YLESSÄ JÄLLEEN EPÄSUHTAINEN KESKUSTELUASETELMA MAAHANMUUTTAJISTA

YLE TV 1, 30.5.2013, klo 21.05 A-studio: Talk

Maahanmuuttajien Suomi. Vieraina ohjaaja Kadar Gelle, kansanedustajat Olli Immonen (PS) ja Ben Zyskowicz (Kok.) sekä kaupunginvaltuutettu Johanna Sumuvuori (Vihr.).
 
Linkki ohjelmaan tässä.

Kun puhe on maahanmuutosta ja rasismista Yle osaa valita näennäisen tasapuolisesti sille sopivat keskustelijat niin että maahanmuuttokriittinen jää  aina muiden keskustelijoiden kanssa 3-1 vähemmistöön. Kun vielä toimittajakin on maahanmuutomyönteinen, ei katsoja seuraakaan keskustelua, vaan stalinistista tuomioistuinta, jossa toimittaja toimii yleisenä syyttäjänä ja kolme muuta häntä peesaavina lautamiehinä. Tällaisten näytösoikeudenkäyntien tapaisilla "keskusteluilla" ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin ajaa kansan enemmistöä puolustavat tahot puolustuskannalle, vaikka oikeudenmukaisessa maailmassa kytkennän pitäisi olla päinvastainen; demokratiassa todistustaakka maahanmuutosta pitäisi olla sitä puolustavalla  pienellä vehkeilevällä vähemmistöllä eikä sitä vastustavan enemmistön edustajalla.  

Tämän kertaisessa A-talk ohjelmassa romanitaustastaan tunnettu toimittaja Susanne Päivärinta oli tuskin objektiivisin henkilö vetämään keskustelua maahanmuutosta, sillä hänen oma etninen intressinsä on jo lähtökohtaisesti nuiva aidosti suomalaisten etua kohtaan.

Tälläkään kertaa ei ollut yllättävää, että Päivärinnan aggressiivisen valikoiva kriittisyys kohdistui persujen kansanedustaja Olli Immoseen sekä ajoittain Ben Zyskowicziin, silloin kun tämä sattui poikkeamaan hetkeksi matelevasta multikulti-asenteestaan ja osoitti maahanmuuttopolitiikan poskettomimmat järjettömyydet.

Somalien etuja ajavasta Kadar Gellestä ja vihreiden Johanna Sumuvuoresta Päivärinnalla ei ollut luonnollisestikaan mitään pahaa sanottavaa, vaan päinvastoin hän yhtyi heidän mielipiteisiinsä ja vieläpä toisti heidän esittämät syytteet Olli Immoselle. Toimittajan ehkä törkein chutzpah oli kun hän naama loistaen selitti, että Tukholman rotumellakoissa riehuivat muutkin kuin "maahanmuuttajat" (lue: neekerit ja arabit). Esimerkiksi hän otti Ylen viikko sitten uutisoiman sumutuksen, jossa väitettiin Husbyn mellakoiden päätekijän olleen suomalaisen. Suomessa tämän hävyttömän valheen paljasti lähes tuoreeltaan Yle Watch -blogi. Valitettavasti Immonen ei osannut tarttua tähän Ylen vedätykseen ja siksi osa televisiota katsovasta vanhemman polven tuulipukukansasta uskoo edelleen, että meikäläinen Pekkahan se siellä Tukholmassa uusvanhana sissinä riehui.

Keskustelun välissä esitetyt haastattelupätkät tukivat pelkästään Päivärinnan, Gellen ja Sumuvuoren tukemaa rajattoman maahanmuuton mielipuolista agendaa. Haastatelluksi saatu klassinen Gutmensch, Rauli Virtanen, jolla on tapana esiintyä pyyteettömän idealistisena sankaritoimittajana, toisti samaa itkuhumanistista mantraa, jota hän on esittänyt vuosikausia Eurooppaan pyrkivistä pakolaisista. Tälle kertaa kohteena olivat kaikki Syyrian pakolaiset:

Meillä on velvollisuus ottaa näitä ihmisiä, pakolaisstatuksella tai turvapaikan hakijoina.

Virtasen kaltainen hyväosainen samppanjasosialisti on valmis täyttämään vaikka koko Suomen sopeutumishaasteisilla maahantunkeutujilla, kunhan hän vain saa kunnon toimittaja-playboyn tapaan moraaliposeerata rasistisena pitämälleen kansalle, huolimatta siitä että laskun tästä kaikesta maksaa juuri tuo samainen kansa. Studiossa yhtä mieltä Virtasen vastuuttoman lausunnon kanssa oli  naisväki ja tietenkin Kadar Gelle, joka sanoi suoraan, että mitään maahanpyrkivien määrän ylärajaa ei voi olla edes olemassa. Tietysti Gellen etniseen etuun kuuluu kupata loputtomasti valtaväestön resursseja, joten hän ei näe mitään syytä asettautua valtaväestön asemaan.

Keskustelun päätteeksi Päivärinta näytti olevan ilmiselvän tyytyväinen ohjelman kulkuun, sillä vaisunoloinen Immonen oli saatu ennalta arvattavasti puolustuskannalle ja studion multikulturaalinen falangi pääsi sälyttämään kaiken vastuun maahanmuuttopolitikan "väliaikaisista kasvukivuista" suomalaisten ja väärin toimivan yhteiskunnan harteille. Tai näin ainakin Päivärinta luultavasti itse uskoo ja toivoo. Yle Watch sen sijaan tietää, että suuri osa suomalaisista katsoi tätä teatteria hammasta kiristellen.