TAPAUS ESKIMÖ-JÄÄTELÖPUIKKO – MILLOIN ITSESENSUURIN JA ANTEEKSIPYYTELYN RAJAT TULEVAT VASTAAN?

Yritysmaailman matelu uussosialistien masinoiman poliittisen korrektiuden edessä leviää läntisessä maailmassa kulovalkean lailla. Viime aikoina ilmiötä on kiihdyttänyt vajaa kuukausi sitten uutta nostetta saanut valkovihamielinen Black Lives Matter -liike. Valtamedia on suhtautunut sen vaatimuksiin niin myötämielisesti, että suuryritykset ovat katsoneet parhaaksi kiivetä saman trendin harjalle. Tämä on näkynyt läpinäkyvän opportunistisena hyvesignalointina, jossa tuomitaan rasistisesti pelkästään valkoisten oletetut asenteet muita rotuja ja kulttuureita kohtaan. 

Tuorein tapaus moraaliposeeraavasta puolestaloukkaantumisesta on jäätelöpuikko Eskimon pitäminen sopimattomana (!). Tämän valtavan epätasa-arvo-ongelman otti esille tietenkin myös Yle uutisessaan Eskimo-jäätelöiden nimi muutetaan Yhdysvalloissa sopimattomana, asiaa pohditaan myös Suomessa – "Se on meillä juuri tällä hetkellä työpöydällä":

Yhdysvaltalainen jäätelövalmistaja Dreyer's Grand Ice Cream aikoo muuttaa Eskimo Pie -jäätelönsä nimen ja markkinoinnin sopimattoman eskimo-termin takia.  

– Olemme sitoutuneet osaksi ratkaisua rotujen yhdenvertaisuudessa ja tunnustamme, että termi on sopimaton, yhtiön edustaja kertoi viikonloppuna lausunnossaan medialle.

Mitä jäätelöpuikon nimellä on tekemistä rotujen ideologisen yhdenvertaisuuden kanssa, semminkin kun eskimot eli inuiitit eivät pidä nimeä edes mitenkään loukkaavana? Surkuhupaisan kielikikkailun loogisesta umpikujasta löytyy rajattomasti esimerkkejä, mikäli viemme pienen mutta vaikutusvaltaisten hyvesignaloijien vaatimukset loppuun asti. Esimerkiksi tanskalaisia ei voisi missään yhteydessä kutsua juuteiksi, koska se olisi sopimatonta sensitiivipoliisien mielestä. Oikeastaan tanskalaisten kohdalla tämä ei sittenkään pätisi, koska nykypäivänä valkoisista on lupa sanoa mitä lystää, varsinkin jos sillä mitätöidään heidän etnisyyttään ja kulttuuriaan.

Huvittavinta amerikkalaisen jäätelöyhtiön sotkeutumisessa bisnekseen kuulumattomaan ideologiseen kamppailuun on suomalaisten perässähiihtäjien halu näyttää "eettisesti" yhtä trendikkäältä kuin suuren maailman toimijat. Ylen agendauutisessa kerrotaan, kuinka Esikimo-puikkoja valmistavan suomalaisyhtiön konformistinen jakkupukupinko, markkinointijohtaja Minna Brunberg, aikoo seurata vanhan maailman punaliberaaleja muotiaatteita:

Eskimo-termin käyttöä tarkastellaan tällä hetkellä myös Suomessa, Eskimo-puikkoja valmistavan Froneri Finlandin markkinointijohtaja Minna Brunberg kertoo.  

– Olemme tunnistaneet aiheen erittäin vahvasti ja se on meillä juuri tällä hetkellä työpöydällä, Brunberg sanoo.  

Mahdollinen uudelleenbrändäys on Brunbergin mukaan erittäin tuore asia. Tarkkoja suunnnitelmia tai päätöstä siitä, että nimi vaihdettaisiin, ei vielä ole. 

– Meille on äärimmäisen tärkeää tasa-arvo ja ettei kukaan ryhmä koe miltään osin epätasa-arvoa brändäyksen puolesta. Näistä lähtökohdista haluamme tutkia asiaa.

Jälkisosialististen vasemmistokostajien kommunismin brändääminen humanismilla kiillotetuksi tasa-arvoksi osoittautui heille itselleenkin yllättävän tehokkaaksi porvarillisen yhteiskunnan murskaamismetodiksi. Silti on hämmästyttävää, kuinka tuo kaikkien valheiden äiti, taikauskoisten egalitaristien puujumalana pitämä tasa-arvo, sai kuristavan otteen läntisestä yhteiskunnassa näin nopeasti. 

Lopulta se riisui aseista johdonmukaisimmat kapitalistitkin. Toisaalta tässä ei ole mitään yllättävää: heillähän on lopulta yhdentekevää mitä abstrakteja arvoja myytävä tuote edustaa. Pelkkään hyötyajatteluun vajonneina kyynikkoina he voivat mainostaa tuotteissaan vaikka punaisten khmerien kommunismia, jos vain media on kyennyt ensin luomaan illuusion sen trendikkyydestä ja suosiosta. 

Tietysti suuri osa markkinatalouden puotipuksuista kuten markkinointijohtaja Minna Brunberg eivät ole kapitalistisen ruokaketjun huipulla, jossa liiketaloutta tarkastellaan vain heprealaisena lukumystiikkana, puhtaana vallan välineenä. Brunbergin kaltaiset hyvesignaloijat ovat viime kädessä vain lapsellisia maailmanparantajia, joiden narsistinen idealismi näyttää olevan ainakin tällä hetkellä hyödyllistä bisnekselle. Kun trendit muuttuvat, vaihdetaan myös liian idealistiset brunbergit, elleivät he sitten halua seurata tuttua varatietään, konformistista sopeutumista uuteen trendiin.



                                                       *******************************



TV1, 22.6.2020 klo 19.00 Historia: Harlemin sotasankarit

Vuonna 1917 pelkästään afrikkalais-amerikkalaisista sotilaista koostuva rykmentti liittyi taisteluihin Ranskan johdolla. He taistelivat vapauden ja demokratian puolesta mutta myös rotusortoa vastaan - toivoen, että maailma muuttuisi oikeudenmukaisemmaksi myös kotona. Toteutuiko toive? (U) HD ohjelmatekstitys (suomi) 55 min. UUSINTA. Linkki ohjelmaan.

Uusintana lähetettävä propgandatuokio liittyy ilmiselvästi kaunaisen BLM-liikkeen viime aikaisiin rotuylpeisiin vaatimuksiin. Mustan rasistiliikkeen media-imussa lähetettävän ohjelman päällimmäinen tarkoitus on syyllistää kaikkia valkoisia ja hymistellä mustan väestön moraalis-älyllistä (sic) erinomaisuutta. Yle Watch arvio tämän patologista saksalaisvihaa kiihottavan rainan tuoreeltaan viime syksynä julkaistussa kirjoituksessaan Taikauskoisen tasa-arvokultin nimissä Yle markkinoi veronmaksajien rahoilla Setan agendaa. Ohjelman kriittiset pääpointit tuodaan esiin arvostelun yhdessä kappaleessa:

Humaanin moraalisuuden kääröön peitelty dokumentti on tosiasiassa vain yksi monista viime vuosikymmenten ilkeistä massamediahyökkäysistä valkoisia vastaan. Se kuvaa valkoiset miehet rintamien molemmin puolin lähes moraalittomina pikku paholaisina. Sitä vastoin mustat esitetään pyhimyksinä, moraalisina idealisteina, pyyteettöminä sankareina ja taitavina musiikin uudistajina. Tunteisiin vetoavien shokkiesimerkkien avulla dokumentista välittyy kiusallisen mustavalkoinen kuvaus "hyvien" ja "pahojen" välisestä taistelussa, jossa mustat esitetään "vapauden ja demokratian" lipunkantajina. Samalla ohjelma propagoi länsimaisen demokratiatulkinnan puolesta ja uskottelee katsojille, että amerikkalaiset menivät rintamalle dollaridemokratian eivätkä patriotismin vuoksi. Katsojalle ei edes vihjata, että tarinalla on olemassa myös toinen puolensa.