellä kulttuuriporsastelullaan loannut ansioituneen isänsä, itsenäisyysaktivisti Kai Donnerin, isänmaallisen elämäntyön ja perinnön. Onneksi hänen isänsä ei ole enää kuulemassa tämän horinoita, jollaisia päästävät suustaan tavallisesti vain täydellisen piittaamattomat kansanviholliset:

Donnerin mielestä aluksi voitaisiin nostaa kiintiöpakolaisten määrää radikaalisti. Hän ottaa esimerkiksi Ruotsin:

– Siellä lähes 20 prosenttia maassa asuvista on syntynyt ulkomailla. Ruotsi on muuttumassa hyvin värikkääksi, monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi.

– Suomenkin on pakko muuttua. Se on jo muuttumassa, mutta kaikki eivät sitä huomaa, Donner sanoo.

Mikä ihme itsetarkoituksellinen hinku Donnerillla on saada maahan kehitysmaiden osaamattomia joutomiehiä ja kaapuihin puettuja synnytystehtaita? Mitkään rationaaliset, kulttuuriset, esteettiset eivätkä edes kansantaloudelliset syyt eivät tällaista ulkomaalaisfetisismiä voi selittää, vaan syytä pitänee etsiä mielen synkemmistä irrationaalisista kerroksista. 

Ruotsin väestöstä on jo nyt yli 20 prosenttia (Ylen mukaan 25%) ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Tämä on työelämän automaation edetessä valtava taloudellinen rasite, mutta ennen kaikkea hirvittävä uhka etnisesti ainutlaatuisen ruotsalaisuuden säilymiselle. Älykkäät ruotsalaiset kyllä selvityisivät ilman kognitiviisesti haasteellisia Afrikan kultamunia, mutta jälkimmäiset eivät ilman edellisiä. Näin huonoa diiliä Donner on vaatimassa nyt suomalaisille. Eikö Donneria voitaisi tällä perusteella syyttää jo valtiopetoksesta?

Vaikka Donner esiintyy mielellään eurooppalaisen kulttuurin puolustajana, häneltä näyttää puuttuvan ymmärrys sen traditiosta ja luonteesta. Miten muuten voi selittää hänen nihilistisen asenteensa sille, että Eurooppaa ollaan muuttamassa muhamettilaiseksi laittoman islamilaisinvaasion avulla. Vain täysin välinpitämättömästi Euroopan kohtaloon suhtautuva kyyninen rappioliberaali voi sanoa näin:

– Jotkut piirit, esimerkiksi Ranskassa, näkevät sen vaarana. Katsotaan, että tämä kristillinen yhteiskunta ei ole enää sama. Minä en ole kristitty, joten minun ei tarvitse välittää. Jos joku haluaa rakentaa moskeijan ja harrastaa uskontoa, niin se on minusta ihan OK, Donner naurahtaa.

Minä, minä, minä –  siinä punaliberaalin surullisen uskontunnustuksen kolminaisuus. Donner ei usko edes kulttuurisesti tuhatvuotisen eurooppalaisuuden perustana olevaan kristinuskoon, joten hänen uskonvakuuttelunsa Euroopasta eivät tunnu uskottavilta. Se, että rakentaa (taika)uskonsa vuoden 1789 konkurssikypsille abstrakteille houreille, kertoo vain siitä, että hän on menettänyt viimeisenkin otteen todellisuudesta:

Jörn Donner uskoo Eurooppaan, eurooppalaiseen ajatteluun, vahvaan demokratiaan ja sivistyksen voittoon. Siitäkin huolimatta, että äärioikeiston äänet kovenevat Euroopan eri maissa.

– En minä äärioikeistoa pelkää. Meillä on menetelmiä, joilla sen toimintaa pystytään suitsimaan. Demokratia on sen verran vahva, ei kaikissa Euroopan maissa, mutta ainakin meillä ja Pohjoismaissa. Tietysti vaikeudet voivat uhata, mutta ne eivät ole ylitsepääsemättömiä, Donner pohtii.

Niin sanottu äärioikeisto on se viimeinen lukko, joka suojelee toistaiseksi liberaalejakin alati etenevältä islamilaiselta barbarialta. Mitä tulee menetelmiin "äärioikeistolaisen populismin" eli hiljaisena enemmistönä olevan kansanosan poliittisen äänen suitsimiseksi, Donner on oikeassa siinä, että petoksellisella eliitillä on käyttämättömiä kieroja keinoja takataskussaan. Jo se, että Donner avoimeisti vihjaa menetelmistä, joilla tukahduttaa valtavan kansanosan legitiimi ääni, kertoo millaisessa demokratuurissa ja kansanvallan fasadissa me elämme.

Kuten korruptoituneet globalistit ja degeneroituneet viihdeteollisuuden edustajat, myös Donner uskoo aivopestyyn "fiksuun" nuorisoon. Tosiasiassa näiden trendihölmöjen joukko ei ole kasvamassa toisin kuin roturealismiin heränneiden kansalaisten, jotka näkevät omin silmin, kuinka omat kotikulmat ovat muuttumassa siivottomiksi basaareiksi ja afrikkalaisten heimosotien vyöhykkeiksi:

– Väittäisin, että ennakkoluulottomien eurooppalaisten määrä on kasvamassa. Nuorten maailmaa nähneiden ihmisten määrä on nousussa. Se merkitsee suurempaa avoimuutta, ilmaisun ja sananvapautta. Kyllä Eurooppa on siinä mielessä kehittynyt, vaikka poikkeuksiakin löytyy, Donner miettii.

Älyllisesti veltostuneet, itselleen epärehelliset vasemmistoliberaalit eivät tunnusta oman utopiansa epäonnistumista ennen kuin sen vaikutukset kohdistuvat heidän elämään. Toistaiseksi Donnerin kaltaiset punaporvarit voivat asustella monikulttuurista eristetyillä asuinalueillaan ja tehdä shoppailureissuja suurkaupunkien keskustoihin, joita armeija ja poliisi nyt turvaavat. Siksi Donner voi esittää huoletta näin falskia analyysia:

– Maailman ja tämän maanosan kehittäminen on ikuinen työ, pitkä juttu. Eihän se aina parane, joskus se huononee. Mutta emme me ole missään dramaattisessa tienhaarassa. Ellei Putin tai Trump tee uusia typeryyksiä, hän hymähtää torstai-illan hämärtyessä.

Eurooppa on tienhaarassa, mikäli se haluaa selvitä eurooppalaisena maanosana ja kulttuurina. Punaliberaalien tapa regoida tähän on näytellä tyhmää tai teeskennellä, että mitään ihmeellistä ei ole tapahtumassa.

100-VUOTIAASSA SUOMESSA EI HALUTA JULKISESTI KESKUSTELLA MONIKULTTUURIN ONGELMISTA

Yle Watch kirjoitti toissa päivänä Porvoon lapsisurmasta, mutta se lienee jäänyt monelta blogia somen kautta seuraavalta huomaamatta, koska Facebook ei näytä sitä "feedissä" eli seinällä näkyvässä päivitys- ja uutisvirrassa. Tapausta sen enempää ruotimatta muutama sana vielä sen saamasta mediakäsittelystä.

Suomalaiseen kulttuuriin kuulumattomana poikkeuksellisena tapahtumana lapsisurma on herättänyt luonnollisesti hämmästystä ja vihaa kansalaisten keskuudessa. Ylen uutisjutussa Asiantuntija Porvoon tragediasta: "Aikuisten kannattaisi suojella lasten lisäksi myös itseään uutistulvalta" ollaan sikäli oikeilla jäljillä, että verinäytelmällä mässäily ei ole suotavaa lasten silmille ja korville. Ikävä kyllä hyväntahtoisen toppuuttelun varjopuolena on sensuuri, jota ovat vaatineet monikultturistit, koska tekijän afrikkalaistaustaustan esille ottaminen olisi huonoa mainosta ideologialle. Esimerkiksi Ulkopoliittisen Instituutin multikulti-natottaja Charly Salonius-Pasternak vaati heti surmapäivänä twiitissään, ettei tapauksesta pitäisi kertoa lainkaan valtamediassa. Tämä luultavasti siksi, että lapsisurmaan liittyy vahva monikulttuurinen ulottuvuus.

Salonius-Pasternakin toiveista huolimatta valtamediakin otti asian esille, tosin se puhui yleisön harhauttamiseksi koko ajan "ranskalaisisästä", vaikka kyse on karibalaistaustaisesta mustasta miehestä. Siksi Yle uutisten tuore artilkkeli "Meillä on kulttuurinen sokeus väkivaltaa kohtaan" – Perheväkivallan ehkäisyssä on paljon puutteita on erityisen harhaanjohtava, kun se jaarittelee pitkään aidan seipäistä eikä itse aidasta. Suomessa tosiaan on kulttuurinen sokeus, mutta ei sillä tavalla kuin artikkeli antaa ymmärtää. 

Valtamedia ruokkii todellista kulttuurista sokeutta, kun se ei Porvoon tapauksen uutisjutuissa tuo mitenkään esiin siihen liittyvää monikulttuuria. Eri kulttuuritaustasta tulevien pariskuntien avioliittojen purkamiset ja väkivaltaiset huoltajuuskiistat ovat tilastollisesti monta kertaa yleisempiä kuin normaaleissa tapauksissa, joissa mies ja nainen edustavat samaa kulttuuria ja etnisyyttä. Jos Yle olisi kansalaisten asialla, se nostaisi tämä ongelman yhteiskunnalliseen keskusteluun eikä juuttuisi lillukanvarsiin puhumalla "viranomaisten yhteistyöstä perheväkivallan ehkäisemiseksi".


                                                         
                                                        ******************************


Kun media ja koulu eivät kerro nuorisolle mitä on raaka monikulttuurinen arki, se synnyttää koululaisissa epärealistisen kuvan yhteiskunnasta. Tämä lienee niiden tarkoituskin, josta Yle Watch kertoi viime viikolla ilmestyneessä jutussaan Nuorissa suomilampaissako maan tulevaisuus? Suomalaisvihamieliseksi farssiksi lässähtäneen Suomi 100 -hankkeen lisäksi maassamme on järjestetty lukiolaisille "Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi" kilpailu, jossa "haettiin uutta visiota, itsenäisyysjulistusta, Suomen seuraavaksi sadaksi vuodeksi". Konformististen pinkojen kilpailusta kerrotaan Ylen uutisessa Neljä lukiolaista kirjoitti Suomelle uuden itsenäisyysjulistuksen – "Ainoastaan maailmalle avoimena Suomi voi menestyä".

Kilpailussa kaikuu totalitarismin samatahtinen marssisaapas, koska nuoria lukiolaisia kilpailutetaan sillä, kuka osaa kaikkein laskelmoivimmin kirjoittaa ylistyslaulun nomenklatuuran palvomalle monikultturismille ja pakotetulle diversiteetille. Uutisjutussa esitellyt näytteet eivät eroa sävyltään juurikaan niistä julistuksista, joita kirkasotsaiset pikkupioneerit esittivät aikoinaan Isä Aurinkoiselle eli Stalinille. Vaikka suurin osa kansasta viittaa kintaalla monikultturismille ja jupisee yksikseen muukalaisinvaasiota vastaan, indoktrinoitu nuoriso sen sijaan hoilaa tämän vuosituhannen Kansainvälistä kuten käy ilmi näistä uutisjutun lainauksista:

Suomalaisuuden määrittelevät suomalaiset itse. Kuka tahansa voi olla suomalainen ja tulevaisuuden suomalaisuus on yhdessä rakennettu, perinteitä ja uusia tuulia ja kansalaisia yhdistävä asia, jonka piiriin mahtuu jokainen niin halutessaan.

Suomalaisuuden määrittävät hegemoniset punavihreät ja Kokoomuksen kukservatiiivset aisankannattajat. Kuka tahansa maailman 7,6 miljardista ihmisestä voi halutessaan julistaa olevansa suomalainen, muu olisi syrjintää! Se on maailman pahin asia. Suomi kuuluu kaikille!

(...) Ainoastaan maailmalle avoimena Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Koska perusasiat ovat maassamme jo nyt erinomaisesti, on meidän autettava ihmisiä, joilla asiat ovat huonommin. Suomen pitää näyttää maailmalle mallia tasa-arvossa, demokratiassa ja onnellisuudessa.

Aina voi parantaa Suomen menestystä vaikka myymällä viimeisetkin louhokset ja pohjavedet ulkomaalaisille, sillä eihän mitään niin hienoa voi ollakaan kuin kansainvälisyys! Sitä paitsi Suomella on velvollisuus olla maailman sosiaalitoimistona, kysykää vaikka Vihreiden puoluetoimistosta. Ja kyllähän meillä on varaa! Vain rasisti voi väittää toista.

Suomessa ihmisiä kohdellaan henkilöinä, ei jonkin sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen edustajina. Jokaisella on mahdollisuus toteuttaa unelmiaan ja rakentaa yhdessä tulevaisuutta. Kenenkään ei tarvitse pelätä tai olla yksinäinen.

Kaikki ovat Suomessa ainultaatuisia lumihiutaileita, paitsi jotkut ovat enemmän ainutlaatuisia kuten kaksineuvoiset kolmekymmentäkuusi muunsukupuolista! Ei se oo hei sulta pois, jos promillen vähemmistö määrää normit tasa-arvon puolesta, sillä jotkut vain sattuvat olemaan tasa-arvoisempia kuin toiset. Ennen kaikkea tämä sopii elämän tarkoitukseen eli markkinatalouden biznekseen, jossa kaikkien yksilö-pyksilöiden raha on kuulkaas ihan samanlaista.

Maailma ei ole vain meidän. Kaikilla, myös tulevilla sukupolvilla, on oikeus puhtaaseen ympäristöön. Suomea ei ole ilman maapalloa, joten Suomen on huolehdittava myös planeettamme tulevaisuudesta.

Kuten kaikki Hyvä asiat, myös puhdas luonto kuuluu niihin, tosin hyvälistan häntäpäähän. Ihmisoikeuksiin kuuluvat lisääntymisoikeudet ovat tietenkin pyhiä, joten puhtaasta ympäristöstä voidaan tavittaessa joustaa. Sitä paitsi afrikkalaiset on  pop! Siksi vain rasisti puhuu Afrikan kohdalla "väestöräjähdyksestä". Me voimme pelastaa maailman valkoisilta rasisteilta ainoastaan antamalla runsaskätistä ja jatkuvaa kehitysapua afrikkalaiselle väestölle.


                                                          **************************


Yle TV1, keskiviikko 15.11.2017 klo 22:55, Ulkolinja: Pakolaisleireillä voittoa 

20 miljoonaa ihmistä elää pakolaisleireillä, joista on tullut kannattavaa liiketoimintaa mm. vartiointi-, elintarvike- ja biotunnisteyritykselle. Monet niistä takovat voittoa YK:n ja kansalaisjärjestöjen varoilla. HD Äänitekstitys: suomi.


Yle TV2, keskiviikko 15.11.2017 klo 19:00, Jenny+

Terveysfasismi. Lihava - kävelevä terveysriski? Jenny Lehtinen ja Saara Sarvas kyllästyvät terveysfasisteihin, joiden mielestä terveydentilan voi päätellä ulkonäöstä. Brunssilla herkuttelemassa Saara Särmä ja Kasmir. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi.

Mutku mulla on oikeus ja mulla on tunteet! Siksi laiskan lihavuuden välttämättömyydestä on tehtävä suorastaan hyve. Muuhan olisi – herranjumala sentään!  – fa-fa-fasismia!! Fasismin määritelmähän on lyhyesti se kaikki, mistä vasemmistolainen lumihiutale ei satu pitämään. Siksi terveysfasismin sijaan pitää suosia tasa-arvoista sairausdemokratiaa.


Yle TV2. keskiviikko 15.11.2017 klo 19:30, Moa - he kutsuivat minua läskiksi 

Ruotsalainen dokumentti seuraa puolentoista vuoden ajan koko elämänsä ylipainon kanssa taistelleen hässleholmilaisen Moa Anderssonin valmistautumista vatsalaukun pienennysleikkaukseen. Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: suomi.

Ruotsalainen ymmärtää ja hyväksyy kaiken. Paitsi ruotsalaista nationalistia.


Yle Radio 1, keskiviikko 15.11.2017 Pyöreä pöytä 

Reservaatteja turisteille, pipolätkää pressan kanssa ja matikkaa! Jos Linnan juhlat olisivat lasten juhlat tai koko kansan ulkoilmajuhla? Pitäisikö turisteille rakentaa oma reservaatti, Suomi-teemapuisto?

Ohjelman voi kuunnella täältä, mutta suosittelen ottamaan verenpainelääkkeet valmiiksi esille. Demarisionisti Ruben Stiller alitti jälleen itsensä kun hän yritti "huumorin" varjolla rinnastaa maksavat maasta poistuvat turistit Suomeen ikuisiksi ajoiksi jääviin elätettäviin turvapaikkaturisteihin.

Yksikään muukalaisinvaasion vastustaja (muutamia syväekologeja luukunottamatta) ei ole vastustanut turismia, mutta niin vain Stiller sai väännettyä asian niin, että hänen kuvittelemansa olkkiukkorasistit kuten persut vastustavat kategorisesti kaikkia maahan tulevia ulkomaalaisia riippumatta siitä, jäävätko he maahan vai eivät ja kustantavatko he itse oman elämisensä vai eivät. Heikko suoritus. Onko Stilleristä tulossa jo nyt vanhuudenhöperö?