tiistai 20. helmikuuta 2018

PUNAINEN TAMPERE 2018: KAUPUNKI EI VUOKRAA TILOJA VALKOISILLE "RASISTEILLE"


Vasemmiston ja sen arvoja mielistelevän aisankannattajaoikeiston peruuttamattomat yhteiskuntakokeilut ovat viime vuosina vain kiihtyneet. Heille on tullut selvästi kiire saattaa nopeasti loppuun länsimaisen kulttuurin itsetuhoprojekti, varsinkin kun tuota hulluutta vastaan on noussut häiritsemään tavallinen kansanosa kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Siksi kulttuuriliberalistien vaatimukset poliittisesta korrektiudesta ja "nollatoleranssista" kaikkia erimielisiä vastaan ovat jyrkentyneet, josta esimerkkinä tuore Yle uutinen Tampereen kaupunki ei enää vuokraa tiloja rasistisille järjestöille – "Selvä signaali siitä, mikä on sallittua ja mikä ei".

Näyttävästä uutisoinnista huolimatta punaisen Tampereen paaviakin paavillisempi oikeaoppisuus on kaupunginvaltuuston punavihersiiven ajama projekti, johon saatiin mukaan myös opportunistisena tuuliviiripuolueena tunnettu Cuckoomus (tunnetaan vielä virallisesti nimellä Kokoomus). Toisin kuin uutinen antaa ymmärtää, kyse ei ole suurten kansankerrosten halusta suitsia poliittisten vihollisten toimintavapauksia, vaan suhteettomasti epäsuoraa valtaa haalineiden punavihreiden kulttuurimarxilaisesta strategiasta. Tarkemmin sanottuna kyse on repressiivisestä toleranssista, jossa (jälki)marxialaisten tavoitteiden vastakkaisia ideoita ja käsityksiä ei tule suvaita. Näitä vastakkaisten ideaalien kannattajia kuten arvokonservatiiveja ja kansallismielisiä pitää myös mustamaalata ja toisaalta länsimaiselle kulttuurille vihamielisiä ja tuhoisia ideoita tulee nostaa jalustalle.

Suuri yleisö kuitenkin näkee tämän ideologisuuden läpi, mikä kävi selväksi vuonna 2016, jolloin punavihreiden puolueiden ja äärivasemmistolaisten nuorisojärjestöjen vaatimus "j
ärjestäytyneen rasismin kirjaamiseksi rikoslakiin" torpattiin heti alkuunsa. Kyse oli samanlaisesta yrityksestä, jota Neuvostoliitto yritti aikoinaan YK:ssä. Tiedetoimittaja Marko Hamilon mukaan Neuvostoliiton vaade "suvaitsemattomuuden" kieltämiseksi ei koskenut vain sen entistä vihollista fasismia, vaan yhtä lailla kapitalistista liberaalidemokratiaa. 

Aikamme politirukit puhuvat myös mielellään valikoivasti suvaitsemattomuudesta, mutta punaisten nuorisojärjestöjen ja Tampereen kaupunginvaltuustolle päävihollinen on uuden kaksinaamaisen tulkinnan saanut rasismi, jossa vain valkoinen "enemmistö" eli globaali vähemmistö (7%) voi olla rasistinen. Tampereen punakaarti tulee sikäli jälkijunassa, että Facebook, Twitter, YouTube, Microsoft jne. ovat jo ottaneet yhdessä EU:n kanssa käyttöön neuvostoliitolaisen keinovalikoiman verkon sensuurista ja poliittisesta totuuspuheesta annettavista sanktioista. 

Ideologista päähänpinttymäänsä toteuttaakseen Tampereen punavihreät käyttävät retoriikkaa, jonka he uskovat uppoavan pahaa aavistamattomaan kansaan. Tarkempaa tarkastelua se ei kuitenkaan kestä. Väite, että vasemmiston määrittelemä "rasismi" ei olisi poliittinen mielipide eikä kuuluisi sananvapauden piirin, on politiikan määrittämistä vain omasta ideologiasta ja vallan halusta käsin. Mahtipontisella ja sentimentaalisella julistuksella pyritään tekemään tietty käsite moraalittomaksi ja kieltämään sen poliittinen legitimiteetti: 
– Tämä on se selvä signaali kaupunkilaisille siitä, mikä yhteiskunnan näkökulmasta on sallittua ja mikä ei. Järjestöt yrittävät vedota sananvapauteen, että tämä on vain yksi poliittinen mielipide. Ei se ole poliittinen mielipide, että haluaa rajoittaa muiden kansalaisvapauksia, [Jaakko] Mustakallio sanoo.
Aivan samalla perusteella ei-vasemmistolaiset järjestöt ja puolueet voisivat vaatia, että Vihreää puoluetta ja Vasemmistoliittoa ei tule sallia, koska niiden ideologiat ovat vastuuttomia, vastenmielisiä ja tuhoisia. Sitä paitsi juuri punavihreät ovat aloitteellisella valtuustopäätöksellään todistaneet rajoittavansa de facto poliittisen vastustajan kansalaisvapauksia. Tiettävästi yksikään roturealistinen tai nationalistinen järjestö ei ole vaatinut suomalaisvihamielisten puolueiden kuten Vihreiden kieltämistä, mutta "suvaitsevaisten" piiristä kieltovaatimuksia poliittisille vastustajille kuullaan jatkuvasti.

Kun vihreiden Jaakko Mustakallio puhuu yhteiskunnan nimissä signaalin antamisesta kaupunkilaisille, hän muistuttaa poliisijohtaja Seppo Kolehmaista. Ylimmän poliisijohtajan vaatimus Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kieltämisestä oli yhtä lailla ylhäältä annettu ukaasi kansalaisille, jossa hän omien poliittisten mieltymysten mukaan määrittää yhteiskunnallisen epäsopivuuden. Mustakalliolla ei tosin ole samanalaista auktoriteettia kuin Kolehmaisella, mutta hän osaa käyttää sitäkin taitavammin kulttuuriliberaalin työkalupakin välineitä. 

Vaikka tavallinen tuulipukukansa ei välitä tuon taivaallista Mustakallion totalitaristista vaatimuksista, punavihreät ymmärtävät, että ajan myötä heidän kärsivällisesti ajamansa poliittinen tukahduttaminen "hyvän asian" puolesta voi olla valtavirtaa. Ellei sitten vaalikarja käännä päätään ja kieltäydy astumasta suomalaisuuden teurastusrekkaan.

                                                        

                                              ********************************

Yle TV1, tiistaina 20.2.2018 klo 21:00, A-studio 
Onko pakolaisleiriltä enää pääsyä normaaliin elämään? Toimittajamme raportti syyrialaisten pakolaisleirillä Jordaniassa. Juontajana Annika Damström. #yleastudio HD

Toimittaja Annikka Damströmin kriittisyys ratkeaa vain yhteen suuntaan: silloin kuin kyseessä on maahanpyrkijöiden edusta. Hän vyöryttää valtavan todistustaakan Suomen viranomaisille, jotka eivät päästä maahan aivan jokaista onnen onkijaa. Sen sijaan hän ei esitä mitään kriteerejä tulijoille. Jo tämä todistaa kenen puolella hän on suomalaisten ja ei-suomalaisten välisessä etnisessä nollasummapelissä. Ennen tuollaisia kutsuttiin kansanvihollisiksi.

Lisäksi toimittaja vaatii Suomea takamaan jokaisen karkotetun irakilaisen ja "syyrialaisen" hengen kotimaassaan. Vaatimuksen järjettömyyden ymmärtää, jos joku sanoisi, että Suomen viranomaisten on taattava jokaisen suomalaisen hengissäsäilyminen kaikkissa olosuhteissa.

5 kommenttia:

  1. Tie Tampereelle. Uusintana.
    Saksa 1930-luku tulossa. Uusintana.
    Tätä blogia luen jokasiunatunkerran. Kommenttiosuuden niukkuutta en enää ihmettele, koska ei mitään lisättävää. Seuraavaa odotellen, Veijo

    VastaaPoista
  2. Eipä tarvi tuonnekaan Punikkilaan rahojaan enää käydä kantamassa. Pitäkää rantatunnelinne.

    VastaaPoista
  3. Tulihan siellä asuttua 69 vuotta. Nykyään sitä ei entiseksi tunne, kaikki revitään
    auki, suuruudenhulluus vaivaa. Ensimmäiset kymmenen vuotta asuin Lauri Viidan ja Hannu Salaman naapurissa punaisen Pispalan etelä rinteessä. Siellä sai rokotuksen gramofonineulalla kaikkia ismejä vastaan, siis kommunismia ja immuniteetin myös islamismia vastaan. Ympyrä sulkeutuu. Hyvä, että tuli lähdettyä tänne maaseudun rauhaan.

    VastaaPoista
  4. Tampere on muuttunut Neuvostoliitoksi ja Itä-Saksaksi. Sairasta meininkiä.

    VastaaPoista