A-STUDION JUTTU AFRIKAN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ LÄSSÄHTI HETI ALKUUNSA

Afrikka, Amerikka, Aasia, Eurooppa ja Oseania.

TV1, keskiviikko 25.4.2018 klo 21:05,  A-studio 

Kun tähti uupuu, Afrikan väestö tuplaantuu 30 vuodessa. Miten voimme hillitä väestönkasvua? Juontajana Annika Damström #yleastudio HD

Linkki Yle Areenaan.

Aiheensa puolesta tätä ohjelmaa voi pitää tapauksena, sillä kaikista maailman ongelmista tärkeimmästä ei puhuta mediassa juuri koskaan, ainakaan näin näkyvästi kuin tänä iltana. Valitettavasti ohjelman ensimmäinen puolisko koostui tyhjänpäiväisestä keskustelusta siitä, kuinka jotkut nykypopparit uupuvat. Kyseessä on tyypillinen ensimmäisen maailman näennäisongelma, joka koskee vain pientä etuoikeutettua ryhmää. 

Sitä paitsi kuka kumma oli itsemurhan tehnyt ruotsalainen bedroom-muusikko Avicii, josta valtamediat ovat vaahdonneet pari viimeistä päivää kuin jostain suurmiehestä? Yli kolmekymppiselle tämä juustoista EDM-biittiä läpsyttänyt "muusikko" ei sano mitään. Sen sijaan nuoret tuntuvat tietävän edesmenneen popparin yhtä hyvin kuin kliseet ilmastonmuutoksesta. Suuri osa vanhemmasta väestä on sen verran fiksumpaa, että ymmärtää myös sen juurisyyn, josta keskusteltiin ohjelman toisessa osassa.

A-studio oli hyvistä lähtökohdista huolimatta sittenkin pettymys, koska väestöräjähdyksestä tehtiin pelkkä keppihevonen "naiskysymykselle". Hallitsemattomasta väestonkasvusta kertovan osuuden alussa näytettiin pitkähkö johdatusraportti Afrikasta. Sen viestinä oli sama kuin verkkosivuilta löytyvä juttu Jos Afrikan naiset saisivat päättää, lapsia syntyisi vähemmän – Opettajan mielestä 14-vuotias tyttö saisi olla jo naimisissa. Selittävinä tekijöinä väestönkasvuun sekä A-studiossa että verkkosivujen jutussa kerrottiin naisten koulutuksen vähäisyyden, ehkäisyn puuttumisen, köyhyyden. Löydettiinpä vika myös Dondald Trumpista, koska tämä on evännyt rahavirrat Senegalin aborttijärjestöiltä.

Samoja poppakonsteja Afrikan ongelmaan toisteli myös asiantuntijaksi studioon haalittu Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä. Lueteltujen ratkaisujen lisäksi hän mainitsi myös kaikki ongelmat mystisesti ratkaisevan tasa-arvon. Todellisiin kipupisteisiin hän ei halunnut puuttua, koska niissä vaaditut ratkaisut eivät olisi miellyttäviä. Siksi haastattelija Annika Damström ja Riikka Shemeikka eivät puhuneet sanakaan kehitysavun mielekkyydestä ja ylipäätään läntisestä avusta (mm. normaalia kuolleisuutta vähentävä terveydenhuolto), joka on mahdollistanut luonnon reunaehdot ylittävän ylijäämäpopulaation hengissäpysymisen ja siten lähes eksponentiaalisen lisääntymisen.

                                                       **************************


Kanadan toissapäiväiselle joukkomurhalle on löytymässä motiivi, josta kertoo Ylen uutinen Toronton yliajosta epäillyn motiivina mahdollisesti naisviha – suurin osa uhreista naisia. 25-vuotias armenialainen maahanmuuttaja lainasi muslimiterrorismin markkinoimaa ideaa, jossa mahdollisimman suuri joukko surmataan rekka- tai pakettiautolla. Tämäkin teko olisi varmaan voitu estää, kunhan vain olisi tiukennettu aselakeja...

Torontossa kymmenien ihmisten yli ajanutta miestä syytetään kymmenestä murhasta ja 13:sta murhan yrityksestä. Teon motiivit ovat toistaiseksi olleet hämärän peitossa, mutta teosta epäilty 25-vuotias Alex Minassian saattoi toimia vihasta naisia kohtaan.  

Kanadan suurimmassa kaupungissa maanantaina kaahannut mies määrättiin tiistaina oikeudessa vangittavaksi. Yliajossa on kuolonuhrien lisäksi kerrottu loukkaantuneen 15 ihmistä.

Feminismin kääntöpuolena länsimaat saavat maistaa nyt katkeroituneiden luuserimiesten koston. Tällaisia tekoja ei tapahtunut vielä 10 vuotta sitten, mutta jokin hinta feminismistä on maksettava, oli se sitten muslimit salliva maahanmuutto tai peräkammarin poikien väkivaltaiset raivokohtaukset. Turussa nämä kaksi piirrettä yhdistyivät viime elokuussa.


                                                       **************************

YLE PUOLUSTELEE MURHAAVAA MULTIKULTI-UNELMAA

Yle TV1, tiistai 21.11.2017 klo 20:00, Docstop: Kun unelmat kuolevat 

Voiko turvapaikanhakijaan rakastua? Kuka päättää kenellä on oikeus jäädä Suomeen?Niklas Meltio kuvasi kaksi vuotta pakolaiskeskuksessa ja näki runsaasti ihmisten unelmia ja unelmien loppuja.O:Niklas Meltio,Ari Lehikoinen HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Linkki Yle Areenaan.

Ylessä ei pahemmin kunnioiteta turvapaikkashoppaajien ryöstämäksi ja surmaamaksi joutuneen 52-vuotiaan suomalaisen työmiehen Arto Mikkosen muistoa. Vain hieman yli vuosi surmateon jälkeen Yle TV 1 lähettää tunteisiin vetoavan yksipuolisen tv-dokumentin "Kun unelmat kuolemat", jossa esiintyy toinen Kajaanin Otanmäessä Mikkosen surmaan osallistunut irakilaismies, Ahmed Hussein Ali Ali (s. 1997). 

Jo ohjelman nimessä heitetään märkä rätti tavallisen suomalaisten enemmistön kasvoille. Sen lisäksi että propgandadokumentissa surkutellaan tappaja-Ahmedin kohtaloa, se on samalla näyte siitä, kuinka "Meillä on unelma" -monikulttuuriväki piehtaroi itsesäälissä ja selittää valheellisen Unelmansa romuttumisen "muukalaiskammoisen järjestelmän" syyksi.

Kaikkea ei voi kuitenkaan selittää parhain päin ja siksi ohjelmassa käy kuin ohimennen selväksi, että Ahmed oli Suomeen luvattomasti tullessaan koko ajan vaikeuksissa tulisen luonteensa ja ylimielisen asenteensa vuoksi. Ahmedin kuumaverisyyden vuoksi hänet piti siirtää Kemijärjärven vastaanottokeskuksesta lopulta Otanmäelle, jossa hän yhdessä Ali Qasim Hammood Beni Zaidin (s. 1988) kanssa yli tunnin kestäneen pahoinpitelyn jälkeen surmasivat Arto Mikkosen kuristamalla.

Suomalaismiehen surmakaan ei riittänyt Ahmedille. Vielä pahempaa kuin suomalaisen poistaminen väkivalloin miesvahvuudesta, on valkoisen perimän liudentaminen uusilla jälkeläisillä. Näin suomalaista yhteistä genomia tuhotaan tulevissa sukupolvissa peruuttamattomasti. Nimittäin ennen veritekoaan irakilaismies oli jallittanut itselleen naivin nuoren Elovena-tyttö Annin, jonka hän oli onnistunut tekemään vielä raskaaksi. Jälleen kerran koulujen vastuuton kansainvälisyyskasvatus ja hämärävoimien käsissä oleva globaali viihdeteollisuus on saanut valkoisen uhrinsa, jossa indoktrinoidun toiseudenpalvonnan seurauksena on langettu "jännittävään poikaystävään".

Lajissaan tämä dokumentti on härskeimmästä päästä, eikä vähiten siksi, että kutsumattomasta muukalaissurmaajasta leivotaan suomalaisen yhteiskunnan uhria. Ohjelmasta välittyy kammottavalla tavalla nykyinen sosialistinen ihmiskuva, jossa yksilön valinnat nähdään johtuvan pelkästään yhteiskunnasta sekä kansanvaihdon ytimessä olevan pariutumisen sentimentaalinen puolustaminen. 

On vaikea kuvitella, millainen dokumentti olisi vielä häpeämättömämmällä tavalla suomalaisvastainen. Ylen propagandakomppanian kohdalla kaikki on toki mahdollista, joten luvassa voi olla tätäkin ohjelmaa törkeämpää mustan valkoiseksi pesemistä.


                                                        ******************************


Yle TV1, tiistai 21.11.2017 klo 21:00, A-studio  

Suomalaispoikien matematiikantaidot ovat heikentyneet selvästi, Virossa ne sen sijaan ovat huipputasoa. Mitä voimme ottaa opiksi etelänaapurista? Juontajana Annika Damström, #yleastudio HD

Uusien Pisa-tulosten mukaan Virossa pojat pärjäävät matematiikassa paremmin kuin tytöt. Tulos kertoo ennustettavasti normaalijaukaumasta populaatiossa. Miksi sitten Suomessa poikien koulumenestys on romahtanut viime vuosina? Tätä on ihmetely myös Ylessä, jonka verkkosivuilla kerrottiin tänään suomalaistyttöjen menestyksestä ryhmätyöskentelyssä ja virolaispoikien noususta matematiikan osaajien kärkituntumaan.

Kummassakaan uutisartikkelissa ei puututa ilmeisiin oppimisen häiriötekijöihin ja poikapopulaation etniseen kirjavuuteen. Euroopan ulkopuolelta tulleet lapset ja kouluikäiset ovat pitkälti poikia, joten heidän heikommat oppimistulokset siirtyvät tilastollisesti suomalaispoikien Pisa-tuloksiin. Lisäksi etnisesti kirjavat koululuokat ovat levottomia ja tämä häritsee erityisesti suomalaispoikien keskittymiskykyä. Syy, miksi Virossa pojat pärjäävät aivan normaalisti luonnontieteellisissä aineissa ei johdu muusta kuin siitä, että maasta puuttuu monikulttuurinen vitsaus.

ENSIMMÄISEN MAAILMAN NIPSTELYONGELMIA TITANICIN KANSITUOLEILLA

Yle TV1, torstai 16.11.2017  klo 21:05, A-teema: Seksuaalista häirintää 

Ahdistelua, häirintää ja häpeää. Seksuaalinen häirintä on yleisempää kuin kukaan uskalsi arvata. Mistä ahdistelu johtuu? Miksi laki ei riitä suojelemaan meitä? Tunnistetaanko raja, jonka yli ei saa mennä?  Juontajina Markus Liimatainen ja Annika Damström. HD

Koko syksyn kaikkialla länsimaailmassa valtamediat ovat kuin yhdestä suusta huutaneet kansalaisten korviin kuinka pöyristyttävän järkyttävä ongelma seksuaalinen häirintä on. Kyse on klassisesta ensimmäisen maailman korvikeongelmasta, jota rummuttamalla sivilisaation kannalta elintärkeät kysymykset voidaan peittää asiantuntijoina esiintyvien puhuvien päiden tyhjänpäiväisen mölinän alle

Ilmiölle on tyypillistä, että joitain vuosia Yhdysvalloissa käynnissä ollut Me too -kampanja sai todellista mediabuustia vasta kun megafoniin tarttuivat Hollywoodin rikkaat ja kuuluisat naiset. Kenellekään ei tullut myöskään yllätyksessä, että Ruotsissa tämän kampanjan hyväksikäyttö on käynyt ylikierroksilla julkisine lynkkauksineen. Suomessa ollaan hieman jäljessä länsinaapurin hysterian aallokosta, mutta A-teeman tämän iltainen ohjelma puhaltaa varmaan uutta tuulta tarkasti kontrolloituun julkiseen keskusteluun.

Keskusteluohjelman henkilöesittelyn ja itse ohjelman voi katsoa linkistä A-teema syventyy seksuaaliseen häirintään: Katso kaikki suoran lähetyksen vieraat täältä. Olipa aihe mikä tahana A-Teemassa on aina ollut paapottuja "maahanmuuttajia" eli selkokielellä ei-eurooppalaisia kitisemässä milloin mistäkin. Jostain syystä nyt studiossa ei ollut ainuttakaan tummahipiäistä, vaikka he ovat osallisina seksuaalisen häirinnän väkivaltaisissa muodoissa kuten (joukko)raiskauksissa monta kertaa useammin kuin kantaeurooppalaiset. 

Raaka seksuaalinen väkivalta on Euroopassa viime vuosikymmeninä lisääntynyt pitkälti siksi, että tänne on livahtanut ja päästetty nuoria miehiä Lähi-idästä ja Afrikasta. Vastaavasti valkoisten eurooppalaisten puskaraiskaukset ym. törkeä seksuaalinen väkivalta on vuosikymmenten saatossa todennäköisesti vain vähentynyt. Koska tummien miesten aggressiivisesta lähentelyistä, tyttöringeistä ja raiskauksista ei voi rasismin pelon vuoksi puhua, keskustelu on siirretty turvallisesti valkoisten heteromiesten "seksuaaliseen härintään", joka käsittää mm. merkitsevät kolme sekuntia pidemmät katseet ja ulkonäön kehumisen.

On itsestään selvää, että todellinen seksuaalinen häirintä kuten lähentely selvistä kielloista huolimatta on yksiselitteisen tuomittavaa. Tosiasia kuitenkin on, että sukupuolista häirintää kuten ehdottelua tulee olemaan niin kauan kuin naisten seksuaalinen markkina-arvo on korkeampi kuin miesten. Haluttavuutensa vuoksi naisilla on selvästi enemmän seksuaalista valtaa kuin miehillä, joten naiset tuskin haluaisivat edes tasa-arvon nimissä, että he olisivat vähemmän haluttuja ja siten pienempien etujen saajia. Siksi hyvännäköisen kansanedustaja Sanna Marinin (sd.) väite, että syy seksuaaliseen häirintään löytyisi naisten alisteisesta asemasta, on silkkaa feminististä valhetta. Pikemminkin asia on päinvastoin, sillä luvattomaan lähentelyyn turvautuvat yleensä miehet, joilla ei ole seksuaalista pääomaa kuten sosiaalista statusta, varakkuutta ja ulkonäköä. Jos heillä olisi näitä ominaisuuksia, näiden miesten ei tarvisisi turvautua tuhoon tuomittuun lähentelyyn, sillä ehdotuksia tulisi naisilta.

Nuoret valkoiset naiset lienevät maailman etuoikeutetuimpia ja halutuimpia ihmisiä. Haluttavuudesta on enimmäkseen etua, mutta sivuhaittojakin löytyy kuten inhottaviksi koettujen alemman tason miesten ehdottelut. Tämä lienee kuitenkin pieni hinta, jos vaihoehtona on haluttavuudesta tulevan valtavan hyödyn menettäminen. Suuri osa nuorista naisista ymmärtää varsin hyvin sukupuolimarkkinoiden pelin hengen ja pitävät siksi vastenmielisten miesten lähentelyä asiaan kuuluvana haittapuolena. Siksi seksuaalisesta häirinnästä eivät puhu julkisuudessa useinkaan nuoret naiset, vaan varttuneemmat, jo seksuaalista markkina-arvoaan menettäneet akateemiset kulttuuritädit. Heille Me too -tyyppiset kampanjat ovat vain keino muiden joukossa, jolla lietsoa mieskaunaa ja sukupuolten välistä sotaa aidossa kulttuurimarxilaisen mädätyksen hengessä. Oman koomisen lisänsä tähän vaivoin peiteltyyn vihanpitoon tuovat profeministimiehet, jotka omaa sukupuoltaan halveksuvalla "ritarillisuudellaan" uskovat, että heillekin saattaa tippua naiskuormasta jotain.

Miehet hallitsevat suurta osaa teknologiaa, korkeakulttuuria, tiedettä ja liike-elämää, mutta arvoista ja yhteiskuntamoraalista päättää pitkälti naiset mieltymyksineen. Oikeastaan koko läntisen yhteiskunnan nykyinen arvomaailma on rakennettu naisten suojelua ja naista varten. Puhe tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista on ollutkin hyödyllistä naisille, ainakin sivilisaation lyhyellä tähtäimellä (tasa-arvon perusteella tehdyt myönnytykset barbaariselle islamille haittaavat ennen pitkää eniten naisia). Tämä kävi selväksi myös A-teeman keskustelusta, jossa arvaamattoman ja sisäsyntyisesti vaarallisen miehen kesyttämiseksi tarvitaan miehen luoma keksintö nimeltä laki. Naisen suurin turva ei ole enää aviomies ja kunniallinen miesten yhteisö, vaan abstrakti lainsäädäntö ja sitä palveleva anonyymi miehinen väkivaltakoneisto, joka panee yhteiskunnan pahimman uhan eli miehen aisoihin. Siksi on helppo ymmärtää, miksi ohjelmassa esiintynyt Turun yliopiston akatemiaprofessori Johanna Niemi vaati, että "seksuaaliseen härintään" pitää puuttua yhä tiukemmin uusilla lailla.

Nipistelytieteen professori Niemi ei halua puuttua vain miesten tekoihin vaan myös sanoihin, sillä hän ehdottaa, että myös "sanallinen seksuaalinen häirintä" pitää saada lain piiriin. Tällainen ajattelu edustaa tyypillistä nykypäivän länsimaista ongelmanratkaisua. Kun länsimaissa huomataan todellinen tai keksitty ongelma, sen kuvitellaan ratkeavan sillä, että määrätään uusi laki joka kieltää sen. Myös tappaminen ja varastaminen on kielletty, mutta tästä huolimatta Suomessa ja muualla maailmassa tapahtuu tappoja ja varkauksia. 

Usko siihen, että laki ratkaisee kaiken ei ole uusi. Jo aikoinaan roomalainen senaattori Tacitus (n. 55–120) totesi, että Corruptissima re publica plurimae leges eli mitä korruptoituneempi valtio, sitä enemmän lakeja. Länsimaisen sivilisaation rapautuminen muistuttaa monessakin mielessä Rooman valtakunnan loppua, jossa olennaisten asioiden sijaan keskityttiin epäolennaisiin ja niistä tehtyihin loputtomiin lakeihin.

YLE FORUM -OHJELMAN MATRIX-TODELLISUUS SANANVAPAUDESTA

Yle TV1, torstai 19.10.2017 2017 klo 21:05, Yle Forum: Tarinoita sananvapaudesta 

Sananvapaudesta ja sen rajoista keskustellaan Yle Forumissa vieraiden henkilökohtaisten tarinoiden kautta. Vieraina mm. kirjailija Pirkko Saisio, urheiluagentti Aleksi Valavuori ja kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim. HD

Eräät asiat tiedetään jo ennalta huonoiksi tai turhiksi. Siksi esimerkiksi huonoiksi tiedetyistä elokuvista voi huoletta tehdä elokuva-arvioita näkemättä elokuvaa tai Jari Tervon kirjasta arvostelun takakannen perusteella. Samaan sarjaan kuuluvat Ylen keskusteluohjelmat kuten tänään tuleva Yle Forum, jossa "keskustellaan" sananvapaudesta. 

Kun ohjelman vieraana on sellainen valtion suojatyöpaikkatyöläinen kuin häikäilemätöntä somalien etnistä etua ajava Maryan Abdulkarim, tietää olevansa Ylen pakkoverottama kansalainen ilman valitusoikeutta. Lisää kansalaiskidutusta verorahoilla tarjoavat takuuvarma suomalaisvihamielinen jeesustelija Kai Saidinmaa ja suvaitsematon pakkohomottaja Jukka Kurttila. Eri tavalla uhriutuvien ohjelmavieraiden esittely löytyy täältä.

Antiikin Kreikassa kansalaisten käymällä julkisella keskustelulla oli todellista merkitystä, koska niissä argumentointiin poliittisia päätöksiä. Yleisradion turhanpäiväinen teatteriesitys Yle Forum sen sjaan vain simuloi demokratiaa. Sen tarkoin valitulla koreografialla, kysymysten asetteluilla ja vierailla halutaan uskotella alamaisille, että maassamme käydään kansalaiskeskustelua, jolla olisi myös konkreettista vaikutusta päätöksiin. Valitettavasti Ylen suurkuluttajillle eli suurten ikäluokkien demarieläkeläisille riittää vallan mainiosti Matrix-demokratia, jossa ei suin surminkaan uskalleta niellä punaista totuuspilleriä.

Tämän iltaista show'ta on pohjustettu Ylen verkkosivuilta löytyvästä jutusta Analyysi: Tyhmien ajatusten alasampuminen ei ole sananvapauden rajoittamista. Toimittaja Heikki Valkama ei taida kuitenkaan ymmärtää, että kaikkein tyhmimpien ajatusten, kuten monikultturismin, alasampuminen ei pitäisi myöskään olla rajoitettua. Silti juuri tämän pyhän lehmän arvostelun kohdalla kaiken maailman valkamat ovat valmiita rajoittamaan sananvapautta.

Koska kansalaisen on vaikea tietää, mikä on poliittisesti oikeaoppista sananvapautta ja mikä taas inhottavaa vihatotuutta, laati kansalaisvaikuttaja M. Virtanen sosiaalisessa mediassa huoneentaulun. Näitä ohjeita seuraamalla pärjää ainakin Facebookissa pitkälle:

Me liberaalit laadimme suomalaisille listan sallituista keskustelun aiheista Facebookissa: 

 - Kissakuviin liittyvä keskustelu.

- Koirakuviin ja minipossukuviin liittyvä keskustelu, jos se pysyy tiukasti vain suomalaisten välisenä.

- Melkein kaikki pörröiset tai karvaiset eläimet, paitsi vuohet, aasit, lampaat, kamelit ja apinat, koska niistä voi syntyä kiellettyjä mielleyhtymiä tiettyihin suojeltuihin ryhmiin.
- Afrikkalaisista eläimistä on puhuttava varoen, koska niistä voi tulla jotain haitallisia mielleyhtymiä, vaikka kukaan ei vielä tiedä mitä.
- Suomalaiset, eurooppalaiset ja itä-aasialaiset ruoat. Kaikista muista ruuista puhuminen on kulttuurista omimista.
- Sopivan kevyt ylistävä kivapuhe homoista, lesboista, transseksuaaleista, sukupuolettomista, jne., kunhan ette pyri määrittelemään heidän seksuaalisuuttaan tai identiteettejään, ettekä analysoi heidän politiikkaansa tai julkisia vaatimuksiaan. Älkää varmuuden vuoksi puhuko mitään suojelluista etnisistä ryhmistä, koska vain akkredioidut liberaalit toimittajat osaavat puhua heistä oikeaoppisesti

Tässähän onkin jo runsaasti keskustelun aiheita suomalaisille. Suunnittelimme listan niin, että suomalaiset pysyvät tyytyväisinä.Ps. Tämän listan parodiointi on ehdottomasti kielletty.

--------------

Ohjelmaa on nyt vilkuiltu noin reilu tunti syrjäsilmällä. Silmiinpistävää vieraissa on se, että niistä ei yksikään (0 kpl) edusta arvokonservatismia puhumattakaan nationalismista. Vastaavasti yleisöksi oli kutsuttu ulkonäöstä päätellen anarkistisen Varis-verkoston ja Punk in Finland -foorumin laivaseminaarin lähtijät. Hyvin he varakkaampia aateveljiään katsomosta käsin tsemppasivatkin!

Täytyy ihmetellä millä älyllisellä akrobatialla juontajat Annika Damström ja Markus Liimatainen kykenevät selittämään itselleen, että tällainen "keskustelu" muistuttaisi edes etäisesti tasapuolista yhteiskunnallista vuoropuhelua. Ehkä toimittajat ovat samaa mieltä Maryan Abdulkarim kanssa, jonka mukaan "kaikki mielipiteet eivät ole yhtä arvokkaita", varsinkin, jos ne sattuvat olemaan vapaamatkustajina oleskelevien somalien intressejä vastaan. Siksi vuoropuhelun siijaan kuultiin uhriutuvan punavihreän kuplan yksinpuhelua.

- Aleksi Valavuori on omia mielipiteitään anteeksipyytelevä Cuck-mies
- Ainoa vähäistä objektiivisuuden kajoa heijastanut keskustelija oli vasemmistolesbo Pirkko Saisio
- Maryan Abdulkarim oli juuri niin ylimielinen kulttuurimarxilainen moottoriturpa ja ulkoaopittujen vasemmistokliseiden kimppu kuin saattoi odottaakin
- Kun studioon halutaan joku "räväkkä" nuori musiikko, hän on aina räppäri, ei koskaan metallin soittaja, siksi paikalla oli Pyhimys
- Seiskan vastaava päätoimittaja Joni Soila ei poikennut muista valtamedian silmää tekevistä, koska hänkään ei halua antaa lehdessään  suunvuoroa maahanmuuttokriitisille 
- Varajeeusuksena tunnettu punapappi Kai Saidinmaa oli yllättävän vaisu, koska hän ei voinut kovin pitkään saarnata valikoivaa suvaitsevaisuuttaan
- Aggressiivisen suvaitsemattomasti konservatiiveihin suhtautuva Finlaysonin Jukka Kurttila käänsi koko sananvapauden päälaelleen väittämällä, että sananvapauden suurin uhka ovat ne, jotka esittävät faktoja ja näkemyksiä ("vihapuhetta!"), joista hän ei itse satu pitämään
- Tyhjänpäiväisen narsistisista asioista blogia pitävä nobody, toimittaja Hanna Sumari, esitti konformistisia keski-ikäisen naisen näkemyksiä, joissa suvaitaan vain punavihreän kuplan lemmikkivähemmistöjä
- Julkihomosteleva uimari Ari-Pekka Liukkonen edusti tyypillistä hallitsevalle hegemonialle nöyrää kansalaista, joka puolustaa Isosiskoa, jotta se panisi ikävistä asioista puhuvat vaihtoehtomediat kuriin

HÄPEÄLLINEN MUTTA KENTIES VÄLTTÄMÄTÖN NÄYTELMÄ

Timo Soini, kosher-konservatiivi ja petturi.

Ensin pääpuolueet Keskusta ja Kokoomus tekivät petoksen Perussuomalaisten uutta puoluejohtoa kohtaan erottamalla köykäisllä verukkeilla puolueen hallituksesta, vaikka se olisi suostunut noudattamaan valtioneuvoston sovittua ohjelmaa. Petoksen todellinen luonne ja syvyys paljastui tänään, kun Perussuomalaisten ministeriryhmä perusti sionisti Simon Jakob Benjamin Elon johdolla Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän, vaikka Timo Soini oli kesäkuun alussa sanonut, että loikkariryhmän perustaminen olisi ehdottomasti poissuljettu vaihtoehto. Jussi Halla-aho on aivan oikeassa siinä, että koko puhalluksen pääarkkitehtinä on ollut alusta asti Timo Soini, mutta tämä vetäytyi taktisesti pois loikkaripuolueen valokeilasta antamalla muodollisen vallan uskolliselle sätkynukelleen Simon Elolle. Soinin ura tullaan muistamaan häpeällisestä petoksesta, joka käy ilmi Ylen uutisessa Timo Soini kesäkuun alussa: Ajatus siitä, että loikkaisin perustamastani puolueesta on mieletön:

Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini ilmoitti vielä kesäkuun 3. päivä blogissaan [Selkärangaton Soini on salaa poistanut päivityksensä! YW huom.] pitävänsä loikkareita luusereina eli häviäjinä.

– Ajatus siitä, että loikkaisin perustamastani puolueesta on mieletön. Se oli Juudas, en minä, joka meni ja hirtti itsensä, Soini kirjoitti. 

– Pidän loikkareita luusereina. Siksi ajoin hallitusneuvotteluissa läpi niin sanotun seteliselkärankaisten rappiopykälän kumoamisen. Historiallinen vääryys ja Kekkosen ajan politiikan rappiotila joutui tilille ja historian hämärään, Soini kirjoitti.

Niin sanottu hallituskriisi näyttää olevan valmiiksi kirjoitettu näytelmä, josta oli sovittu jo aiemmin mikäli Jussi Halla-ahosta tulee puheenjohtaja. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä ounastelee samaa eilisessä sanomalehti Etelä-Saimaan haastattelussa:

— Hallituskriisi oli ennalta suunniteltu manööveri siinä tapauksessa, että Halla-aho valitaan puheenjohtajaksi. Sitä ei keksitty tänään. Epäilen tapahtuneen spontaaniutta senkin takia, että pääministeri peruutti jo monta päivää sitten kaikki tapaamisensa keskustellakseen Halla-ahon kanssa. Perussuomalaisten kannalta hallituksen kaataminen on petos. Olemme ainoa puolue, joka on noudattanut hallitusohjelmaa. Muut ovat livenneet siitä milloin minkäkin asian suhteen 

Se, että hallitus jatkaa entisellään persuloikkarien kanssa, paljastaa aihetodisteilla ja puhtaalla päättelyllä mistä tässä sopassa on kyse. Turun Sanomat tiesi kertoa jo 3. kesäkuuta, että hallituksessa on käyty vakavia keskusteluja siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman eduskuntaryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa.  Huolimatta valtamedian ja muiden puolueiden tuesta Sampo Terholle, soinilaiskaarti päätti varmistaa asemansa säilymisen siinäkin tapauksessa, että puheenjohtajaksi valittaisiin Jussi Halla-aho. Puoluekokouksessa  pahasti turpaansa saanut valeisänmaallinen soinilaiskaarti olikin tehnyt jo hyvissä ajoin hallituspuolueiden kanssa salaisen sopimuksen, jossa ministeripaikkojen ehtona on sitoutuminen Keskustan ja Kokoomuksen maanpetokselliseen politiikkaan. Sen ytimessä on sukeltaminen syvemmälle EU:n integraatioon, leväperäisen ulkomaalaispolitiikan jatkuminen ja Kokoomukselle tärkeän Sote-huijauksen läpivieminen, jossa puoluetta tukevat terveysalan yritykset pääsevät vapaasti veronmaksajien kukkarolle.

Ihmisluonne on näköjään muuttumaton ja turmelukselle voi altistua myös isänmaallisina pidettyjä poliitikkoja, jotka ovat päässeet maistamaan vallan makeutta. Pahimmat konnat tässä näytelmässä ovat tietenkin Timo Soini ja hänen sylikoiransa Sampo Terho ja Simon Elo. He olivat valmiita loikkaamaan siitäkin huolimatta, että uusi ryhmä ei voi saada enää puoluetukea. Ironista tässä on se, että aikoinaan seteliselkärankaisia loikkareita vastaan suunnattu laki oli juuri Soinin esitys. 

Vaikka Timo Soinia osui nyt omaan nilkkaan, hän on häikäilemättömänä pelurina osannut varmistaa tällaisessakin pelitilanteessa selustansa. Avuksi tulee hänen ja Raimo Vistbackan johtama Perussuomalaisten tukisäätiö. Se perustettiin tarkoituksella puolueesta erilliseksi toimijaksi, mutta tätä ilmiselvää vedätystä on puolueen sisällä arvosteltu ymmärrettävästi ankarasti. Koska tukisäätiö on Vistabackan Turun Sanomille antaman haastattelun mukaan itsenäinen oikeussubjekti, se voi toimia emopuolueesta riippumatta. Tällöin säätiö voisi rahoittaa uutta loikkariryhmää. Täytyy sanoa, että melkoinen chutzpah näiltä sionistisilta kosher-konservatiiveilta!

Perussuomalaisista karkuun lähteneen Uusi vaihtoehto -ryhmän ministerit laskelmoivat, että tulevasta vaalimenestyksestä huolimatta Halla-ahon johtamaa puoluetta ei tultaisi päästämään uuteen hallitukseen, joten he päättelivät, että nyt on viimeinen hetki nauttia hyväpalkkaisista ministerinpesteistä. Ilo saattaa jäädä lyhytaikaiseksi, sillä Jussi Halla-aho totesi Ylelle, että loikkarien menestys ei perinteisesti tule olemaan kummoinen seuraavissa vaaleissa. Perussuomalaisten jäsenkunnassa on tietenkin petetty olo, josta kertoo Ylen uutinen Perussuomalaiset piirijohtajat ovat hämmentyneitä puolueen kahtiajaosta – "Ei ollut Soinilla malttia". Pahinta satikutia on saanut kuitenkin Sampo Terho, jonka Facebook-sivulla entinen kannattaja purkaa suorasanaisesti pettymystään näin:

Ensin ollaan niin hyvää kaveria Jussin kanssa, asiakysymyksistä samoilla linjoilla ja esitetään niin nuivaa että... Jussin valinnan jälkeen onnitellaan twitterissä ja sanotaan kuinka tästä mennään yhdessä eteenpäin... ja sitten puukotetaan selkään. Oksettavaa touhua. Millainen mies oikein käyttäytyy noin? Kaikkein pahin petturi loikkareista olit juuri sinä.

Seteliselkärankaisten uuteen ryhmään liittyneet kansanedustajat taas kuvittelevat, että he petturiviitan kantajina voisivat seuraavissa vaaleissa päästä uudelleen eduskuntaan, koska hallituksessa oleminen toisi heillekin näkyvyyttä. Tämä on virhearvio, jonka todistaa jo puoluekentän ja maahanmuuttokriittisen äänestäjäkunnan tuki Halla-ahon johtamalle Perussuomalaiset puolueelle. Kuten muuallakin Euroopassa maahanmuuton kasvun tuomat ongelmat lisäävät väistämättä kansallismielisten puolueiden suosiota. Isänmaan tulevaisuudesta kiinnostuneita ei todellakaan houkuta äänestää petoksellisia soinilaisia, jotka nykyhallituksen kahtena ensimmäisenä vuotena osoittivat olevansa maahanmuuttokysymyksessä impotentteja ja Kepu-Kokoomuksen vietävissä. Tämä kaikki mahous vain siksi, että se on ollut edullista laiskan pullean Soinin omille valtapyyteille. Tämän hallituspetoksen seurauksena Uusi vaihtohto -ryhmän kansanedustajien poliittinen ura tulee päättymään kuin seinään seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Suomen kansan periviholliset, media ja punavihreät, ovat olleet hämmentyneestä ilosta sekaisin, sillä heidän manaamansa Perussuomalaisten hajoaminen tapahtui vihdoinkin. Heidän ilonsa on kuitenkin lyhytaikaista, koska maahanmuuttovastaisuus ei ole kansasta mihinkään hävinnyt, vaikka Vihreiden khmerien Ville Niinistö näyttää sellaista toiveajattelevan:

– En usko, että Halla-ahon perussuomalaisten linja on suomalaisten enemmistön näkemys siitä, mitä Suomessa pitää tehdä. En usko että enemmistö haluaisi alkaa murtaa Suomen kaksikielisyyttä, tai että suomalaiset pitäisi panna toinen toistaan vastaan.

Fakta on että yli 60 prosenttia suomalaisista ei ottaisi lisää maahanmuuttajia. Toisaalla sisäministeriön Vaasan yliopistolla teettämä tuore mielipidetutkimus kertoo, että

Vastaajista 76 prosenttia oli ”eri mieltä” tai ”vahvasti eri mieltä” väitteestä, että kielteisen päätöksen saaneella turvapaikanhakijalla on oikeus jäädä oleskelemaan Suomeen. Sen sijaan 78 prosenttia [vastustajia vain 6%] vastaajista oli samaa tai vahvasti samaa mieltä siitä, että viranomaisten tulee palauttaa ne kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, jotka eivät poistu maasta vapaaehtoisesti.

Muukalaisinvaasion kärjistyessä ja terrorismin rantautuessa myös tänne nuo luvut kasvavat tuosta vielä reippaasti. Koska porvaripuolueet, soinilaispetturit ja mädätystä kiihdyttävät punavihreät eivät tee haittamaahanmuutolle mitään, alkavat kansalaiset etsiä ensin ratkaisua sellaisesta eduskuntapuolueesta, joka on valmis puolustamaan kansan olemassaoloa ja sen turvallisuutta. Mikäli tilanteeseen ei edellenkäään saada muutosta alkaa liikehdintä kaduilla.

Suomalaisvihamieliset samppanjasosialistit voivat nyt poksautella pullojaan, mutta monikulttuurin nahoissaan tunteva kansan enemmistö ei tule jatkossakaan antautuamaan petturieliitin teuraslampaiksi. Osat voivat vaihtua ja silloin kansanviholliset voivat miettiä mitä tulikaan tehtyä ja sanottua.

                                                       ******************************

Yle TV1 Tiistai 13.6. klo 21:00, A-studio 


A-studio jatkaa hallituskriisin käsittelyä. Studiossa mm. perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja Uusi vaihtoehto ryhmän jäseniä. Juontajana Annika Damström. #yleastudio.

Yle uutiset kertoo kohtaamisesta jutussa A-Studio: Jussi Halla-aho illan erikoislähetyksessä.

Linkki Yle Areenaan.

Koko kevään on ollut näyttöä siitä, että Perussuomalaisten entinen puoluejohto on hylännyt jäsenhakemuksia vain siksi, että hakijoilla on ollut Halla-ahoa tukevia näkemyksiä. Hylkäämisten ilmeinen tarkoitus oli varmistaa, että puoluekokoukseen tulee mahdollisimman vähän Halla-ahon tukijoita. Kyse oli siis soinilaisten junttapolitiikasta, mutta Simon Elo käänsi A-studiossa valheellisesti koko asetelman päälaelleen viittaamalla Ilta-Sanomien poliittisesti motivoituneeseen likasankojournalismiin. Silmiään räpsäyttämättä hän väitti, että Halla-ahon kannattajat junttasivat, koska puheenjohtajakisan lopputulos sattui olemaan heille epämieluisa!

Toinen Perussuomalaisten ryhmästä loikannut hylkiö, Tiina Elovaara, jonka oikea paikka olisi Vihreät tai Vasemmistoliitto, alkoi sönköttää täysin epäolennaista tunnepuhetta Suomen Sisusta, Hommasta ja natsitervehdyksistä, jotka eivät liittyneet mitenkään Halla-ahon valintaan. Hänen läpinäkyvän kömpelöä Guilt by Association -retorikkaa olisi voinut odottaa Vasemmistoliiton Li Anderssonilta eikä kansallismielisenä esiintyvältä kansanedustajalta. Sekä Elovaara että Elo yrittivät luoda mielikuvaa, että uusnatsit olisivat kaapanneet Perussuomalaiset. Tämä on se naurettavan epäuskottava narratiivi, jonka he esittävät oman suhmurointinsa meriselityksenä ja on todennäköistä, että myös median ottaa sen mielellään vastaan.

Lopuksi studioon kutsuttiin Simon Jakob Benjamin Elon sionistiystävät Kokoomuksen Ben Zyskowicz ja Keskustan ikityrkky Antti Kaikkonen. Tuo vehkeilevä valtarinki näytti tulevan keskenään hyvin toimeen, sillä jo heti alussa Antti Kaikkonen kehräsi tyytyväisyyttään kiittämällä Perussuomalaisista liuenneiden halpamaista temppua "rohkeaksi vedoksi". Vastavuoroisesti Simon Elo julisti ryhmänsä puna-Kokoomuksen aisankannattajaksi puhumalla liturgisesti "rasismin" nollatoleranssista ja ihmisarvoista jne. Kammottavan myötähävettävää matelua.

Ohjelman ainoa avoimin kortein esiintynyt poliitikko oli alussa nähty Jussi Halla-aho, joka perusteli näkemyksensä johdonmukaisesti ja rauhallisesti. Jopa kunnioitettavan rauhallisesti, sillä harva isänmaataan rakastava poliitikko istuisi tuollaisen vehkeiljäporukan kanssa samaan pöytään.


Yle TV2, tiistai 13.6.2017 klo 23:40, Ali Show: Matti Rönkä 

Ali Jahangiri saa vieraakseen toimittaja Matti Röngän. Uutisankkurina tunnettu Rönkä on niittänyt mainetta myös dekkaristina, ja hänen yhdeksäs romaaninsa Eino julkaistiin vuonna 2015. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi.

Studiossa kaksi pahamaineista satusetää.

YLE HALUAISI EROTTAA USA:N PRESIDENTTI DONALD TRUMPIN

Valtamedialle Trumpin suhde Israeliin ei ole ongelma,
toisin kuin Venäjä.

Toimittajien Trumpin vastainen kevätkiima on noussut Ylessäkin ekstaattisiin korkeuksiin, sillä viimeisen parin viikon aikana presidentistä on uutisoitu päivittäin monen jutun verran. Näissä jutuissa Yle on käyttänyt lähteinä tuttuun tapaansa vain Amerikan itärannikkon demokraatteja tukevaa mediaa ja liberaalilehtiä kuten Washington Postia ja New York Timesiä.

Eniten kohua on herättänyt väite, että Trump olisi luovuttanut Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville ja suurlähettiläs Sergei Kisljakille salaista tietoa. Ylen uutisessa Washington Post: Trump kertoi venäläisille huippusalaisia tietoja sisältää loppujen lopuksi vähän villoja, mutta paljon puruja. Luovutetut tiedot kun koskivat terroristijärjestö Isisin uutta terrori-iskujen uhkaa, joka liittyy kannettavien tietokoneiden käyttöön lentokoneessa. 

Yleisen käsityksen mukaan Venäjä ja Yhdysvallat ovat yhdessä sitoutuneet Isisin vastaiseen taisteluun, joten eikö kaiken järjen mukaan ole silloin täysin normaalia, että terroristijärjestöön liittyvät tiedot ovat molempien osapuolien saatavilla? Näin ajattelee myös presidentti Trump, jonka mukaan hänellä oli täysi oikeus luovuttaa yhteistä vihollista koskevia tietoja Venäjälle. Tämä oikeutus yritetään kuitenkin kiistää Ylen uutisessa Trump: Minulla oli täysi oikeus jakaa tietoja Venäjän kanssa, koska jutun mukaan tiedot on saatu "salaisesta lähteestä", joka on luovuttanut ne sillä ehdolla, ettei niitä anneta venäläisille. MTV3 uutiset tietää kuitenkin kertoa, että Isisiin littyvät tiedot "oli saatu osana tiedonvaihtoyhteistyötä Isisin sisäpiiriä tuntevan liittolaisen kanssa". Käytännössä tämä tarkoittaa Itsenäisistä valtiosta ainoastaan Israelia, koska se on koko ajan tukenut Isisiä ja sen liittolaisia sodassa Syyrian laillista hallintoa vastaan. 

Kohina "huippusalaisten tietojen" luovuttamisesta saattaa lässähtää jo siihen, että Venäjä on valmis antamaan kaikki tiedot Trumpin ja Lavrovin välisestä keskustelusta. Sen sijaan että pelkkien vihjailujen ja yksipuolisten uutislähteiden varassa olevat lännen liberaalimediat rakentavat Trumpista väkisin valtiopetokseen syyllistyvää Venäjän agenttia, niiden pitäisi keskittyä johonkin konkreettiseen kuten USA:n ja Israelin väliseen suhteeseen. Esimerkiksi Yleä ahkeraan seuraaville demarieläkeläisille on tuskin selvää, että Yhdysvallat on 1960-luvulta lähtien pettänyt kansaansa päästämällä maan hallintokoneistoon siionisteja, jotka luovuttavat kaiken tiedon Israelille. 

Tämän lisäksi juutalaislobbyjen kuten AIPAC:in ansiosta USA tukee veronmaksajien pussista Israelia vuosittain 3 miljardilla dollarilla. Kun tähän lisätään epäsuorat tuet summan uskotaan nousevan jopa 50 miljardiin dollariin per vuosi. Jos Trump on johonkin moraaliseen rikokseen syyllistynyt, niin sen täytyy olla loppumattoman sotilaallisen ja taloudellisen tuen jatkaminen Israelille amerikkalaisten veronmaksajien kustannuksella. Itse asiassa Yhdysvaltojen tuki Israelille on vain kasvanut, koska Trump näyttää olevan tyttärensä miehen, juutalaisen Jared Kushnerin, poliittisessa ohjauksessa. Hän jos mikä on Valkoisen talon Rasputin, joka ajaa häikäilemättä juutalaiseliitin intressejä ohi tavallisten amerikkalaisten.

Vaikka Trumpista näyttää kehkeytyvän siionistien käskytyksellä "amerikkalaisen demokratian ja arvojen" sotilaallinen levittäjä Obaman tapaan, tämä ei lepytä tärähtäneistön "edistyksellisiä" toimittajia ja Demokraattipuolueen punaisia globalisteja. Trumpin vastaista kaunaa ei lievitä edes se, että kolmannen maailman ei-valkoiset saavat edelleen saapua vapaasti Amerikkaan syrjäyttämään kansakunnan luoneet valkoiset, eikä Meksikon muuria ole vieläkään alettu rakentaa kunnolla. Punaliberaalin kostonhimon taustalla on yksinkertaisesti se, että Trump on ottanut liberaalien hellimät tabut puheeksi, vaikkei niille ole tehty käytännössä vielä mitään. He ovat tyytyväisiä vasta sitten, kun Trump on savustettu ulos varapresidenttiä myöten ja tilallle saatu jollakin kepulilla vieläkin epäsuositumpi ja korruptoituneempi feministinoita Hillary Clinton. Sitä ennen jokainen Trumpin päivä vallassa on "hyville ihmisille" sietämätöntä tuskaa, joka heijastuu myös Ylen vuolaana virtaavana Trump-ripulointina.

Yle TV1, torstai 18.5.2017 klo 22:00, Ulkolinja: Trumpin vihaiset alamaiset  

Trumpin nousu presidentiksi innosti amerikkalaisia kansalaisaktivisteja protestoimaan ja vaikuttamaan. Ja sai maan miljoonat paperittomat siirtolaiset pelkäämään tulevaisuutensa puolesta. Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Yle se ei vain jaksa päästää irti yhdestä lempiaiheestaan, vaan tuuttaa jatkuvalla syötöllä uusia Trumpia käsitteleviä ohjelmia.

Miten muuten laittomillla siirtolaisilla voi olla moraalinen oikeus tuomita toisen maan lainsäädäntö, jota he ovat tieten tahtoen selkeästi rikkoneet? Kyse on samasta asiasta, jossa lakia rikkonut rikollinen väittää, että hänen "oikeuksiaan" on loukattu, koska joutuu vastaamaan tietoisesti rikkomansa lain seurauksista.

                                                    *****************************

Yle TV1, torstai 18.5.2017 klo 13:30, A-teema: Ylen riippumattomuus

Onko Ylen johto taipunut pääministerin painostukseen? Miten taataan Ylen riippumattomuus? Selvitysmies Olli Mäenpään Yle-raportti Suomen suurimman keskusteluohjelman käsittelyssä. #ateema. Juontajina Annika Damström ja Markus Liimatainen. UUSINTA EILISESTÄ.

Linkki ohjelmaan.

Maanantaina julkaistun Olli Mäenpään Yle-raportin johdosta A-studiossa pidettiiin keskiviikkona teemailta, jonka aiheena oli Ylen riippumattomuus. Paikalle keskustelemaan oli kutsuttu yhtiön näkyviä nykyisiä ja entisiä toimittajia sekä tietenkin Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen. Omituisinta paneelikeskustelun Terrafamea koskeneessa kiistassa oli se, että vain Jääskeläisen niskoille pantiin todistustaakka, vaikka näyttö pitäisi olla syyttäjillä. Toimittajakunnan ja Ylen johdon välisessä vuoropuhelussa yritettiin puhdistaa yhtiön sisäistä tunkkaista ilmaa, mutta katsojasta se näytti pelkältä tyhjänpuhumiselta, koska käsitellyt ongelmat ovat kansalaisen objektiivisen tiedonsaannin kannalta näennäisiä. 

Suomalaisia kiinnostaa ensisijassa Ylen uutisten ja dokumenttien objektiivinen totuusarvo, mutta A-teeman kinastelussa pintaan nousi vain median ja poliitikkojen keskinäinen arvovaltataistelu. Keskustelussa ei tuotu mitenkään esiin Ylen ohjelmia ja uutisia seuraavien katselijoiden näkökulma. Yleveron maksajille on yhdentekevää poliittikkojen ja toimittajien välinen kukkotappelu, sillä katsojia  kiinnostaa vain se, että he saavat uutisjutuista oikean kuvan siitä mitä on tapahtunut. 

Medialla on tietenkin velvollisuus paljastaa poltiikkojen väärinkäytökset, mutta siinä se käyttää valtaansa useimmiten vain tyhjänpäivisiin poliittisiin ajojahteihin, joiden motiivit ovat vähintään kyseenalaisia. Siksi tärkein mitä A-teemassa jäi sanomatta koskee toimittajien omaa roolia "paljastuksissa". Esimerkiksi Terrafamen uutisoinnissa kyse oli todennäköisesti punavihreiden toimittajien halusta luoda Watergaten suomalainen karvalakkiversio, jotta porvarihallitus hajoaisi. Tällä kertaa temppu ei onnistunut, mutta kansakunnan muistissa elää edelleen Ilkka Kanervan tapaus, jossa lähinnä feministitoimittajat paisuttivat tämän pikkutuhmista tekstiviesteistä nostatettua kohua siinä määrin, että ulkoministeri oli pakotettu eroamaan. Kuten Kanervan tapaus osoitti, valtamedian poliittisten ajojahtien taustalla on yleensä epäolennaiset henkilökohtaiset kaunat tai ideologiset tavoitteet. 

Kansan etua media ei ajattele, sillä muutoin se olisi nostanut tapetille hallituksen ja silloisen sisäministeri Petteri Orpon toimet syksyllä 2015, jolloin lukuisten Euroopan maiden kautta Ruotsista tuli Suomeen kymmeniä tuhansia EU:n ulkopuolisia siirtolaisia, jotka olisi pitänyt pysäyttää Dublinin sopimuksen perusteella heti ensimmäisessä EU-maassa. Tästä Yle ja muut valtamediat olivat kuitenkin hiljaa, vaikka kyseessä oli törkeä EU-sopimuksen rikkomus, jonka vaikutukset Suomen kansalle ovat olleet kohtalokkaan raskaat.

Syy miksi kansalaiset pitävät toimittajia juristien ohella yhtenä alhaisimpina ammattikuntana sai A-teemassa jälleen lisätodistusta, kun manipuloivana paskanpuhujana aiemminkin kunnostautunut toimittaja-juontaja Annika Damström syyllistyi jälleen valheeseen, jonka kohteena oli hänen henkilökohtaisesti inhoamat perussuomalaiset. Kansanedustaja ja Ylen hallintoneuvostossa istuva Olli Immonen (ps) avautui heti ohjelman jälkeen Facebookissa ja oikoi kieroilevan Damströmin valheet:

Oikaisu: äskeisessä Ylen A-teema -ohjelmassa toimittaja Annika Damström väitti valheellisesti, että minun mielestäni poliitikkojen tulisi voida vaikuttaa Ylen ohjelmasisältöihin. Todellisuudessa en ole koskaan missään yhteydessä sanonut mitään tällaista. Mielestäni Ylen on toimittava jatkossakin riippumattomasti ja esimerkiksi hallintoneuvoston ja journalistisen toiminnan välillä on syytä säilyttää palomuuri, aivan kuten tähänkin asti. 

(...) Esiin on noussut mm. huoli siitä, miten Yle kohtelee ja eriarvoistaa poliittisia toimijoita journalismissaan. Tämä käy ilmi esimerkiksi Ylen nostaessa paheksunnan kohteeksi lähes poikkeuksetta kansallismielisiä, ”äärioikeistolaisia”, ”oikeistopopulistisia” ja konservatiivisia poliitikkoja samalla kun se on kohdellut silkkihansikkain punavihreitä ja arvoliberaaleja poliitikkoja. Lisäksi huolta kansalaisten parissa on herättänyt se, että usein Ylen toimittajien henkilökohtaisten asenteiden ja mielipiteiden koetaan värittävän ja dominoivan Ylen journalismia. Tämä on näkynyt poliitikkojen eriarvoistamisen ohella mm. maahanmuuttoa käsittelevässä journalismissa. 

(...) Jos me kansan mandaatilla kansanedustajina toimivat henkilöt ja Yleisradion toimintaa valvovat hallintoneuvoston jäsenet emme toimittajien mielestä saa nostaa näitä selkeitä epäkohtia keskusteluissa ja kannanotoissamme esiin, niin kuka sen sitten saisi tehdä? Yle ja Ylen toimittajat eivät saa kohottaa itseään kritiikin yläpuolelle, kuten eivät poliitikotkaan

Annika Damströmin valheellinen jeesustelu keskittää huomion poliitikkojen vaikuttamisyrityksiin, vaikka paljon suurempi ongelma on se, kuinka toimittajat yhteiskunnallisten kysymysten portinvartijoina vaikuttavat siihen, missä määrin poliitikkojen ja puolueiden agendat saavat julkista huomiota ja hyväksyntää. Ennen kaikea toimittajille on tärkeintä heidän oma politisoitunut ilmaisuvapaus, eikä niinkään kansalaisten sananvapaus, jota he yrittävät rajoittaa vihapuhejankutuksellaan ja vaikenemalla monikultturismin ja arvoliberalismin tuomista ongelmista. Jos A-teema haluaisi keskittyä olennaiseen, silloin siinä keskusteltaisiin Ylen toimittajien olemattomasta riippumattomuudesta maahanmuutto- ja sukupuolikysymyksissä.  

A-STUDIOSSA EDISTETTIIN JÄLLEEN LÄNSIMAIDEN PERIKATOA

Poliisi suojelee karkotettavaksi määrättyjä laittomia
kehitysmaalaisia.

Yle TV1.keskiviikko 1.3.2017 klo 21:05, A-studio  

Maahanmuuttoviraston päätökset kohtuuttomia. Turvapaikanhakijoiden protesti. Uhkaako Eurooppaa ja Yhdysvaltoja kauppasota? Vieraina EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström ja europarlamentaarikko Heidi Hautala. Sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan. Juontajana Annika Damström. #yleastudio HD

Ohjelmalinkki Yle Areenaan.

Hylätyn turvapaikkahakemuksen saaneet, pääosin Irakista kotoisin olevat nuoret miehet, ovat pitäneet luvatonta mielenosoitusta kolmatta viikkoa Helsingin Rautatientorilla. Kymmenen maan kautta Suomeen papereitta tulleet elintasosiirtolaiset olisi pitänyt jo Dublinin sopimuksen perusteella palauttaa ensimmäiseen EU-maahan, johon he tunkeutuivat. Siksi myös hyväksytyn päätöksen saaneet ulkoeurooppalaiset oleskelevat maassamme perusteettomasti. 

Valtion lakien ja siten kansalaisten suojelun kannalta kaikkein raskauttavinta on virkamiesten ja poliitikkojen toiminta, koska he sallivat kielteisen turvapaikan saaneiden maassaolon ja jopa luvattoman mielenosoitusleirin pitämisen. Poliisin ensisijainen tehtävä olisi hajoittaa karkotuspäätöksen saaneiden henkilöiden luvaton mielenosoitus, ottaa maassa ilman asianmukaista oleskelulupaa olevat kiinni ja passittaa heidät veronmaksajien armollisella kustannuksella lentokoneella lähtömaihinsa. Näin sanoo lait ja asetukset, mutta mitä tekee poliisi, poliitikot ja valtamedia?

Valtiouskolliset demarieläkeläiset voivat jälleen turvautua kotiraamattuunsa Yle uutisiin, jonka verkkosivujen jutussa Migri ei jäädytä turvapaikanhakijoiden palautuksia – Mielenosoitus Helsingin Rautatientorilla jatkuu kerrotaan, kuinka "kunnon kansalaisen" pitäisi suhtautua tähän lailliseen laittomuuteen. Jutun kuvaksi oli saatu sopivasti leirin ainoat lapset, jonka kautta voidaan laukaista ehdollistetun lukijan tunnerefleksit, jotka estävät asian rationaalisen tarkastelun. Toimittaja Ulla Malmisen revolverihaastattelussa Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio joutuu jatkuvasti perääntymään ja selittelemään "vääriä turvapaikkapäätöksiä", vaikka oikeudenmukaisessa maailmassa Ulla Malminen olisi pitänyt panna piinapenkkiin ja kysyä, miksi hän journalismillaan vastustaa lainmukaisia päätöksiä ja puolustaa maassa laittomasti olevia kehitysmaalaisia elintasosiirtolaisia.

Illan A-studiossa jatkettiin samalla linjalla, kun turvapaikkaväylän kautta harjoitettua ekologisesti kestämätöntä maahanmuuttoa puolustettiin Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorion ja Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtisen näkemyksillä, vaikka aidosti kriittisessä journalismissa studiossa pitäisi olla myös vasta-argumentien esittäjiä. Nyt myötäkarvainen toimittaja Annika Damström antoi vapaan puheenvuoron vihamielistä muukalaisinvaasiota puolustaville kansanvihollisille.

Toisin kuin kansallismieliset, luvattomat turvapaikkaturistit saivat heti alun insertissä puolustaa itseään väittämällä, että Migrin haastattelijat ja tulkit ovat epäpäteviä. Väite perustuu mitä todennäköisimmin siihen, että kielteiset päätökset eivät ole olleet haastateltujen kannalta mieluisia, joten vika on muissa kuin heissä! Keskustelussa maahanmuutomyönteinen naisrinki (mitä sitä miehiltä kysymään) ajautui alusta lähtien väärille raiteille, koska debatissa ei otettu lähtökohdaksi Dublinin sopimusta, jota sekä Suomen valtio että jokainen vuoden 2015 jälkeen tullut turvapaikanhakija rikkoo: sopimuksen mukaan kaikki irakilaiset, afganistanilaiset ja somalit ym. pitäisi lähettää takaisin Kreikkaan, tai mieluummin omille kotikonnuilleen. Luonnollisesti Pakolaisavun Lehtinen olisi millä tahansa kierolla "kansainvälisen suojelun" ihmisoikeusverukkeella valmis siirtämään vaikka koko Afrikan Suomeen.

Punavihreiden toimittajien naisittaman valtamedian kannat tuskin tulevat kenellekään yllätyksenä, mutta sen sijaan outona voi pitää sitä, että poliisi ja näkyvät poliitikot kuten sisäministeri Paula Risikko suhtautuvat laittomien maassaolijoiden luvattomaan telttaleiriin hyväksyvästi. Näin tehdessään he eivät ole ainoastaan piittaamattomia puolustamilleen ja säätämilleen laeille, vaan he antavat matelevalla tunnepuheellaan myös moraalisen hyväksynnän ilmiselvälle laittomuudelle. Telttaleirillä vierailevat kansalaisjärjestöjen hyysääjät ja poliitikot haluavat tietenkin signaloida omaa "empaattisuuttaan", vaikka samalla he kenties ymmärtämättään osoittavat syvää halveksuntaa tavallisia suomalaisia, oikeusvaltiota ja parlamentaarista järjestelmää kohtaan. 

Varsinainen rimanalitus on ollut poliisin toiminta telttaleiriä ja etenkin laillista vastamielensoitusta vastaan. A-Studion jutussakaan ei puhuttu mitään Suomi Ensin -ryhmän "Maidan" vastamielenosoittajista, joita virkavalta on kohdellut häpeällisen törkeäksi. Jokin aika sitten poliisi pidätti ilman sen kummempaa syytä järjestön vetäjän Marco de Wittin. Onko häpeämättömyydellä mitään rajaa silloin kun poliisi vainoaa Suomen kansalaisia, mutta ei tee mitään laittomien turvapaikanhakijoiden slummileirille keskellä Helsinkiä?

Rivipoliisienkin rappiosta kertoo se, että eräs innokas multikullti-sinivuokko toi Suomi Ensin -ryhmän mielenosoitusleiriin keskellä yötä kongolaisen turvapaikan hakijan ärsyttääkseen läsnäolijoita. Sittemmin samainen Kongo-poliisiksi nimetty miekkonen kävi humalassa haastamassa riitaa Suomi-Maidan-mielenosoittajille. Vielä ei ole tiedossa minkälaisia seuraamuksia Kongo-poliisille on tulossa, mutta tuskin mitään vakavampaa, koska poliisin ylin johto on jo näiden kolmen viikon aikana antanut luvan katupoliisille kovistella suomalaismielenosoittajia samalla kun se ei ole tehnyt mitään "mustalaisleiriä" vastakkaisella puolella pitäville laittomille ulkomaalaisille. Poliisi on puolensa valinnut eikä se ole Suomen kansa – näin se on samassa rikollisessa suomalaisvihamielisessä ringissä poliitikkojen ja median kanssa.

Bonus: Yli sata kulttuurimarxismin syövyttämässä yliopistossa työskentelevää akateemista vaikuttajaa on julistanut sodan suomalaisuuden säilymistä vastaan. Pahamaineisessa trendiperseiden Image-lehdessä he ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa liittoudutaan Rautatientorilla leiriä pitävien laittomien muukalaisten kanssa. Samalla nämä omaa kansaansa halveksuvat punaporvarit vaativat, että pakolaispolitiikasta pitää tehdä entistäkin avoimempi väylä "siirtolaisuudelle", toisin sanoen ilman kansalaisten suostumusta olevalle invaasiolle, jolle ei loppua näy. Tai loppuuhan se viimeistään silloin, kun kansanvaihdon eli kansanmurhan jälkeen Suomesta on tullut samanlainen Paskastan kuin tänne pyrkivien kotimaista, jolloin motiivia loisimismuutolle ei enää ole.

Nämä henkilöt ovat julistautuneet Suomen kansan intressiä vastaan. Tulevaisuudessa tämäkin lista tulee tarkastelun alaiseksi:

Sinikka Aapola-Kari Tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusseura
Jutta Ahlbeck Projektitutkija, Åbo Akademi
Risto Alapuro Professori emeritus, Helsingin yliopisto
Maarit Alasuutari Professori, Jyväskylän yliopisto
Pertti Alasuutari Akatemiaprofessori, Tampereen yliopisto
Rolle Alho Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
Anu Hanna-Anttila Tutkimuspäällikkö, Metalliliitto
Anneli Anttonen Professori, Tampereen yliopisto
Ilkka Arminen Professori, Helsingin yliopisto
Paul Van Aerschot Dosentti, Helsingin yliopisto
Tiina Arppe Dosentti, Helsingin yliopisto
Klas Backholm Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Riikka Bado Tutkiva teatterintekijä
Gwenaëlle Bauvois Lehtori, Helsingin yliopisto
Erna Bodström Tutkija, Helsingin yliopisto
Georg Boldt Tutkija, Tampereen yliopisto
Kristiina Brunila Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Linda Bäckman Tutkija, Åbo Akademi
Karin Creutz Tutkija, Helsingin yliopisto
Veikko Eranti Tutkija, Tampereen yliopisto
Jani Erola Professori, Turun yliopisto
Matti Eräsaari Tutkija, Helsingin yliopisto
Camilla Granholm Lehtori, Helsingin yliopisto
Linda Haapajärvi Tutkija, EHESS
Ilka Haarni Dosentti, Helsingin yliopisto
Camilla Haavisto Tutkijatohtori, Åbo Akademi
Nelli Hankonen Akatemiatutkija, Tampereen yliopisto
Hannele Harjunen Yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto
Johanna Hiitola Lehtori, Jyväskylän yliopisto
Markus Himanen Tutkija, Tampereen yliopisto
Peter Holley Tutkija, Helsingin yliopisto
Päivi Honkatukia Professori, Tampereen yliopisto
Marja-Liisa Honkasalo Professori, Turun yliopisto
Karina Horsti Akatemiatutkija, Jyväskylän yliopisto
Ida Hummelstedt-Diedou Tutkija, Helsingin yliopisto
Aleksi Huhta Tutkija, Turun yliopisto
Elsi Hyttinen Tutkija, Turun yliopisto
Juho Härkönen Professori, Stockholms universitet
Eila Isotalus Tutkija, University College London
Marjaana Jauhola Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Maija Jokela Tutkija, Tampereen yliopisto
Eeva Jokinen Professori, Itä-Suomen yliopisto
Ilse Julkunen Professori, Helsingin yliopisto
Katarina Jungar Lehtori, Helsingin yliopisto
Markus Jäntti Professori, Helsingin yliopisto, VATT
Mirjam Kalland Rehtori, Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto
Annastiina Kallius Tutkija, Helsingin yliopisto
Johannes Kananen Yliopistolehtori, Helsingin yliopisto
Anu Kantola Professori, Helsingin Yliopisto
Johanna Kantola Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Anu Katainen Lehtori, Tampereen yliopisto
Marja Katisko Tutkija, DIAK
Suvi Keskinen Akatemiatutkija, Turun yliopisto
Ullamaija Kivikuru Professori emerita, Helsingin yliopisto
Lotta Koistinen Tutkija, Turun yliopisto
Anu Koivunen Professori, Stockholms universitet
Kalle Korhonen Dosentti, Helsingin yliopisto
Aino Korvensyrjä Tutkija, Helsingin yliopisto
Hanna Kuusi Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Anitta Kynsilehto Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Aappo Kähönen Dosentti, Helsingin yliopisto
Jukka Könönen Tutkija, Helsingin yliopisto
Liisa Laakso Rehtori, Tampereen yliopisto
Sofia Laine Dosentti, Helsingin yliopisto
Mikko Lagerspetz Professori, Åbo Akademi
Tuomas M.S. Lehtonen Pääsihteeri, SKS
Markus Leikola Kirjailija
Johanna Leinonen Dosentti, Siirtolaisuusinstituutti
Kirsti Lempiäinen Lehtori, Lapin yliopisto
Annika Lillrank Lehtori, Helsingin yliopisto
Carl-Gustav Lindén Tutkijatohtori, Helsingin ylipisto
Eeva Luhtakallio Lehtori, Tampereen yliopisto
Mari Maasilta Lehtori, Lapin yliopisto
Mianna Meskus Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Kaarina Nikunen Professori, Tampereen yliopisto
Camilla Nordberg Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Lena Näre Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Sari Näre Dosentti, Helsingin yliopisto
Elina Oinas Professori, Helsingin yliopisto
Antero Olakivi Tutkija, helsingin yliopisto
Emilia Palonen Lehtori, Helsingin yliopisto
Saara Pellander Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Maija Peltola Tutkija, Nuorisotutkimusseura
Virve Peteri Tutkija, Tampereen yliopisto
Vesa Puuronen Professori, Lapin yliopisto
Niko Pyrhönen Tutkija, Helsingin yliopisto
Tobias Pötzsch Tutkija, Helsingin yliopisto
Susanne Österlund- Pötzsch Dosentti, Åbo Akademi
Anssi Peräkylä Professori, Helsingin yliopisto
Päivi Pirkkalainen Tutkija, Jyväskylän yliopisto
Panu Raatikainen Dosentti, Tampereen yliopisto
Anna Rastas Akatemiatutkija, Tampereen yliopisto
Marjaana Rautalin Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Hanna Repo Tutkija, Turun yliopisto
Leena-Maija Rossi Tutkija, Helsingin yliopisto
Maria Ruotsala Elokuvaohjaaja
Pajari Räsänen Tutkija, Helsingin yliopisto
Syksy Räsänen Yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
Kirsi Saarikangas Professori, Helsingin yliopisto
Eija Saarikivi Kulttuurituottaja
Arttu Saarinen Dosentti, Turun yliopisto
Kirsti Salmi-Niklander Tutkijatohtori, Helsingin ylipisto
Tom Sandlund Professori emeritus, Helsingin yliopisto
Beata Segerkrantz Lehtori, Helsingin yliopisto
Minna Seikkula Tutkija, Turun yliopisto
Matti Similä Professori emeritus, Helsingin yliopisto
Harriet Silius Professori emerita Åbo Akademi
Oula Silvennoinen Dosentti, Helsingin yliopisto
Stefan Sjöblom Professori, Helsingin yliopisto
Pamela Slotte Apulaisprofessori, Åbo Akademi
Jan Sundberg Professori, Helsingin yliopisto
Jukka Syväterä Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Liina Sointu Tutkija, Tampereen yliopisto
Tiina Sotkasiira Tutkija, Itä-Suomen yliopisto
Johanna Sumiala Lehtori, Helsingin yliopisto
Juha Suoranta Professori, Tampereen yliopisto
Teivo Teivainen Professori, Helsingin yliopisto
Tuula Teräväinen de Litardo Tutkija, Itä-Suomen yliopisto
Miika Tervonen Dosentti, Helsingin yliopisto
Salla Tuori Apulaisprofessori, Åbo Akademi
Marja Tiilikainen Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Reetta Toivanen Dosentti, Helsingin yliopisto
Sanna Valtonen Tutkija, Helsingin yliopisto
Tiina Vaittinen Tutkija, Tampereen yliopisto
Sirkku Varjonen Tutkija, Helsingin yliopisto
Soile Veijola Professori, Lapin yliopisto
Liisa Voutilainen Tutkija, Helsingin yliopisto
Esa Väliverronen Professori, Helsingin yliopisto
Östen Wahlbeck Lehtori, Helsingin yliopisto
Anu Wartiovaara Akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
Marjukka Weide Tutkija, Jyväskylän yliopisto
Rita Wickholm Hallintopäällikkö, Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto
Sirpa Wrede Lehtori, Helsingin yliopisto
Tuomas Ylä-Anttila Dosentti, Helsingin yliopisto
Hanna Ylöstalo Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Minna Zechner Tutkintopäällikkö, Seinäjokki AMK
Henrika Zilliacus-Tikkanen Lehtori, Helsingin yliopisto
Kim Zilliacus Lehtori, Helsingin yliopisto

                                                **********************************

Yle TV1, tiistai 28.2. 2017 klo 18:30, Puoli seitsemän 

Vieraana Tom of Finland -näyttelijä Pekka Strang. Tapaamme huomenna naimisiin menevän pariskunnan uuden avioliittolain aattona. Juontajina Susanna Laine ja Mikko Kekäläinen. #puoli7 HD

Yle TV1.keskiviikko 1.3.2017 klo 21:05, A-studio  

Maahamuuttoviraston päätökset kohtuuttomia. Turvapaikanhakijoiden protesti. Uhkaako Eurooppaa ja Yhdysvaltoja kauppasota? Vieraina EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström ja europarlamentaarikko Heidi Hautala. Sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan. Juontajana Annika Damström. #yleastudio HD


Karkea arvion mukaan Ylen toimittajista vähintään 2/3:sta äänestää (puna)vihreitä, mutta juttujen perusteella myös seksuaalinen poikkeavuus on moninkertaista kantaväestöön verrattuna samoin kuin alkoholismi. Tyypillinen kaupunkilainen media-alan ammattilainen on punavihreitä kannattava heteroseksuaali homoemo, mutta pelkän moraaliposeeraavan Gutmensch-asenteen lisäksi tuossa virulentissa punarottalaumassa vilistelee paljon myös ihan oikeita sodomiitteja. 

Sen voi käydä arvioimassa viime viikkojen Yle uutisten verkkosivujen jutuista kuten normaaleja vastaan suunnatusta syytekirjelmästä Jussin, 67, tarina: Tällaista on ollut olla homo Suomessa – Ystäviä kuoli aidsiin, seuraa etsittiin metsästä, ja vauvakuume iski, jossa homoista tehdään pyhimystarinoiden sankareita, joita on syytä katsoa ihaillen. Mikä voisikaan olla irvokkaammin kaukana todellisuudesta, mutta homomanian kouristuksissa media on valmis ulostamaan vaikka minkälaista uutisripulointia. Alinta kastia lienee Antti Laakson tuore juttu Arkkipiispa vihittäville homopareille: "Kiitän Jumalaa teidän olemassaolostanne", jossa arkkipiispa Kari Mäkinen julistaa kirjaimellisesti degeneraattien olevan pyhimyksiä.

Epävirallista homoviikkoa juhlistettiin sekä eilen että tänään TV 1:n Puoli seitsemän -hömppäohjelmassa, jossa studioon ei saada raahatuksi koskaan muita kuin vasemmistolaisia (onko niitä muitakin?) näyttelijöitä ja pop-musiikoita. Tom of Finland -teemaa on Puoli seitsemässä käsitelty viime viikkojen aikana parikin kertaa, mutta eilen osui kohdalle kunnon täky, kun törkeitä homopornokuvia raapustelleen "taitelijan" elämästä tehdyn elokuvan päänäyttelijä pääsi saarnaamaan kulttuurimarxilaisuudella hapatettua tasa-arvosuvaitsevaisuutta. Yksikin hereillä oleva vasta-argumentoija studiossa, niin olisimme nähneet näyttelijä Pekka Strangin moralistisen korkeaveisun katkenneen kuin leikaten.

Illan A-studion toisena aiheena oli liberaalitotalitaristinen käytännön pila, Orwellin 1984 hengessä toteutettu "sukupuolineutraali avioliitto" eli oksymoroni homoavioliitto. Vieraina olleet Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo ja homoviihdyttäjä Mikko Silvennoinen pääsivät hehkuttamaan homoavioliittoa ikään kuin lain voimalla voitaisiin ilmoitusluontoisesti normalisoida vähemmistön poikkeavuus. Pieni vähemmistö voi toki vaatia valtiolta hyväksyntää ja ylistystä, mutta sitä se ei silti saa koskaan luonnolta (geneettinen umpikuja), ihmiskunnan historialta, avioliittoinsituution tarkoitukselta eivätkä ihmisiltä, jotka eivät pidä homoutta yhdenvertaisena luonnollisen lisääntymisen kanssa. 

Homoavioliiton lailliseksi tulemista juhlistaneen keskustelun kyytipojaksi studiobilettäjille tarjoiltiin tarina tamperelaisesta lesboparista Jennistä ja Virpistä. Heidän pääsemistään avioliittoon (sic) kuvattiin satumaisen romanttisena rakkaustarinana, jolle hymisteltiin studiossa ennalta arvattavan hyväksyvästi. Aiemmin Ylen tv-uutisissa ja verkkosivuilla kerrottiin toisesta lesbopari Amandasta ja Emiliasta. Verkkosivujen jutusta Nyt se on vihdoin mahdollista: Amanda ja Emilia pitävät kesähäät – "Kirjaimellisesti törmäsimme toisiimme", saimme oppia mm. sen, kuinka paljon parempia ihmisiä aina käytöstapoja myöten lesbot ja homot ovat verrattuna meihin tylsiin junttiheteroihin. 

Studiossa tunnelma oli katossa ja katsoja saattoi odottaa, että minä hetkenä hyvänsä pöytään saatetaan tuoda samppanjanlasit skoolattaviksi, varsinkin kun Mikko Silvennoinen oli silmin nähden täpinöissään omista tulevista häistään. Toimittaja Damström jaksoi kuitenkin juhlahumun keskellä muistuttaa, että "tasa-arvotyö" on edelleen kesken. Setan punamädättäjä Tarjamo tarttuikin tähän nopeasti ja alkoi luetella pienen painostusjärjestönsä vaatimuksia, joiden tahtoon enemmistön on syytä alistua. Tarjamon seuraavina tavoitteina ovat ainakin homojen äitiyslaki sekä uusi translaki. Kaiken kivapuheen ja esitettyjen vetoomusten rinnalla seksuaalisesti poikkeavien sisäsyntyisistä ongelmista ei puhuttu taaskaan yhtään mitään.

Kaltevalle pinnalle könyttyään Seta onkin sukeltanut syvälle ihmisen pimeimpään alapäähän ja on saanut median jo nyt puolelleen trans-kysymyksessä. Uhripääomaa kerätään kovalla kiireellä, mikä käy selväksi Ylen Aamu-tv:n jutussa Tutkija: Homo- ja transnuoret kokevat syrjintää miehisillä työpaikoilla ja epäröivät kasvatusalaa, jossa jälkimarxilaisen yliopistopolitrukin suulla puhutaan "sukupuolien moninaisuudesta". Roskaa. Setan fb-sivulla Juha Lankinen jauhottaa 6-0 puhujat, jotka sössöttävät sukupuolen konstruktiosta:

Wikipediasta: "Intersukupuolisuus on sukupuolisuuden KEHITYSPOIKKEAMA, jossa yksilön sukupuolta ei voida yksiselitteisesti määrittää sukupuoliominaisuuksien avulla. Intersukupuolisella voi olla sekä mies -että naistyypillisiä sukupuolen tunnusmerkkejä, tai sukupuoliset tunnusmerkit voivat olla epäselvät. Intersukupuolisuuden aiheuttajana on yleensä GEENIMUTAATIO tai sukupuolikromosomien POIKKEAVA määrä, mutta myös kehitysiässä tapahtuneet hormonitasojen POIKKEAMAT voivat johtaa intersukupuolisuusTILOIHIN. Intersukupuolisesta ihmisestä on vanhastaan käytetty myös nimitystä hermafrodiitti."

Se, että ihminen ei ole mies tai nainen, on seurausta SAIRAUDESTA. Siksi puhe jostain sukupuolen moninaisuudesta on täyttä huuhaata. Jos inter- ja transsukupuolisia on väestöstä korkeintaan promille, niin se ei tietenkääan tarkoita sitä, että mies-nainen -jaottelu muuttuisi irrelevantiksi. Kaikki tietävät, että aina on ollut erilaisia syntymävikoja, kuten päästään yhteen kasvaneita kaksosia, down-lapsia, epilepsiaa, suulakihalkiota, verenvuototautia jne. Nämä ovat kuitenkin selkeästi poikkeuksia terveestä lapsesta ei joitain ominaisuuksia muiden joukossa, kuten sini- tai vihreäsilmäisyys."

Sivilisaation dekadenssista käänteestä aidosti ilahtunut Silvennoinen korosti ohjelman lopussa, että "maailma ei ole vielä valmis", jolla hän yhdessä toimittaja  Damströmin kanssa tarkoitti sitä, että länsimaissa valtion virallinen sodomia ei ole vielä aivan sataprosenttista eikä siten kansallisen kulttuurin kaapin päällä. 

"Hyvien asioiden" listaa luetellessaan Setan Tarjamo katsoi, että myös maahanmuuttoasioissa on vielä työsarkaa. Tosiaan, tuo sama punavihreiden setalaisten joukko toivottaa emansipaation nimissä Suomeen rajattomasti kivikautisia kehitysmaalaisia, käytännössä islamilaisista maista tulevia turvapaikkaparasiitteja. Mikäli heidän Unelma toteutuu ja maa täyttyy muhamettilaisista nuorista, voivat sivilisaation iltaruskolle jo nyt laskeutuneet tarkkailijat seurata viihdyttävää tragikomediaa, jossa punavihreät homoemot ja islamilaiset rauhanuskonnon harjoittajat yrittävät luoda yhteisen monikulttuurisen paratiisiin. 

Setan ja homoemojen muodostaman kulttuurisen homomafian tragedia on se, että se ei tyydy siihen, mikä olisi kohtuullista ja järkevää. Marxilaisen mädättämisen kasvava ahneus, länsimaisten insituutioiden tuhovimma, ajaa sokeassa itsevihassaan kuitenkin kaiken kohtuullisuuden edelle.  

Tiettyyn rajaan asti homojen suvaitseminen ei ole ongelma, sen ovat taanneet jo 1970- ja 1980-luvulla maassamme hyväksytyt lait. Vahingolliseksi homomaniaksi suvaitseminen muuttuu silloin, kun homoseksuaalien biologisesti poikkeavaa käyttäytymistä aletaan pitää eettisesti yhtä arvokkaana kuin yhteiskuntaa uusintavaa heteroseksuaalisuutta; varsinkin kun se yhdistetään miehen ja naisen pyhään avioliittoinstituutioon. 

Yksilön loputtomia oikeuksia vaatiessaan itseään kovinkin nokkelina pitävät arvoliberaalit ovat kykenemättömiä näkemään sivilisaation isoa kuvaa, varsinkaan sitä, jonka varaan olemisemme on rakennuttu: edellisten sukupolvien työlle ja hiljaiseen tietoon. Sivilisaatioiden rakentaminen kestää satoja, jopa tuhansia vuosia, mutta sen rappeuttaminen ja tuhoaminen onnistuu kyllä yhdeltäkin sukupolvelta, kunhan se on vain riittävän omahyväinen ja lyhytnäköinen "edistyksellisyydessään". Nykyinen hengeltään juutalaismaterialistinen kulttuuri on saamassa luonnolliseksi (sic) kumppanikseen "homokulttuurin", joka vastuuttomalla hedonismillaan lyö nyt leimansa myös ennemmistön kulttuuriin. Kestämättömille arvoille perustuvan Globo-Jomo (Globalist Jews and Homos) mafian otteesta voi irrottautua kääntämällä selän nykyiselle viihde- ja uutiskulttuurille, jota Ylekin edistää. Tämä viheliäisyys sortuu ennen pitkään omaan mahdottomuuteensa kuten kommunismikin. Sen jälkeen valitaan jyvät akanoista.


                                              ***************************************

Yle TV1, keskiviikko 1.3.2017 klo 23:05, Ulkolinja: Trumpin tie Valkoiseen talon  

Vastoin odotuksia Donald Trump voitti USA:n presidenttivaalit epäsovinnaisella kampanjallaan, jolla hän kokosi miljoonia kannattajia. Keitä Trump tuo Valkoiseen taloon avustajikseen ja miten hän muuttaa politiikkaa?

Yle Teema, keskiviikko 1.3.2017 klo 20:00, Afroamerikkalaiset

1/6. Musta Atlantti (1500 - 1800). Henry Louis Gates Jr. tutustuttaa meidät niihin aidosti globaaleihin kokemuksiin, joiden seurauksena afroamerikkalaisten väestöryhmä syntyi. (U)