MEDIAN KRIITTISYYS TARKOITTAA HYÖKKÄYSTÄ VALLITSEVAN HEGEMONIAN KRIITIKOITA VASTAAN.

TV 1, 15.5.2014, klo 22.00, Ulkolinja: Populistien Eurooppa

Populistiset liikkeet ovat yksi EU-vaaleihin valmistautuvan Euroopan vahvimpia voimia. Keitä löytyy liikkeiden takaa ja mitkä ovat heidän strategiansa? Vastaamassa mm Marine LePen, Gert Wilders ja Bebbe Grillo. HD


Linkki ohjelmaan.


Kansalainen voi tunnistaa helposti kenen puolella ja kenen asiaa media ajaa seuraamalla sitä, kenet se ottaa poliittiseksi vihollisekseen. Toinen tapa on katsoa, ketä ja mitä asioita se ei kritisoi. Kaiken yläpuolella olevan muka-puolueeton neljäs valtiomahti kuten Yle ei kritisoi ohjelmissaan ja uutisissaan vasemmistohuliganismia, monikulttuurisuutta, homo"kulttuurin" lieveilmiötä ja homomafiaa, juutalaisten kiistatonta valta-asemaa viihde- ja tajuntateollisuudessa.

Media saattaa paljastaa valtapuolueiden epäonnistumisen talous- ja sosiaalipoltiikassa, mutta toisaalta se ei näe mitään kritisoitavaa niiden kannattamissa rappioliberaaleissa arvoissa. Päinvastoin, mitä maahanmuuttomyönteisempi ja degeneraatteja palvovampi puolue on, sitä enemmän toimittajat niitä ylistävät. Sylkykupin asema on varattu niille poliittisille toimijoille, jotka eivät jaa korruptoituneiden valtapuolueiden ja vaaleanpunaisen median yhdessä kannattamaa poliittista agendaa.

Tämä kaikki näkyy räikeästi Ylen ulkolinjan esittämässä tuoreessa ranskalaisdokumentissa Populistien Eurooppa, jossa katsojiin vetoavasti sätitään Euroopan johtavia populistipuolueita. Ilmiselvästi 68´-sukupolven hengessä "tiedostava" vasemmistolaistoimittaja on koostanut tarkasti leikatun ohjelman, jossa valikoitujen haastatteluiden, kysymysten ja itse annettujen poliittisesti korrektien vastausten avulla on luotu äärimmäisen demonisoitu kuva neljästä laillisesta ja kansanvaltaisesta puolueesta.

Vasemmistolainen tv-propagandisti haluaa nähdä populistit pelkkänä ongelmana nykyiselle Euroopan tilanteelle. Ohjelmassa ei tuotu vahingossakaan esille sitä, että toimittajankin hyväksymät valtapuolueet ovat pitkälti itse aiheuttaneet nykyisen tilanteen. Tällainen ohjelma EU-vaalien alla ei tietenkään ole sattumaa, sillä valtaeliittiin sitoutunut valtamedia pelkää tosissaan "populisteja", jotka haastavat nykyisen rappiollisen hegemonian ja sen pyhät lehmät. On turha syyttää populisteja siitä, missä tilanteessa Eurooppa on tällä hetkellä ja toivoa, että tällaiset pelottelukampanjat palauttaisivat vaalikarjan takaisiin ruotuun, valtapuolueiden pariin, jotka ovat pitkälti koko tämän sotkun aiheuttaneet.