tiistai 6. maaliskuuta 2018

TALOUSUSKOVAISTEN JA PUNAFEMINISTIEN TOIVE: SUOMALAISLASTEN KORVAAJIKSI ULKOMAALAISIA



Väestökysymys ei ole keskeisin ongelma vain 
ihmislajille ja sen diversiteetille vaan koko biosfäärille. Tämä kohtalokkain ongelma on jaettavissa kahteen kysymykseen, joista tärkein on humanististen keinojen ulottumattomissa oleva väestöräjähdys. Siinä pahin ongelmakimppu on tunnetusti Afrikka, jonka väestön Yle uutiset uskoo nelinkertaistuvan 4,4 miljardiin vuosisadan loppuun mennessä.

Toinen ongelma ei ole ekologisesti yhtä akuutti, vaikka silläkin on pitkällä tähtäimellä vaikutuksensa luontoon. Kyse on ihmislajin geneettisen diversiteetin vähenemisestä, koska valkoisten väestönosuus on romahtanut maailmalla dramaattisesti. Samalla se on merkinnyt ihmispopulaation laadullista heikkenemistä etenkin henkisellä puolella, koska afrikkalaiset ovat hurjalla väestöryntäyksellään "korvaamassa" vähenevää eurooppalaisperäistä väestöä.

Tästä ongelmaketjusta kertoi tänään Yle television pääuutisessaan. Verkkosivujen puolella asiasta kirjoitettiin kahdessa uutisartikkelissa, joista ensimmäinen Syntyneiden määrä historiallisen pieni: vauvoja syntyi viimeksi vähemmän vuonna 1868 – katso tästä kuntasi tilanne käsittelee suomalaisten lapsikatoa tilastollisesta näkökulmasta. Kuten arvata saattaa, uutisessa ei olla huolissaan etnisten suomalaisten vähenemisestä, vaan asiantuntijoiden tarkastelu keskittyy uskonnoksi nostettuun talouteen. Jotta talouden markkinasirkus jaksaisi pyörittää päämäärätöntä hullunpyöräänsä, sen täytyy seurata tarkkaan väestön huoltosuhdetta, jota voidaan "tarpeen tullen" paikata massainvaasiolla:

– Mitä vähemmän lapsia, niin voi sanoa lainausmerkeissä, että sitä arvokkaampia he ovat ja heihin panostetaan. Mutta huoltosuhteen kannalta mennään nyt ennätysalhaiselle tasolle.  
– Kun vauvat loppuvat, tarvitsemme lisää veronmaksajia, jotta nykyiset hyvinvointipalvelut eivät tule mahdottomaksi. Se tarkoittaa, että tarvitsemme lisää maahanmuuttoa. Koko meidän väestönkasvumme perustuu nyt maahanmuuttoon, sanoo Gissler.  
Kun katsotaan tilastoja taaksepäin, pitää mennä aina nälkävuoteen 1868, jotta löytää ajankohdan, jolloin lapsia syntyi vähemmän kuin viime vuonna. Tuolloin syntyi elävänä 43 757 lasta. Kun 1800-luvulla nainen synnytti noin neljä vauvaa elämänsä aikana, nyt äitiä kohden on 1,5 lasta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler näkee lapset vain talouden potentiaalisena raakamateriaalina, joka voidaan tarvittaessa korvata vaikka ulkomaalaisilla. Tämä ei ole mitenkään yllättävä asenne mieheltä, joka tunnustaa puoliavoimesti olevansa homoseksuaali. Etnisten suomalaisten ja suomalaisen kulttuurin säilymisellä ei näytä olevan hänelle mitään sen suurempaa arvoa, ehkäpä siksi, että sitä ei voi mitata välittömällä taloudellisella "hyödyllä". 

Ylen verkkosivujen jutussa Maahanmuutto pelasti täpärästi Suomen väestönkasvun: Työmarkkinoiden kilpailussa jotkut häviävät – ja toiset hyötyvät tätä lyhytnäköistä ja kansanmurhaavaa muotiaatetta puolustetaan lisää. Toimittaja Tiina Brännare on kuitenkin sen verran realistinen, ettei hän pidä sentään ihan kaikkia tulijoita huoltasuhteen paikkaajina vaan päinvastoin kansantaloudellisina lisärasitteina. Hän ei kuitenkaan luovu optimististaan, jonka vuoksi hän uskoo, että ulkomaalaiset kuten somalit ja irakilaiset voivat periaatteessa työllistyä. Taloudellisesta näkökulmasta varmasti hieno periaate, vaikka toistaiseksi siitä ei ole olemassa vielä näyttöä:
Maahanmuuttajat tulevat Suomeen keskimäärin kolmekymppisinä ja voivat periaatteessa mennä töihin. Tyypillisesti maahanmuuttajilla kestää kuitenkin suhteellisen kauan löytää ensimmäinen työpaikka ja osallistua tuotantoon. Asian toinen puoli on, kuinka tuottava työntekijä tänään syntyvästä vauvasta aikanaan tulee, ja miten tämä vertautuu maahanmuuttajien tuottavuuteen.
Valtion taloudellisesta tutkimuslaitokselta haastateltu Matti Sarvimäki sanoo ääneen sen, jota voitaisiin hieman suoremmin sanankääntein ilmaistuna pitää "rasistisena" eli realistisena puheena. Hänen mielestään työnhakijan lähtömaa ennustaa vahvasti menestyksen suomalaisilla työmarkkinoilla. Käytännössä hän tulee sanoneeksi, että valkoisten eurooppalaisten ja itäaasialaisten muita paremmat kognitiiviset kyvyt ovat työpaikan saamisessa ratkaisevassa roolissa:
Tutkijan mukaan syntymämaa ennustaa voimakkaasti pärjäämistä työmarkkinoilla, mutta mitä se tarkoittaa ei sen sijaan ole aivan selvää. Voidaan olettaa, että lähtömaiden koulutustasossa on eroja, mutta eroja on myös siinä, ketkä lähtevät ja minkä takia, ja ketkä päättävät tulla Suomeen. Sarvimäki arvioi, että maahanmuuttajien koulutusta ei tunneta kunnolla. Ulkomailla suoritettua koulutusta kun ei tilastoida systemaattisesti.  
Tiedetään myös se, että aiemmin Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulleet ihmiset ovat pärjänneet Suomen työmarkkinoilla muita heikommin. Syyriasta tulleista maahanmuuttajista on olemassa vielä toistaiseksi vähän tilastoitua tietoa.
Jos suomalaisten ainutkertaiselle perimälle ja kulttuurille annetaan tietty itseisarvo, niin silloin ei ole mieltä vaihtaa väestöä edes silloin, vaikka tulijat olisivat taloudellisesti hyödyttäviä huippuälykkäitä eurooppalaisia tai itäaasialaisia. Sellaisessa peruuttamattomassa tilanteessa tämä maa ei olisi enää Suomi, vaan ehkä yksi Kiinan monista etäispesäkkeistä.

Toisin kuin median väestöpuhe antaa ymmärtää, maailmassa ei ole luonnonlakia, jonka perusteella suomalaisten määrän pitäisi olla jatkuvasti kasvava ja reilusti yli viisi miljoonaa. Vielä 1930-40 luvuilla suomalaisia oli "vain" 3,5 miljoonaa eikä julkisuudessa vaadittu, että sen pitäisi olla vakioitu lähemmäs kuutta miljoonaa kuten nykyään. Sitä paitsi pienempi väestö oli tuolloin selkeästi suomalaisempaa eikä sitä vaivannut tippaakaan afrikkalaisen perimän kognitiivinen rasite. 

Silti on syytä kysyä, miksi juuri nyt vauvojen määrä on vähentynyt jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Ylen asiantuntijaselitykset ovat puolivillaisia ja kertovat siitä, ettei kansalaisia, etenkään lapsettomia, haluta "syyllistää":
Syynä lapsenteon lykkäämiseen tai väliin jättämiseen ovat esimerkiksi taloudellinen epävarmuus tai se, ettei sopivaa puolisoa ole löytynyt. Pieni osa suomalaisista päättää vapaaehtoisesti jättäytyä lapsettomaksi eri syistä. Vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ovat julkisuudessa puhuneet niin naiset kuin miehet, mutta tuoreimman haastattelututkimuksen mukaan tämä ilmiö ei ole juurtumassa Suomeen.  
– Mutta voi olla, että kulttuuri muuttuu, ja tulee sukupolvi, joka ei halua lapsia ollenkaan tai haluaa vain sen yhden, arvioi Gissler.
Kummassakaan verkkosivujen jutussa ei puhuta sanaakaan perhevihamielisestä yliopistofeminismistä, joka on osaltaan pyrkinyt vieraannuttamaan naista sukupolvien välisestä ketjusta. Miehiltä lainattu tarpeeton statuksenmetsästys tyhjänpäivisine työurineen on osa tätä samaa punaisen yliopiston kulttuurimädätystä, joka palvelee viime kädessä vain ahnetta globaalikapitalismia. 

Vastaavasti osa miehistä on luopunut täysin perhehaaveista naisten kovien vaatimusten vuoksi. Näitä miehisyytensä kadottaneita nynneröitä kiinnostavat enää vain vähämieliset pallopelit, tietokonepelit, olut, nettipokeri ja nettiporno. Kumpikin sukupuoli on ilmeisen onneton modernissa "hyvinvointiyhteiskunnassa", varsinkin kun pyrkimys pariutumiseen on tehty sukupuolten keskinäistä kaunaa lietsovien Me too -kampanjoiden vuoksi hankalaksi. 

Näyttää siltä, että hedonismia, yksinelämistä, "työelämän joustavuutta", viihdettä ja teknologiaa korostava kulttuuri ei suosi lapsien saamista. Tämä on nähty Japanissa, jossa lapsia syntyy naista kohden vain 1,35. Aikoinaan Pohjolan Japanina tunnettu Suomi näyttää uusien lapsitilastojen valossa seuraavan ikävällä tavalla Nipponin jalanjälkiä.


6 kommenttia:

  1. Eräs ilmiö mikä on selvästi nähtävissä on neekeripennun adoptointi Afrikasta. Jos ei halua tai ei pysty synnyttämään omaa lasta, niin miksi pitää hakea adoptoitavaa lasta täysin eri kulttuurista, kun niitä olisi omassa maassakin tarjolla.

    VastaaPoista
  2. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  4. Tuo mustan pikkutytön kuva särkee sydämen. Kuka kysyy lapsilta haluavatko nämä syntyä kiusattaviksi maahan , jossa on erinäköisiä ihmisiä. Suomalaiset naiset, jotka pariutuvat erirotuisten kanssa voisivat joskus miettiä, jos kiimaltaan pystyvät.Satakuntalaisessa lehdessä nainen, jolla oli kolme ilmeisesti mustaa lasta
    valitti kuinka lapsia kiusattiin ja joku lapsista sanoi, että en halua olla kakan värinen, joku toinen yritti raapia pois mustaa ihonväriään. Ajatelkaa mitä kärsimyksiä aiheutatte lapsillenne.

    VastaaPoista
  5. Niin, maamme on tiheimmin asuttu maa näillä leveysasteilla ja hiilijalanjälkemme suurin maapallolla. Ruotsissa näin pohjoisessa asuu vain reilu miljoona ihmistä, joten kestävän kehityksen näkökulmasta väkilukumme pitäisi pikemminkin laskea kuin nousta. Muiden maiden ylijäämäväestön tänne rahtaaminen tulee nähdä lähinnä ympäristörikoksena. Mutta ehkä luonto hoitaa tämänkin epäkohdan kuten niin monesti historiassa.

    VastaaPoista