YLE FEM, 1.8.2012, klo 22.00 Köyhyys - miksi?: Afrikkaa ryöstämässä
Sambialla on maailman kolmanneksi suurimmat kuparivarat, mutta suurin osa asukkaista elää köyhyydessä. Suuryhtiöt voivat ottaa haltuunsa maan luonnonvarat maksamatta käytännössä lainkaan veroja.
Englantilaisen liberaalin yhteiskuntafilosofin John Locken (1632–1704) mukaan neitseellisen maan omistaa se, joka panostaa siihen työnsä, toisin sanoen muokkaa sitä kyntämällä ja viljelemällä tai sitten louhimalla. Tällä perusteltiin mm. Pohjois-Amerikan haltuunotto: intiaanit eivät uhranneet hikipisaroita maan hyväksi, joten he eivät voineet myöskään omistaa sitä. Nykyään Locken perusajatus näkyy ehkä parhaiten kaivostoiminnassa.
Kapitalistisen yksityisomistuksen moraalisuus voidaan toki kyseenalaistaa, mutta silloin pitäisi etsiä korvaava malli. Tosiasia on, että kommunismi ei historiallisten kokemusten vuoksi tunnu tänä päivänä monista houkuttelevalta vaihtoehdolta. Ainoastaan valtion omistama maa on kansalaisten kollektiivisessa "omistuksessa", mutta edellä mainitun kaivostoiminnan kohdalla sitä voi hyödyntää myös ulkomaalaiset yritykset. Tietysti valtio voi kansalaisten edun nimissä kieltää ulkomaalaisilta kaivosvaltaukset tai verottaa niitä raskaasti kuten on tehty monissa maissa. Suomessa kaivostoimintaa ei ole rajoitettu, joten suuri osa mahdollisista tuloista valuu ulkomaalaisille, vaikka maasta löytyisi omastakin takaa toimijoita sekä yksityiseltä että valtion puolelta.
Sen sijaan Afrikassa tilanne on aina ollut toisenlaisen. Yle Femin ohjelmassa toistetaan kritiikittä vanhaa marxialaista uskomusta, että länsimaiset (entä kiinalaiset?) yritykset "riistävät" Afrikan maiden – tässä tapauksessa Sambian – luonnonvaroja. On ilmeisen selvää, että ilman ulkomaalaista pääomaa ja osaamista Afrikan luonnonvarat jäisivät ikuisiksi ajoiksi hyödyntämättä, sillä afrikkalaiset eivät ole koskaan kyenneet itsenäisesti käyttämään hyväksi luonnonvarojaan oli sitten kyse melkeinpä mistä tahansa raaka-aineesta. Elleivät länsimaiset yhtiöt teknologiansa avulla louhisi arvokkaita mineraaleja ylös, niitä ei louhisi käytännössä kukaan ja afrikkalaiset jäisivät edelleen köyhiksi. Itse asiassa ilman ulkomaalaisten yritysten johdolla tehtyä luonnonvarojen käyttöönottoa he olisivat vieläkin köyhempiä kuin nyt, sillä kaivostoiminta ja öljynporaus myös työllistää paikallisia ja virkistää näin näin saaduilla tuloilla välillisesti muuta liiketoimintaa. Ilman tätä "riistoa" Sambian kaltaiselta valtiolta jäisivät yksityisverotuksen puolelta saatavat tulot saamatta, joilla kyetään rahoittamaan mm. julkista terveydenhuoltoa ja koulutusta.
FST:n ohjelman lähtökohta on ideologisesti vääristynyt ja nurinkurinen kun se pyrkii syyllistämään pelkästään länsimaiset toimijat toiminnasta, josta kaikki hyötyvät. Tietysti toinen vaihtoehto olisi se, että luonnonvarat jätettäisiin maan uumeniin ja paikalliset pyörittäisivät vain peukaloitaan ja odottaisivat YK:lta ruoka-apua. Ekologian ja kulutuksen kannalta tämä olisi varmaan hyvä asia, mutta afrikkalaiset itse eivät ole tästä kovinkaan innostuneita. He eivät ole "jaloja vähään tyytyväisiä villejä", vaan samanlaisia materialisteja kuin länsimaalaisetkin, jotka haluvat työllään parantaa elintasoaan. Työtä heille tarjoaa monesti vain länsimaiset suuryritykset. Länsimaiden marxilaiset maailmanparantajat haluavat näköjään viedä ainoan tikkarin neekerin suusta, koska sen ansaitseminen on hyödyttänyt länsimaisia suuryhtiöitä.
Kapitalistisen yksityisomistuksen moraalisuus voidaan toki kyseenalaistaa, mutta silloin pitäisi etsiä korvaava malli. Tosiasia on, että kommunismi ei historiallisten kokemusten vuoksi tunnu tänä päivänä monista houkuttelevalta vaihtoehdolta. Ainoastaan valtion omistama maa on kansalaisten kollektiivisessa "omistuksessa", mutta edellä mainitun kaivostoiminnan kohdalla sitä voi hyödyntää myös ulkomaalaiset yritykset. Tietysti valtio voi kansalaisten edun nimissä kieltää ulkomaalaisilta kaivosvaltaukset tai verottaa niitä raskaasti kuten on tehty monissa maissa. Suomessa kaivostoimintaa ei ole rajoitettu, joten suuri osa mahdollisista tuloista valuu ulkomaalaisille, vaikka maasta löytyisi omastakin takaa toimijoita sekä yksityiseltä että valtion puolelta.
Sen sijaan Afrikassa tilanne on aina ollut toisenlaisen. Yle Femin ohjelmassa toistetaan kritiikittä vanhaa marxialaista uskomusta, että länsimaiset (entä kiinalaiset?) yritykset "riistävät" Afrikan maiden – tässä tapauksessa Sambian – luonnonvaroja. On ilmeisen selvää, että ilman ulkomaalaista pääomaa ja osaamista Afrikan luonnonvarat jäisivät ikuisiksi ajoiksi hyödyntämättä, sillä afrikkalaiset eivät ole koskaan kyenneet itsenäisesti käyttämään hyväksi luonnonvarojaan oli sitten kyse melkeinpä mistä tahansa raaka-aineesta. Elleivät länsimaiset yhtiöt teknologiansa avulla louhisi arvokkaita mineraaleja ylös, niitä ei louhisi käytännössä kukaan ja afrikkalaiset jäisivät edelleen köyhiksi. Itse asiassa ilman ulkomaalaisten yritysten johdolla tehtyä luonnonvarojen käyttöönottoa he olisivat vieläkin köyhempiä kuin nyt, sillä kaivostoiminta ja öljynporaus myös työllistää paikallisia ja virkistää näin näin saaduilla tuloilla välillisesti muuta liiketoimintaa. Ilman tätä "riistoa" Sambian kaltaiselta valtiolta jäisivät yksityisverotuksen puolelta saatavat tulot saamatta, joilla kyetään rahoittamaan mm. julkista terveydenhuoltoa ja koulutusta.
FST:n ohjelman lähtökohta on ideologisesti vääristynyt ja nurinkurinen kun se pyrkii syyllistämään pelkästään länsimaiset toimijat toiminnasta, josta kaikki hyötyvät. Tietysti toinen vaihtoehto olisi se, että luonnonvarat jätettäisiin maan uumeniin ja paikalliset pyörittäisivät vain peukaloitaan ja odottaisivat YK:lta ruoka-apua. Ekologian ja kulutuksen kannalta tämä olisi varmaan hyvä asia, mutta afrikkalaiset itse eivät ole tästä kovinkaan innostuneita. He eivät ole "jaloja vähään tyytyväisiä villejä", vaan samanlaisia materialisteja kuin länsimaalaisetkin, jotka haluvat työllään parantaa elintasoaan. Työtä heille tarjoaa monesti vain länsimaiset suuryritykset. Länsimaiden marxilaiset maailmanparantajat haluavat näköjään viedä ainoan tikkarin neekerin suusta, koska sen ansaitseminen on hyödyttänyt länsimaisia suuryhtiöitä.
TV1:
VastaaPoista11:10 Voittajana maaliin
Norjalaiset ovat urheilukansaa, mutta myös tunturimaahan saapuneista maahanmuuttajista on kasvanut huipputekijöitä. Kolme nuorta maahan muuttanutta naista on päättänyt raivata tiensä urheilun huipulle.(U)
YLE Watch laittoi sitten rasistivaihteen silmään. Kyllä Afrikka pysyy matalana sen vuoksi, että se on velkakoukussa ja joku on laittanut diktaatorit valtaan. He saavat provikat ja kavaltavat kaiken ties minne.
VastaaPoistaTeema:
VastaaPoista17:00 Historia: Brittien jäljillä Australiassa
Tervetuloa Australiaan. Tony Robinson koettaa tänään selviytyä Australian maahanmuuttoviranomaisten 1930-luvulla käyttämästä kansalaisuuskokeesta. Miten manner sai nykyisen monikulttuurisen väestönsä? 5/6
21:00 Taidetutkimukset
4/4. Eteläafrikkalaisessa huutokaupassa nousee esiin epäilyttävän halpa Rembrandtin maalaus. Taulun historiasta paljastuu natsien tekemä taidevarkaus. Onko taulu aito ja saadaanko se palautettua oikeille omistajilleen?
Fem:
19:00 Suomi on ruotsalainen
1/10. Identiteetti. Monet suomalaisen identiteetin symboleista ovat peräisin ajalta, jolloin kuuluimme Ruotsiin. Onko esimerkiksi Suomen leijona sittenkin ruotsalainen? Mukana mm. kirjailija Miika Nousiainen.
Ja mehän tiedämme, että natsit eivät taidetta varastaneet, vaan niin läntiset kuin itäiset voittajat. USA:n sotaretkillä armeija aina antaa mafian varastaa kohdemaan taiteet Wall Streetin kontrolloiimille taidemarkkinoille.
VastaaPoistaTuossa ohjelmassa on saatanallisesti kaikki valhetta. Vahvat painostusjärjestöt myös väittävät käskyttäjiensä muka mnettäneen taidetta knsallissosialistien toimesta, vaikka olisivat myyneet taulunsa. Ne on voinut viedä juuri voittajataho tms. Jotkut ilmeisesti väittävät omaksi sellaista, mikä ei ole koskaan ollut ym.