YLE PUOLUSTELEE YOUTUBEN VIIMEISINTÄ SENSUURIPÄÄTÖSTÄ

Videokanava YouTube on yksi merkittävimmistä Internetin palveluntuottajista ja informaation jakajista. Facebookin tapaan sekin on vahvasti liberaalijuutalaisessa omistuksessa ja kuuluu Googlen valtavaan yritysimperiumiin, jolla on lähes monopoliasema saatavan tiedon portinvartijana. Valtamedian vaikenemasta sensuurista puhuttaessa YouTubella on oma ikävä roolinsa, vaikka se ei olekaan saanut keskustelussa samanlaista huomiota kuin Facebook. Syynä tähän on se, että YouTuben sensuuri ei ole koskenut niin suurta Internetin käyttäjämassaa kuin Facebookin. 

Zuckerbergin johtamalle sosialistimedialle tunnusomaiset mielivaltaiset julkaisukiellot, varjobannit ja tilien jäädyttämiset ovat viime vuosina koskeneet huomattavaa osaa tavallisia länsimaalaisia. Sitä vastoin YouTuben sensuuri iskee suoranaisesti vain videokanavien ylläpitäjiin eikä niinkään videoita seuraaviin katsojiin, vaikka jälkimmäisiä harmittaakin hetkellisesti halutun videon katoaminen.

Samanmieliset länsimaiden mediat eivät edes tunnusta poliittisen verkkosensuurin olemassaoloa. Ne pyrkivät peittämään ilmiön kääntämällä keskustelun "vihapuheeseen", "valeuutisiin" ja "vastuulliseen tiedottamiseen". Kun monopoliasemassa olevat Internetin palveluiden tuottajat ilmiselvästi estävät vapaata tiedonvälitystä, monoliittinen valtamedia selittää tilanteen toimena, jolla ehkäistään "harhaanjohtavat tiedon levittäminen". Tästä orwellilaisesta tiedotuslinjasta antaa kouluesimerkin Ylen verkkosivujen uutinen Youtube lupaa lopettaa harhaanjohtavien videoiden suosittelun käyttäjilleen. 

Uutisjuttu antaa YouTuben sensuurista harhaanjohtavan siloitellun kuvan ikään kuin videojätti ei muutoin harjoittaisi paljon ankarampaa mielipiteiden ja kiusallisten tosiasioiden tukahduttamista. Satunnaiselle liberaalille tämä voi olla aidosti yllättävä tieto, koska hän ei juuri koskaan henkilökohtaisesti kohtaa sensuuria. Tähän on syynä se, että Internetissä globaalit vaikuttajat antavat vasemmistoliberaalien näkemysten virrata vapaasti, koska ne edustavat pitkälti samaa mielipidettä, jota valtamediakin edustaa.

Vaikka liberaalit puhuvat kovaan ääneen sananvapauden tärkeydestä, heitä ei liikuta poliittisten vastustajien kohtaama sensuuri, koska he hyötyvät siitä itse. Tässä liberaalit todennäköisesti tunnistavat oman kaksinaamaisuutensa, jonka vuoksi he pyrkivät rationalisoimaan havaitsemansa kognitiivisen dissonassin. Helpointa on pitää itselleen vastakkaisia näkemyksiä "epätosina" ja "epätieteellisinä", joiden poistaminen julkisesta levityksestä ei olekaan sensuuria, vaan vastuullinen teko "ainoan totuuden" puolesta. Tämä linja käy selväksi myös Ylen uutisessa:

Palvelu ei jatkossa suosittele enää sensaatiohakuisia videoita, joiden sisältö on todistettu tieteellisesti valheelliseksi. Lisäksi suosittelulistoilta poistetaan videot, jotka esittelevät erilaisia paikkansapitämättömiä salaliittoteorioita, kuten teorian siitä, että Yhdysvaltain hallinto toimi syyskuun 11. päivän WTC-iskun takapiruna.

Sananvapauteen kuuluu itselleen epämieluisan informaation esittämisen suvaitseminen, mutta tämä periaate näyttää olevan hylätty jo aikaa sitten pehmeää totalitarismia edistävässä valtamediassa. Kun ylikansallinen videomonopoli alkaa määritellä hyväksyttävän totuuden kriteerejä taustalla häärivän EU:n avustuksella, ollaan tutulla sensuurin tiellä, joka ei poikkea mitenkään muslimien, kommunistien tai keskiajan katolisten mustasukkaisesta tavasta omistaa ainoa oikea totuus. Jos YouTubea kiinnostaisi aidosti totuuteen pyrkiminen, se sallisi vapaan debatin klassisen sananvapausperiaatteen mukaisesti. 

Sitä paitsi mikäli "lopullinen totuus" on paljastuakseen se kestää helpoiten juuri villeimmät salaliittoteoriat. Uutisjutussa mainittu WTC-salaliitto lieneekin vain lukijoita varten esille otettu olkiukko, jonka varjolla voidaan tukahduttaa tieto, joka oikeasti kyseenalaistaa vallalla olevat ideologiset "totuudet". 

Vasemmistoliberaalille ideologialle myötämielinen YouTube ei tietenkään halua varjobannata tubettajien kaikkia salaliittoteorioita, mikä on tuttua poliittisten videoiden seuraajille. YouTube suosittelee katsojilleen edelleen paranoidien feministien ja muiden marxilaisjäännösten tekemiä propagandavideoita, mikä yhtiön nykyisen linjanvedon mukaan tarkoittaa sitä, että niissä levitetyt salaliittoteoriat ovat paikkaansapitäviä!

Mitä taas tulee YouTuben kotikuoisen tiedejuryn ratkaisuun estää näkyvyys videoilta, jotka on "todistettu tieteellisesti valheellisiksi", päätöksessä näkyy samanlainen ideologisilla kriteereillä pelaaminen kuin salaliittoteorioiden paikkaansapitävyyden määrittelyssä. YouTubella ei ole nimittäin mitään halua karsia näkyvyyttä esimerkiksi videoilta, joissa ajetaan transseksuaalisuuden epätieteellistä agendaa. Videoissa uskotellaan häikäilemättömästi katsojille, että sukupuolia on jopa kymmeniä. Kun tällaisia väitteitä tarkastellaan tieteellisen konsensuksen näkökulmasta, sukupuoli määritellään sukukromosomien mukaan, joita on miehellä tyyppiä XY ja naisella XX – toisin sanoen aitoja sukupuolia on vain kaksi. Setalaisten esiin nostama intersukupuolisuus (XXY) ei ole kolmas sukupuoli, vaan sukupuolisuuden kehityspoikkema, jota tavataan Suomen 5,5 miljoonaisesssa väestössä n. 20 kpl vuodessa. 

Harhaisten mielten kokemuksia "eri sukupuolista" pitäisi saada sanavapauden nimissä levittää julkisesti yhtä lailla kuin niiden relevanssia kiistäviä tieteellisiä ja yhteiskunnallisia argumentteja. YouTuben ongelmana onkin se, ettei se salli koko poliittisen spektrin kannattamia tieteellisiä ja yhteiskunnallisia näkemyksiä. Totuuden rakastajien silmissä tällainen kehitys on huolestuttavaa, varsinkin kun juuri konservatiivien kannattamat näkemykset sukupuolesta, rodusta, älystä, rikollisuudesta jne. saavat entistä enemmän tieteellistä tukea samalla kuin 68-sukupolven vasemmistolais-behaviouristiset tabula rasa -ihmiskäsitykset ovat siirtymässä koko joukolla historian romukoppaan. 

Ylen uutisessa käsitelty YouTuben uusin linjanveto poliittisesti epäkorrekteiksi katsomilleen videoille on mediamammutin kaikista sensuuritoimista vain se tuorein eikä läheskään ankarin. Uutisessa jää kertomatta, että viime kesästä lähtien YouTube on tehnyt valtavia poliittisia puhdistuksia videokanavien ylläpitäjistä. Osasyynä linjan muutokseen on videomonopoli Facebookilta omaksuttu politiikka, jossa hyväksytään mukisematta kaikki ilmiannot ja valitukset mikäli kohteena on kansallismielinen, EU-vastainen, liberalismi - ja maahanmuuttokriittinen julkaisu. 

Avuliaina ilmiantajina toimivat "antikapitalistiset" äärivasemmistolaiset, jotka näyttävät tekevän mielellään yhteistyötä monopolikapitalistisen suuryhtiön kanssa. Mitään häpeämättömille 2000-luvun pavlik morozoveille kaikkein nilkkimäisimmätkin keinot estää vapaa poliittinen kilpailu ja tiedonvälitys on moraalisesti hyväksyttävää, kunhan vastapuoli saadaan leimattua "natseiksi" ja "rasisteiksi". Natseja näillä variksille ja takkutukille ovat kaikki demareista oikealle ja rasisteja jo pelkät eurooppalaisen identiteetin puolustajat. 

Erityisesti Suomessa sananvapauden vastaisen anonyymin kampanjoinnin kohteiksi YouTubessa ovat viime aikoina jotuneet kansallismielistä rockia soittavat kotimaiset yhtyeet. Ulkomailla sensuurivaatimukset näyttävät kohdistuneen takavuosikymmeninä vaikuttaneen antikommunistiseen Skrewdriver-orkesteriin, jonka täysin laillisia yhteiskuntakriittisiä kappaleita on alkanut poistua YouTubesta vaivihkaisesti mutta alati kiihtyvällä vauhdilla.

YouTuben yhteisönormeissa uusvasemmiston kulttuurimarxilainen tartunta näkyy mm. siinä, että poliittista sensuuria harjoitetaan vain valkoisia eurooppalaisia vastaan. Vasemmistovasikoiden joukkoilmannosta ei välttämättä seuraa videon poistaminen, vaan sen näkyvyys estetään ainoastaan valkoisissa sivistysvaltiossa. Ilmeisen kierona taktiikkana on tässä luoda mielikuva, ettei kyse olisikaan sensuurista, koska videohan näkyy Afrikan ja Aasian maissa. Kun poliittisen dokumentin ja musiikkivideon kohteena ovat kuitenkin eurooppalaiset, on yhdentekevää näkyykö se toisella puolella maailmaa. Koska YouTuben toiminta on jo lähtökohtaisesti näin kieroa, ei ole ihme, ettei se kykene sensuurissaan suoraselkäiseen videoiden poistamiseen, vaan uskottelee maarajoituksillaan kai itselleenkin olevansa yhä sanavapautta kunnioittava julkaisukanava.

YLELLÄ EI SYYTÄ LUOPUA LOPUTTOMASTA HOLOKAUSTIPROPAGANDASTA

Yleen puolueettomuuteen uskollisesti luottava Chutzpah.

TV1, 28.1.2019 klo 19.00, Historia: Keskitysleiri Ranskassa

Natzweiler-Struthof oli toisen maailmansodan vähemmän tunnettu keskitysleiri, joka sijaitsi Ranskan Alsacessa. Viimeiset leirin eloonjääneet kertovat tarinansa ja tutkijat valottavat sen karmivaa historiaa. HD ohjelmatekstitys (suomi) 55 min.

Linkki ohjelmaan Yle Areenassa.

EU-eliitin vaaliman holokaustiuskonnon pääjuhlaa vietettiin 27. tammikuuta. Suomessa tämä Euroopan Unionin määräämä yleinen muistopäivä tunnetaan nimellä Vainojen uhrien muistopäivä. Vaikka muistopäivällä viitataan kaikkiin kansanmurhiin, se keskittyy käytännössä vain juutalaisten väitettyyn kansanmurhayritykseen. Totta kai Yle on muisteluissa mukana parhaaseen katseluaikaan, eihän se voi jättää käyttämättä hyväkseen tilaisuutta, jossa se saa ihan virallisesti jankuttaa natseista viikottaisen normijankutuksen lisäksi. Ja mikä parasta, propagandaisku ajoittuu vielä sopivasti ennen eduskuntavaaleja.

Illan ranskalaisohjelmaa on vaikea pitää vakavasti otettavana historiadokumenttina, koska sen pääantina on pelkkä pornografinen kauhuilla mässäily ja yksiulotteinen saksalaissotilaiden demonisointi. Ohjelman tulkinta keskitysleiri (ei siis "tuhoamisleiri") Natzweiler-Struthofista toi ajottain mieleen Hollywoodin karkeimmat fiktiot, mutta näinä päivinä mikä tahansa näyttää käyvän dokumentista, kunhan aiheena ovat puolustuskyvyttömät natsit. 

Edes Der Stürmer -lehti ei kuvannut juutalaisia samanlaisella vihalla kuin ohjelmassa syytetyt saksalaiset. Syytä hillittömyyteen voi etsiä ranskalaisten loukatusta kunniasta. Ranskalaisista tuntuu edelleen sietämättömältä, että germaanisen miehekäs Saksa jyräsi sodassa heidän maansa, joka antautui kuin nainen. Kirvelevää sotilaallista tappiota ei haluta käsitellä vieläkään, josta kertoo ranskalaisten halu suunnata keskustelu muualle kuten saksalaisten "pahuuteen".  

Totta kai  Euroopan suurin ja vaikutusvaltainen juutalaisväestö Ranskassa haluaa pitää jatkuvasti holokaustia esillä, mutta se ei yksistään selitä aiheen inflatorista käsittelyä sikäläisessä mediassa. Myös tavallisille ranskalaisille sopii, että saksalaiset kuvataan pelkkinä petoina eikä ylivertaisina sotilaskansana, joka jyräsi kuukaudessa nynnyiksi osoittautueet ranskalaiset.

Mikä motiivi sitten on verorahoitteisella Yleisradiolla lähettää jatkuvalla syötöllä ja vuodesta toiseen loppuun kuluneita natsidokumentteja? Luulisi, että Yleä kustantavia katsojia kiinnostaisi paljon enemmän Suomeen hyökänneen Neuvostoliiton hirveydet kuin Keski-Euroopan tapahtumat. Tiedonjanoa löytyisi varmasti myös dokumenteille, joissa käsiteltäisiin  liittoutuneiden sotarikoksia kuten Dresdenin pommituksia ja länsiliittoutuneiden vankileirejä, joissa tapatettiin sodan jäkeen lähes miljoona saksalaissotilasta.

Valitettavasti Ylen jälkitaistolaiset toimittajat eivät halua toteuttaa kansan syvien rivien toivomuksia, vaan heille on tärkeintä edistää omaa marginaalista maailmankuvaansa, jonka antiteesiksi sopii irvikuva kansallissosialisteista. Samalla  globalistista "maailmankylää" toivovat punavihreät toimittajat voivat projisoida aatteensa valuviat läpidemonisoituihin natseihin. Propagandisesti tämä on hyvältä kuulostava strategia, mutta käytännössä suurin osa kansasta on lopen kyllästynyt aiheeseen. Jopa Ylestä riippuvaiset demarieläkäiset alkavat olla tympääntyneitä jatkuvaan natsirotaatioon. Hekin näkevät ohjelmien taustalla olevan poliittisen motiiivin, jonka tutkijatohtori Inari Sakki paljasti aikoinaan Yliopisto-lehdessä:

Kokeellisessa tutkimuksessa suomalaisille esitetään esimerkiksi muistoja toisen maailmansodan aikaisista Karjalan nälkäleireistä ja ruotsalaisille Ruotsin natsiyhteyksistä ja pakkosterilisaatioista, Sakki kertoo. Muun muassa Saksassa tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että tällainen manipulaatio herättää kollektiivisia häpeän ja syyllisyyden tunteita, joilla on Sakin mukaan yhteys myönteisempiin käsityksiin ulkoryhmiä – esimerkiksi maahanmuuttajia – kohtaan.

YK ON MENETTÄNYT USKOTTAVUUTENSA, MUTTA VALTAMEDIA ON EDELLEEN USKOLLINEN JÄRJESTÖN AJAMALLE GLOBALISMILLE

Yhdistyneiden Kansakuntien maahanmuuttovaatimukset ovat käyneet entistä röyhkeämmiksi eikä niissä enää edes yritetä peitellä agendaa, joka on suunnattu valkoisten eurooppalaisten olemassoloa vastaan. Ylikansallisen ja siten epädemokraattisen järjestön julkeus kertoo pitkälti epätoivosta, joka on seurasta kansallisten liikkeiden noususta kaikkialla maailmassa. Globalistieliitin pahimpana pelkona onkin, että YK tulee hajoamaan tai että sen määräämille "sopimuksille" viitataan kintaalla.

Aikanaan Neuvostoliiton internationalismilla hapatettu Yleisradio on pysynyt vanhalla linjallaan ja saarnaa edelleen "kansainvälisen yhteisön" ylivertaisuutta suhteessa kansallisvaltioon. Siksi ei ole kummallista, että se päästää uutisissaan suodattamatta läpi YK:n omaa propagandaa. Tämä käy selväksi esimerkiksi viime tiistaina ilmestyneessä uutisessa YK:n pakolaisjärjestö huolissaan: Yli 140 Välimereltä pelastettua siirtolaista vietiin takaisin Libyaan.

Uutisessa kerrotaan YK:n pakolaisjärjesto UNHCR:n vaativan EU-mailta,  ettei Välimereltä noukittuja elintasosiirtolaisia palautettaisi enää turvalliseen Libyaan. Syy tähän on ilmiselvä, sillä Libyalla ei ole varaa tarjota kehitysmaalaisille ilmaista loppuelämää ja saalistettavia vaaleita naisia. Lisää UNCHR:n kaksinaamaisuudesta kertoo se, että järjestö "tuomitsi EU:n maat, jotka ovat estäneet avustusjärjestöjen työn Välimerellä politisoimalla meripelastuksen tekemisen". Mitä muuta sitten "meripelastus" on kuin politiikaa, jolla yritetään muuttaa Euroopan väestörakennetta vastaamaan paremmin varjoissa viihtyvien EU-byrokraattien tavoitelemaa Kalergi-suunnitelmaa?

Globalisti George Sorosin avokätisesti rahoittama Human Rights Watch on vielä ärhäkkäämpi Euroopan vihollinen kuin UNHCR. Samaisessa uutisessa kun kerrotaan, että "ihmisoikeusjärjestö" moitti Euroopan tukea Libyalle, koska se tuo Välimereltä löytämänsä afrikkalaiset seikkalijat takaisin maidensa satamiin eikä Eurooppaan. 

Tekosyitä muukalaisten Eurooppaan päästämiselle löydetään aina ja tällä kertaa Euroopan viholliset väittävät, että "pidätyskeskuksissa sotaa ja köyhyyttä pakenevat ihmiset joutuvat "hyväksikäytön kierteeseen"". Vapaaehtoisina elintasoa etsimään lähteiden vapaamatkustajien regatta onkin käännetty nyt maagiseksi taikasanaksi  muodostuneeksi "ihmisoikeuskysymykseksi", jonka lausumisella uskotaan kaikkien porttien aukenevan.

Ylen harvakseltaan kertomissa Välimeren uutisissa korostuu lähes aina pelkästään tulijoiden kohtalo ja hukkumiset, niin tässäkin pikku uutisessa. Sen sijaan niistä tulijoista, jotka kutsumattomina muukalaisina onnistuvat pääsemään Eurooppaan ei pahemmin tilastouutisia kerrota. Ja silloin kun kerrotaan, asiaa ei analysoida uhkaksi Euroopan väestörakenteelle. Uutisoinnin tyyli on kuin säätiedotuksissa, joissa luonnonilmiöt vain tapahtuvat. 

Välimeren muukalaisinvaasio ei ole kuitenkaan mikään luonnonilmiö, vaan harjoitetun poliitikan poikkeuksellisen kylmäverinen petos. Onneksi viime aikainen kuohunta kertoo siitä, että euroopplaisille on tullut mitta täyteen. Kansansa pettäneelle "eliitille" on tulossa vielä kuumat paikat.

YLEN TIEDEDOKUMENTIT TUKEVAT MONIKULTTURISMIA, EIVÄT TIETEELLISIÄ TOSIASIOITA

Kuva BBC:n uudesta "tiededokumentista" Vauvojen
maailma. Ylen Prisma-tuotantoa.

Vasemmistoliberaalit pöyhkeilevät tunnetusti tieteellisellä, rationaalisella maailmankuvallaan. Tällaiseen ylimielisyyteen heillä ei ole kuitenkaan ollut pitkiin aikoihin varaa, koska lukuisat viime vuosikymmenten tieteelliset tutkimukset ovat olleet tiedostavan väen tasa-arvodogmia vastaan. Valitettavasti monet näistä tuloksista eivät päädy suuren yleisön tietoon, koska portinvartijana toimiva valtamedia päästää harvoin julkisuuteen tutkimuksia, joissa todistetaan esimerkikisi älykkyyden epätasainen jakautuminen eri populaatioiden välillä. Päinvastoin, media tuo entistä kiihkeämmin esille ns. lunatic fringen suosimaa marginaalitiedettä, jonka tulokset ovat sovittamattomassa ristiriidassa vallitsevan tiedekäsityksen kanssa, mutta jotka sopivat silti loistavasti median ajamaan tasa-arvoagendaan. Tämä on erityisen silminpistävää rotueroja ja sukupuolta koskevissa "tieteellisissä" artikkeleissa.

Toinen esimerkki tiedotusvälineiden edistämästä tasa-arvoideologiasta löytyy tendenssimäisestä historiantutkimuksesta, jolle annetaan valtavasti huomiota. Samalla media tekee sillä historiapolitiikkaa, jossa voidaan mm. Ylen tapaan väittää,  että Skandinavia on aina ollut "monikulttuurinen". Kun yleisessä puheessa monikultuurisuudesta tulee mieleen yhteiskunta, jossa asustaa huomattava määrä afrikkalaisia, saa Euroopan muinaiskansojen kutsuminen monikulttuurisiksi harhauttavasti samanlaisen merkityksen.

Vastaavasti suuria korkeakulttuureja on pyritty tulkitsemaan niin, että niidenkin jalostuneimmissa pyrinnöissä näkyisi Saharan eteläpuolisten kongoidien ja nuubialaisten kädenjälki. Tätä myyttiä on pyritty ylläpitämään erityisesti muinaisen Egyptin kohdalla, jossa media on hellinyt tarinaa mustista afrikkalaisista, jotka loivat ainutlaatuisen sivilisaation. Se, että Egypti sijaitsee maantieteellisesti Afrikassa ei tietenkään tarkoita sitä, että sen muinaisesta suuruudesta olisivat vastanneet mustat afrikkalaiset.

Jo faaraoiden muumioista on voitu päätellä ulkoisesti, että Egyptin perustajat olivat Välimeren rannoilta ja Keski-Euroopasta tulleita valkoisia europidejä. Nyt tälle on annettu myös geneettinen vahvistus, josta kertoo tuore Tieteen Kuvalehden artikkeli Muumion dna paljasti egyptiläisten alkuperän. Ymmärrettävästi Ylen tiedetoimittajat kuten Anniina Wallius ei ole halunnut tarttua uutiseen, jossa kerrotaan muun muassa että

Muumioista on onnistuttu ensimmäistä kertaa eristämään dna:ta, joka valottaa muinaisten egyptiläisten taustaa. Geneettiset jäljet osoittavat, että egyptiläiset olivat lähempiä sukulaisia kivikaudella Euroopassa asuneille ihmisille kuin afrikkalaisille. Vaikka muinaiset egyptiläiset rakensivat pyramideja Afrikan mantereelle, heissä ei ollut paljonkaan afrikkalaista perimää. 

Tulokset eivät paljastaneet ainoastaan sitä, että muinaisilla egyptiläisillä oli enemmän yhteistä muun muassa Italian ja Itävallan rajaseudun kivikautisten asukkaiden kuin muiden afrikkalaisten kanssa. Näytteistä selvisi myös se, että Niilin varren kansa ei juuri sekoittunut aluetta valloittaneisiin kansoihin, kuten persialaisiin, kreikkalaisiin ja roomalaisiin.

Syyssä, jonka vuoksi Egypti lopulta menetti mahtinsa, on jotain sellaista, jota poliittisesti korrekti Yle ei haluaisi kertoa suurelle yleisölle eli sinulle:

Vasta noin 800 vuotta sitten egyptiläiset alkoivat sekoittua muihin kansoihin, koska silloin eteläisemmän Afrikan kansojen geenejä on siirtynyt egyptiläisten perimään. Syynä on todennäköisesti ollut lisääntynyt kaupankäynti ja orjien tuonti.

Kuulostaako tutulta? Euroopaan nykyisin kohdistuva afrikkalainen invaasio ja sen myötä syntyneet halpatyömarkkinat ovat merkkejä siitä, että meitä on odottamassa sama kohtalo kuin Egyptin valkoisia perustajia – ellemme sitten sulje portteja ja potkaise ulos jo tänne päässeitä kuokkavieraita.


TV1, keskiviikko 23.1.2019 klo 20.00, Hyvissä aikeissa

2/3 Kallonmittaajat. Hautojen kaivelu sekä alastomien ihmisten mittaus ja kuvaaminen olivat sata vuotta sitten tieteen valtavirtaa. Rotututkimuksella perusteltiin ihmisten eriarvoisuutta. Miten tiedeusko sokaisi tutkijat? HD ohjelmatekstitys (suomi) 29 min.

Toisin kuin valtamedia uskottelee kraniometria eli kallonmittaus on edelleen pätevä tieteellinen metodi tarkastella ihmisen etnisyyttä, sukupuolta ja ikää. Etenkin biologisessa antropologiassa kallonmittaus on jatkuvassa käytössä olevan tutkimusmetodi. Kraniometriaa käytetään rutiininomaisesti apuna myös rikostutkinnassa etenkin Yhdysvalloissa. Kallon mittasuhteita tutkimalla rikostutkijat voivat selvittää mm. uhrin rodun.


TV1, keskiviikko 23.1.2019 klo 19, Prisma: Vauvojen maailma. 

Nykytiedon valossa ihmisen tärkein kehitysvaihe on kaksi ensimmäistä elinvuotta. Tutkijat seuraavat vauvojen reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin selvittääkseen, miten vauvan aivot kehittyvät ja mikä prosessia ohjaa. Jakso 2/3 Yle Areenassa.

Yle on propagoinut vuosikausia systemaattisesti rotudenialismin ja monikultturismin puolesta. Jopa vauvat on valjastettu tälle pakkomielteelle.

Harvoin näkee niin tökeröä valkoisten demonisointia kuin BBC:n uudessa "tiededokumentissa" Vauvojen maailma. Sarjan  ensimmäistä jaksoa arvioiva kansalaisaktivisti paljastaa sosiaalisessa mediassa millaisesta manipulaatiosta ja asetelmallisuudesta ohjelmassa on kyse:

Samaa agendaa ajaa eilen, maanantaina ykköseltä tullut Prisma: Vauvojen maailma. Ohjelma oli ensi alkuun mielenkiintoinen joten jäin seuraamaan sitä ja "tieteellisiä tutkimuksia", joita siinä esiteltiin. Vauvojen oppimiskykyä ym. seurattiin ja verrattiin toisiinsa kahta eri taaperoryhmää, joista toinen oli saanut käyttää älylaitteita, toinen ryhmä ei. "Tutkimus" todisti sen minkä me kaikki tiedämme, että älylaitteita käyttäneet vauvat pystyivät piirtämään suorempia viivoja ja rakentamaan palikoista korkeampia torneja kuin vauvat ilman älylaitteita.

Yksi tutkimuksen osio olikin sitten niin selkeän tarkoitushakuista ja tekotieteellistä roskaa. Otettiin valkoisia vauvoja ja kaksi naista, toinen valkoihoinen ja toinen tummempi-ihoinen. Tummempi kohteli lasta reilusti, mutta valkoinen epäreilusti. Sitten vauvan käskettiin mennä sen naisen luo, jonka kanssa vauva haluaisi leikkiä. Naiset istuivat jonkin matkan päässä vauvasta ja toisistaan ja leikkivät palikoilla. Kaikki valkoiset lapset menivät valkoisen naisen luo. Muunrotuisa lapsia ei tokikaan käytetty. 

Hauska "tutkimus" kun mietin omia lapsiani sen ikäisenä (1,5v). Kukaan heistä ei olisi mennyt jonkun tuntemattoman luo leikkimään käskystä, noin vain, vaikka kuinka olisi houkuteltu. Nämä lapset menivät tai sitten naiset eivät enää olleetkaan niin tuntemattomia. Hyvin "tieteellistä ja todistuskelpoista tutkimusta" ja tutkimustulos saikin minut sitten nauramaan kovaan ääneen.

Toinen "tutkijoista" alkoi suu vaahdossa sitten selostaa kuinka väärin on, että valkoinen vauva on jo ehtinyt ns "leimaantua" valkoiseen ihmiseen ja suhtautuu selvästi rasistisesti (tätä ei sanottu ääneen mutta annettiin ymmärtää että näin on) tummempi-ihoiseen, vaikka tummempi-ihoinen oli reilumpi vauvaa kohtaan kuin vaaleaihoinen. "Tutkija" selitti posket hehkuen, kuinka tärkeää on, että vauvat jo alusta asti kohtaavat erilaisuuksia, eri värisiä ja eri kulttuureista kotoisin olevia ihmisiä kasvaakseen henkisesti terveiksi ja rikkaiksi ihmisiksi.

Olisin niin mielelläni tämän pseudotieteellisen hölynpölyn jälkeen halunnut nähdä myös tummaihoisen vauvan valitsemassa oman värisensä oudon ihmisen ja valkoihoisen oudon ihmisen väliltä leikkikaveria ja kuulla innosta hehkuvan "tutkijan" ylistävän samaa monikulttuurista ja-rotuista ihanneyhteiskuntaansa kuin valkoisten vauvojen kohdalla. Järjetöntä roskaa koko ohjelma, aivopesua ja pelletutkijoita pelletutkimuksineen mutta niin YLEN arvojen mukaista. Katsokaa ihmeessä Areenasta tms niin saatte ainakin nauraa. 

Sinänsä hyvin tehty ohjelma. Ensin hertätettiin katsoja kiinnostus mielenkiintoisilla mutta itsestään selvillä "tutkimuksilla". Sitten alkaa aivopesun osuus. Hyvin yksisilmäinen, yksipuolinen ja niin tarkoitushakuinen "tutkimus", oikeaa pseudotiedettä parhaimmillaan mutta moni meni varmasti lankaan. Loppukaneettina järjetön monikulttuurisuuden ylistys ja pelletutkimuksen tuloksien esitys totuutena ja faktana. Minulla jäi lähinnä koko jutusta mieleen se että "tutkijoiden" suorittaman "tutkimuksen" ansiosta on toteen näytetty, että rasismi on myötäsyntyista valkoisessa rodussa. Rotuominaisuus siis. Tekisi mieli tehdä ilmoitus vihapuheesta, vihatutkimuksesta, vihatulkinnasta, vihaohjelmasta. Tällaisia tutkimuksia ja tutkimustuloksia nykyään.

YLE PYÖRITTÄÄ RIKKINÄISTÄ LEVYÄ – NATSIDOKUMENTTEJA JA VAINOTTUJA SOMALEJA

Näkymä Sudenpesän alueesta.

TV1, maanantai 21.1.2019 klo 19:00 Historia: Hitlerin Sudenpesä

Puolan Masuriassa seisovat valtavat betonirakennelmat pitivät aikoinaan sisällään Hitlerin sotilastukikohtaa. Näiden seinien sisällä muutama urhea mies yritti turhaan lopettaa Saksan historian synkimmän kappaleen. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

No niin, Yle on sitten virallisesti julistanut kevään 2019 eduskuntavaalikampajan avatuksi! Ja sehän tapahtui perinteiseen tapaan natsidokumentilla, jonka pääaineksen muodostaa liittoutuneiden tunkkainen vihapropaganda. Tiivistettynä tällaisen ohjelman tarkoitus on demonisoidai kansallismielisyys, jotta Suomeen ei tulisi Jytky kolmosta.

Jo ohjelman esittely on sitä itseään. Puhutaan "Saksan historian synkimmästä kappaleesta" vaikka saksalaisten olemassaolon kannalta sitä edustaa sen nykyisyys. Anglosionistisen miehityshallinnon ja petoksellisten yhteistoimintamiesten rakentama saksalaisuuden irivikuva "ihmisoikeuksia kunniottavana" maana on vain pirullinen veruke tuhota etninen saksalaisuus ja siitä riippuva saksalainen kulttuuri. Teknisesti nähtynä kansanvaihto-operaatio on tietenkin kansanmurha, joskin omaehtoinen, mutta mitäpä eivät hyvät ihmiset tekisi "paremman maailman" puolesta. Maailman, joka täyttyy pelkästään parikymmenmiljardisesta mustanruskeasta persoonattomasta ihmislihasta. Tuolla ekologisesti loppuun kalutulla planeetalla korkeinta kulttuuria edustaa oman ulosteen polttaminen lämmikkeeksi savimajan edustalla.

Illan dokumentti uusintaa tuttuun tapaansa edistysuskovien liberaalien kertomusta, jossa maailmanhistoria selittyy kehitystarinana kohti maallista paratiisia. Tässä kertomuksessa natsismille on varattu rooli ylivertaisena metafyysisenä pahana, jota ei voi ylittää. Suuressa tarinassa historialliset tosiasiat Stalinin väestöpolitiikasta, Kiinan "suuresta harppauksesta" ja Kamputsean Punaisista khmereistä sivuutetaan häveliäästi kokonaan, koska ne edustavat samaa Ranskan vallankumouksesta innoituksensa saanutta tasa-arvouskoa kuin vallitseva liberaalidemokratia. Jos natsi-Saksaa ei pidettäisi esillä sellaisella vimmalla ja vääristyneellä tavalla kuin nyt, Suurelta tarinalta putoaisi pohja, sillä ilman sen perustaa liberaalidemokratian asiamiehet ja -naiset eivät voisi perustella tuhoisaa politiikkaansa kuten porttien avaamista kehitysmaalaisten päättymättömälle virralle.

Ohjelman lukijana on ties monennettako kertaa Jukka Pitkänen. Sivumennen sanottuna aika velikulta tämä Pitkänen on ja oiva esimerkki patologisesta natsien vatvojasta. Tosin maanisintakin natseista jauhajaa luulisi jo kyllästyttävän rituaalinen toisto, jossa "natsit sitä ja natsit tätä". Rappiodemokraattisen arvojen äänitorvena natsidokumentin lukija pitää kai velvollisuutenaan toitottaa annettuja vuorosanoja, joissa ulkoistetaan "paha" menneisyyden natseihin. Jos hyvin käy ja Eurooppa vielä jotenkin selviää vasemmistoliberaalien ja globalistikapitalistien tuhoprojektista, uudistetussa Ylessä Jukka Pitkänen määrätään lukemaan vuorokaudesta toiseen anglosionistisen globalistikliklin ja sen lakeijoiden rikoksista eurooppalaisia vastaan.

Jopa tavalliset zombikuluttajat ovat väsyneet loputtoman mustavalkoiseen natseista märhähtimiseen. Tästä on osoituksena tuore Ylen uutinen Analyysi: Iron Sky -vitsi väljähti, eivätkä sitä pelasta ehkä edes kiinalaiset, jossa kerrotaan yleisön hylänneen viihdemedian natsieksploitaation. Huonon käsikirjoituksen lisäksi syynä uuden Iron Skyn yleisökatoon on sen loppuun kulunut näkemys yksioikoisesta hyvästä ja pahasta. Samalla raina on aika tyypillinen lässyliberaalien projektio, jossa ihmiselle tuhoisten salaliittojen taustalla lymyävät natsit liskoihmisten muodossa. 

Tekevätpä näitä elokuvia tai "historiadokumentteja" sitten Hollywoodin pikkunokkelat juutalaispojat tai suomalaiset hipsterit, niiden läpinäkyvästi syötetty moralistinen asetelma ei vain kertakaikkiaan enää kiinnosta älyllisesti uusia näkökulmia etsiviä katsojia.  Euroopan kuolemankouristuksiin johtanut Liittoutuneiden arvopohjaa kritisoiva dokumentti tai elokuva olisi epäilemättä varma hitti suuren yleisön silmissä.

                                                 ***********************************


Somalit ovat olleet jo pitkään länsimaiden liberaalitoimittajien lempilapsia.  Syynä tähän lienee se, että heistä on valkoisiin maihin muuttaessa tullut afrikkalaisista kansoista se kaikkein ongelmarikkain. Siksi toimittajat selittelevät tämän eksoottisen populaation rikastusta aina parhain päin. Pahat teot sivuuttaen media myös ylistää somaleja lähes yhtä paljon kuin vakiintuneita suosikkiryhmiään kuten romaneja, kurdeja ja juutalaisia.

Itselleen rehellinen ihminen ajattelisi tässä, että jotain vikaa täytyy kai somaleissakin olla, koska niistä ei näytä länsimaisia toimittajia lukuunottamatta pitävän oikein kukaan. Omalla tavallaan Afrikan sarven kuoriutumattomat kultamunat ovat henkistä sukua edellä mainituille romaneille, kurdeille ja juutalaisille. Yhteistä niille kaikkille on se, että ne eivät suostu kollektiivisessa mielessä katsomaan peiliin kuten vaikkapa saksalaiset. Koska peiliin ei katsota, he näkevät kohtelussaan vian olevan aina muissa.

Hämmästyttävän monet suomalaiset näyttävän silti uskovan, että somalien "ihailtavan ylpeä" sopeutumattomuus koskee vain Suomea ja johtuu perimmältään suomalaisten poikkeuksellisesta nuivuudesta. Tosiasiassa kaikkialle minne somalit ovat menneet, he ovat synnyttäneet lähes poikkeuksetta yhteiskunnallista kitkaa kuten Kanadassa.

Median ja somalien omien puhemiesten vakioselitys somalien epäsosiaalisuudelle on aina "valkoinen rasismi". Takkuilua median vakiokertomukselle syntyy silloin kun somaleja karsastavat toiset värilliset. Ylen uutisessa Nairobin somalilähiössä pelätään sekä kosto- että terrori-iskuja – "Aina kun tapahtuu jotain huonoa, syytetään somaleja" ollaan perustarinan suhteen eksyksissä, koska somalien kohtaamasta vastustuksesta vastaavatkin muut kuin valkoiset. 

Toimittaja Liselott Lindströmin (sic) kirjoittamassa uutisjutussa kerrotaan, että syynä kenialaisten vihaan on somalialaisen terrorijärjestön Al-Shabaabin äskettäinen hyökkäys Nairobin vauraassa Westlandsin kaupunginosassa, jossa kuoli ainakin 21 ihmistä. Liselottin ja haastatelujen somalien mielestä paikalliset asukkaat eivät saisi tämän vuoksi tuntea vihaa somalisiirtolaisia kohtaan. 

Kertomatta jää, että somalien ja kenialaisten välillä on ollut muutoinkin jo pitkään keskinäistä kaunaa, koska paikallisasukkaat pitävät uusia tulijoita vaatemarkkinat vallanneina polkumyyjinä ja muutenkin epärehellisinä. Tämä puolestaan vahvistaa sen käsityksen, että somalien änkeäminen vieraisiin yhteisöihin synnyttää monesti etnistä ristiriitaa.

                                               ***********************************

SAKSAN PAKOLAISET: VALHE, EMÄVALHE, YLEN LEVITTÄMÄ JOS-TILASTO

Kun kaikkea perustellaan talouden lyhytnäköisellä hyötyajattelulla saadaan järjettömiä lopputuloksia. Taloususkovaisten logiikalla rakennetussa Ylen uutisessa Saksassa on onnistuttu siinä, mistä Suomessa vasta haaveillaan – Vuonna 2015 tulleista siirtolaisista yhä useampi on töissä lukijoita suostutellaan monikulttuurin ystäviksi sillä verukkeella, että Euroopan ulkopuoliset talouspakolaiset muka työllistyvät kovaa vauhtia ja vahvistavat näin Saksan taloutta. Tarkempi lukeminen paljastaa kuitenkin kirjoituksen todellisen agendan, joka on jatkuvan muukalaisvaasion oikeuttaminen. Tämän kehityksen vääjäämättömänä lopputuloksena saksalaiset tekevät itsensä tarpeettomaksi maahansa päästämillä vieraspopulaatioilla.

Nykysaksalaisten itsetuhoinen hulluuden riemumarssi näyttää käsittämättömältä ellei sitten oleteta kyseessä olevan anglosionistisen miehityshallinnon viivästyneestä Morgenthau-suunnittelmasta. Päämäärä näyttää ainakin olevan sama, koska kolmannen maailman invaasio muuttaa saksalaisten etnistä koostumusta siten, että edessä on taloudellinen kivikausi ja henkinen keskiaika. Tässä päivitetyssä Morgenthau-suunnitelmassa kehitysmaalaisten tuottama "taloudellinen pöhinä" on lopulta vain lyhytaikaista pintakohinaa, jolla tyynnytellään typertynyttä alkuperäisväestöä. 

Maahanmuutosta seuraavan henkisen suorituskyvyn laskusta on varoittanut mm. taustaltaan sosiaalidemokraattinen Saksan keskuspankin johtokunnan entinen jäsen Thilo Sarrazin  kirjassaan Deutschland schafft sich ab (2010, Saksa lopettaa itsensä). Oman lusikkansa tähän soppaan tuo vielä automaatio, joka tulee joka tapauksessa lopettamaan jo lähitulevaisuudessa alhaisen koulutustason väheneviä työpaikkoja, joista ulkomaalaiset kilpailevat jo nyt kantaväestön kanssa.

Suomessa toimittajat seuraavat tarkkana monikulttuurin etenemistä Saksan kaltaisissa rajun muukalaisinvaasion kokeneissa maissa. Ylessä tätä peruuttamattomalta näyttävää myllerrystä pyritään tietenkin kuvaamaan etupäässä positiivisessa valossa ja siksi Angela Merkelin hallinnon harjoittaman ulkomaalaispolitikan traagiset seuraukset selitetään parhain päin. Tosin Ylelle ei riitä se, että katastrofaalisesta turvapaikkapolitiikasta tehdään hyve, vaan tulevaisuus selitetään valoisana tilastollisella spekulaatiolla. Alussa mainitun uutisjutun insertissä kun kerrotaan, että

Ennusteiden mukaan vuonna 2020 noin puolet Saksaan tulleista miljoonasta siirtolaisesta on töissä. Mitä Saksassa oikein tapahtuu?

Ylen tilastollisessa propangandassa ollaan menty siihen pisteeseen, jossa vielä toteutumaton toiveajatelu kerrotaan ikään kuin jo toteutuneena tosiasiana! Mistään kovin uudesta uutisointi-ilmiöstä tässä ei ole kuitenkaan kyse, sillä maahanmuutosta kertoessaan Yle on turvautunut usein "jos tädillä olisi munat niin täti olisi setä" -tyyppiseen retoriseen harhautukseen. 

Kun Yle kertoo Suomeen saapuneiden kouluttamattomien vapaamatkustajien olevan kansantaloudellinen voimavara, sitä perustellaan lähes aina Jos-ajattelulla: Jos maahanmuuttajat työllistyvät, se vahvistaa kansantaloutta; Jos maahanmuuttajat työllistyvät, he tulevat kustantamaan suomalaisten eläkkeet; Jos maahanmuuttajat työllistyvät, he vaihtavat vanhusten vaipat vanhainkodeissa jne. Tarkkaamattomalle lukijalle tällainen puhe näyttää siltä, että maahamuuttajien työllistyminen on jo melkein käsillä ja se on tuomassa maallemme kultaa ja mirhamia. Kaikki käy hienosti kunhan maahanmuuttajat vain työllistyvät. Tämän jo melkein todeksi käyvän asian pikku esteenä on vain pieni kolmikirjaiminen sana: jos. Muuten kyllä.

Kuvitteellisten tilastojen lisäksi Ylen Saksa-jutussa epäilyttää myös jo tilastoidut tosiasiat. On vaikea uskoa Saksan työmarkkinatutkimusinstituuttin tilastoihin, kun se vetelee ennusteita hatusta tutulla Stetson-Harrison metodilla. Väitettä, jonka mukaan lähes joka neljäs elintasopakolainen olisi työllistynyt, ei perustella mitenkään, vaan lukijoiden silmille lätkäistään vain pelkkä luku, 250 000 "siirtolaista":

Mansoureh Kazemi ja Esraa Ali kuuluvat niihin Saksaan vuonna 2015 saapuneisiin siirtolaisiin, jotka löysivät Saksasta työpaikan kahden vuoden sisällä saapumisestaan. Kaikkiaan tämä onnistui joka neljänneltä tulijalta. Työpaikan on siis löytänyt noin 250 000 siirtolaista miljoonasta.

Vielä jokunen vuosi sitten valtamedian uutiset kertoivat, että Saksan yli miljoonasta uudesta tulijasta vain 34 000 on työllistynyt viimeisen vuoden aikana. On selvää, että viime vuosina näissä luvuissa on tapahtunut kasvua, mutta Ylen uutisten mainitsema luku vaikuttaa tilastokikkailulta. Tätä epäilystä tukee se, että jutussa ei avata mitenkään sitä, miten ja millä tilastostollisella menetelmällä luku on saatu. Suuri luku on silti pieni kun sen kääntää työttömyysprosenteiksi: joka neljäs työllistyminen tarkoittaa edelleen huimaa 75-prosentin työttömyyttä uusien "siirtolaisten" kohdalla.

Jos oletetaan että uutisessa mainittu luku pitää edes joten kuten paikkaansa, sille löytyy tuttu selitys, jota voisi kutsua tempputyöllistämiseksi. Veronmaksajien rahaa on nimittäin kaadettu valtavasti yritystukiin, jolla on voitu työllistää uutta halpatyövoimaa:

Toinen syy hyviin työllisyyslukuihin ovat yritysten saamat tuet ja kiinnostus maahanmuuttajien työllistämiseen. Frankfurtilainen Stich by Stich -ompelimo on omanlaatuisensa siksi, että se perustettiin vain siirtolaistyövoimaa varten.

Monille saksalaisyrityksille raha näyttää olevan ainoa isänmaa, jonka vuoksi se on lobannut pitkään yrititystukien puolesta ja halvan työvoiman saatavuuden lisäämiseksi. Suomessa tilanne on sama, mutta Saksassa sitä ei edes hävetä tunnustaa. Se on kirjattu jopa uuteen lakiin:

Joulukuun 19. päivä Saksan hallitus esitteli uuden lain, joka helpottaa työtekijäpulasta kärsivien alojen ammattilaisten maahanmuuttoa etenkin EU:n ulkopuolelta. Sen nojalla tiettyjen alojen ammattilaiset voisivat hakea oleskelulupaa Saksan suurlähetystöistä jo lähtömaassa vuodesta 2020 alkaen. 

– Tämä laki on yritysten vuosien lobbaustyön tulosta, Saksan kauppakamarin Marlene Thiele sanoo.

Tällaiset lausunnot kertovat koruttomasti siitä, että Saksan miehityshallinnon kanssa yhteistoimintaa harjoittavan liike-elämä on hylännyt saksalaisten intressin kansana ja kulttuurina. Kehitysmaalaiset kuokkavieraat ottavat tietenkin riemulla vastaan mahdollisuuden saada jalkansa oven väliin Saksassa. Osalle se suo mahdollisuuden päästä loppuelämäksi valtion elätiksi, osalle se taas merkitsee valmiiksi tehtyä pöytää, jonka antimista voi rakentaa omaa unelmaa. Kaiken huippuna ovat vielä punavihreät kansanviholliset, joiden mielestä Saksan olemassaolon ainoa tarkoitus on olla vapaa leikkikenttä, jossa muukalaiset voivat toteuttaa mielihalujaan. Heille saksalaisten intressistä puhuminen on itsestääselvästi natsismi-rasismia:

Stich by Stich -ompelimon naiset näkevät tulevaisuutensa työelämässä. Syyrialainen Esraa Ali haluaisi jatkaa työntekoa ompelimossa myös oppisopimuksen päättymisen jälkeen. 

– Haluaisin myös suorittaa ajokortin ja oppia lisää saksaa. Ehkä myöhemmin vähän englantia ja vaatesunnittelua, hän lisää.

MUUKALAISTEN RAISKAUSAALTO ON VAIN PIENI OSA ULKOMAALAISONGELMAA

Kehitysmaalaisten pedofiilisaalistajaliigan suomalaislapsiin ja -tyttöihin kohdistuneet raiskaukset Oulussa nousivat viime vuoden lopulla nettiaktivistien ansiosta väkisin myös valtamedian keskusteluun. Viime viikon aikana rotumuukalaisten tekemiä raiskauksia on noussut päivänvaloon myös muualla Suomessa, etenkin Helsingin seudulla. Yle uutiset on valaissut loppumattomalta näyttävän vyyhdin päähuomiot jutussaan Nämä 9 asiaa tiedämme nyt Oulun ja Helsingin seksuaalirikostutkinnoista.

Järki-ihminen on tiennyt jo sukupolvia sitten, miten vierasperäisten raiskausepidemiaa ennalta-ehkäistään: kielletään muukalaisten maahantulo ja karkoitetaan jo maahan livahtanut etnisesti sopeutumaton vieras aines. Valitettavasti tämä kansanviisaus on unohtunut suomalaisilta. Vasta kehitysmaalaisten saalistajaliigojen paljastuminen on herättänyt valtamedian varassa olevat demarieläkeläiset. Jopa heille on käymässä selväksi, että ulkomaalaispolitiikassa on mennyt jotain todella pahasti pieleen. Tästä on yhtenä osoituksena pari päivää vanha Iltalehden uutinen Yli puolet Helsingin raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä – poliisi: ”Tilastot puhuvat karua kieltä".

Hiljaisten massojen suuttumusta pelätessään poliittinen eliitti, poliisi ja toimittajat ovat esittäneet "järeitä puheenvuoroja", mutta mitään konkreettista, joka viittaisi järki-ihmisen ratkaisuvaihtoehtoon ei ole tietenkään uskallettu esittää. Päinvastoin, juuri tänään Yle kertoi uutisen Vauvakriisi: Jos sama meno jatkuu, maahanmuutto on kaksinkertaistettava – ja eläkkeiden on joustettava, jossa työeläkeyhtiöiden johtajat vaativat (Euroopan ulkopuolisen) maahanmuuton kaksinkertaistamista, jotta lukutaidottomat lapsivaimojen etsijät voisivat "työllään" kustantaa suomalaisen tulevat eläkkeet:

– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa, joka ainakin osin konvertoituu aktiiviseksi työtätekeväksi väestöksi, toteaa myös Veritaksen Carl Petterson. 

Eläketurvakeskuksen Mikko Kautto arvioi, että alentuneen syntyvyyden paikkaamiseen riittää, jos nettomaahanmuutto kasvaisi kuudella seitsemällä tuhannella hengellä nykyisestä noin 15 000 muuttajasta.

Tällaiset vaatimukset yhteiskunnan huipulta kertovat siitä, mitä "eliitti" todellisuudessa haluaa, vaikka poliitkot joutuvat juuri esiin pullahtaneen raiskausepidemian vuoksi pitämään ääntä sordiinolla maahanmuuton lisäämisestä. Varsinkin kun vaalit ovat jo aivan nurkan takana.

Hallitsevan luokan kannalta ulkomaalaisten kroonisen raiskausaallon paljastuminen tuli huonoon aikaan. Se on kaikin keinoin yrittänyt minimoida harjoittamansa turvapaikkapolitiikan ikävistä seurauksista käytävää keskustelua kohdistamalla huomion epäolennaisiin seikkohin, joilla ei ole mitään tekemistä ongelman ratkaisun kanssa. Silmiinpistävintä näissä silmäätekevien puheenvuoroissa on ilmiön teeskennelty hämmästys, vaikka viranomaiset ja toimittajat ovat tienneet vuoden 2015 maahanmuuttoinvaasiosta lähtien, että huomattava osa "uusista voimavaroista" on identiteetiltään tunnistamattomia onnenonkijoita, useat jo kotimaissaan tuomittuja rikollisia. Jopa Yle tunnusti viime elokuun uutisessaan Lähes joka toisen turvapaikanhakijan henkilöllisyys jää mysteeriksi – emme varmuudella tiedä keitä tänne tule tämän karmean tosiasian. 

Olisi silti naivia olettaa, että Euroopan ulkopuoliset raiskaajasaalistajat edustaisivat kotimaidensa poikkeusryhmää tai olisivat vain pelkkiä yksittäistapauksia. Suomessa oleskeleva irakilaisnainen Seida Sohrabi kertoo Ilta-Sanomien tuoreessa haastattelussa, että vapaana kulkeva hunnuton nainen on Lähi-idän miehille vapaata seksuaalista riistaa, jota voi kohdella kuin lihanpalaa. Tämä asenne on syväkoodattuna näiden maiden kivikautiseen kulttuuriin eikä sitä voida poistaa millään "kotouttamista edistävillä" maassa maan tavalla -kursseilla tai muulla monikultturistisella kikkailulla kuten median ylistämällä yökoripalloilulla.

Ottamatta kantaa moderniin länsimaiseen teknokulttuuriin erinomaisuuteen, selvää on ainakin se, ettei se ole yhteensovitettavissa Lähi-idän primitiiviisen uskonnon eikä Saharan eteläpuolisen väestönosan älyllisen potentiaalin kanssa. Monikulttuurisuus ja sen seurauksena syntynyt pakkodiversiteetti perustuvat jo lähtökohtaisesti virheelliseen ajatteluun, mutta vielä enemmän sen taustalla on tietoinen valehtelu. Tuota suurta huijausta edustaa 1700-lukulainen universalistinen valistus ja sen utooppiset valheet, joista suurin on tasa-arvo. 

Siksi Eurooppaan ei voi koskaan syntyä auvoista monikulttuurista yhteiseloa, josta kaikki osapuolet hyötyisivät. Hyötyjiä toki on, mutta he ovat lähes poikkeuksetta kolmannen maailman kulttuurista tulleita kouluttamattomia vapaamatkustajia. Toinen nykytilanteesta hyötyvä joukko on kansansa pettänyt pieni "eliitti", jonka harhaisista motiiveista ja tavoitteista voi lukea eurooppalaisten kansanmurhaamisen perusteoksesta, EU:n arkki-isä kreivi Richard Coudenhove Kalergin kynäilemästä kylmäävästä julistuksesta Praktischer Idealismus (1925).

Rotumuukalaisten itsekontrollin puutteesta kertova brutaali seksuaalisuus on vain eräs ikävä seuraus poliitikkojemme masinoimasta vihamielisestä maahanmuutosta. Tämän vuoksi on putkinäköistä keskittyvä vain siihen ja kuvittella, että raiskausepidemian "ratkaiseminen" tekisi tyhjäksi muut ulkomaalaiskysymykseen liittyvät ongelmat. 

Toisin kuin valtamedian puhuvat päät ja "asiantuntijat" vakuuttelevat, me emme yksinkertaisesti tarvitse kehitysmaalaisia,  mutta he tarvitsevat epätoivoisesti meitä, jopa niin, että he ovat henkensä uhalla valmiita vyörymään Välimeren yli Eurooppaan. Lähtöhalukkuutta lisää se fakta, että jokainen Afrikan kehitysmaa on epäonnistunut valtio. Ainoa keino estää kehityskulku, jossa Suomesta ja muusta Euroopasta tehdään barbaarista Afrikkaa, on panna sulku kolmannen maailman invaasiolle. Tosiaan, yhteiskunta koostuu ihmisistä.

                                                        ************************


TV1, torstai 17.1.2019 klo 21:05  A-Talk 

Miksi poliitkot heräsivät seksuaalirikoksiin vasta nyt? Juontajana Olli Seuri #yleastudio HD

Kun A-talkin "asiantuntijavieraana" on valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen, on aika painaa kaukosäätimen kanavanvaihtajaa. Jälleen kerran Tuomas Ojanen tulkitsi lakeja "kansainväliset sopimukset" keppihevosenaan ulkomaalaisten eduksi suomalaisia vastaan. Tämän miehen ei pitäisi olla televisiossa levittämässä suomalaisvihamielistä propagandaa vaan hänen paikkansa on Kansantuomioistuin ja siellä syytettyjen penkillä.


TV1, keskiviikko 16.1.2019, Hyvissä aikeissa 

1/3 Oman käden oikeus. 1900-luvun alussa pelättiin, että ihmiskunta rappeutuu. Rotuhygienia hiipi hyväntekijöiden mieliin. Ajattelu innosti muun muassa kehitysvammatyön edelläkävijöitä Edvin ja Emma Hedmania. HD ohjelmatekstitys (suomi) 29 min.

Vaalit lähestyvät ja kansalaisia syyllistävä natsismiin viittaava propaganda vain kiihtyy.

VAALIT LÄHESTYVÄT JA YLEN ROTUREALISMIA KAUHISTELEVA PROPAGANDA VAIN KIIHTYY

Yle Areenasta näkyy tästä päivästä lähtien suomalaista eugeniikkaa käsittelevä dokumenttisarja Hyvissä aikeissa ja Yle TV1:ssä keskiviikkoisin 16. - 31.1. klo 20.00. Ylen verkkosivuille ohjelmasta jutun  Kelvoton lisääntymään - Miksi minut olisi pakkosteriloitu?kirjoittanut Riikka Kaihovaara kertoo miten hänen perinnöllisillä taustoillaan olisi käynyt menneiden vuosikymmenten Suomessa. 

Kun eugeniikkaa arvioidaan subjektiivisen kertojaminän kautta, sen kiistämättömät edut saadaan näyttämään jonkinlaisen käsittämättömän pahuuden ilmentyminä. Tämä vaikutelema syntyy siksi, että lukija samaistuu yleensä tunteenomaisesti kertojan kuvitelmiin tai kokemiin "vääryyksiin". Tästä on kuuluisimpina esimerkkinä historiallisesti kyseenalainen Anne Frankin päiväkirja. 

Isojen kysymysten inhimillistäminen pelkäksi yksilönäkökulmaksi on tuttu strategia jälkimarxilaisten mediamanipulaattorien operoimissa tärkeissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Sentimentalismia lietsoessaan tiedotusvälineet ja viihdeteollisuus eivät pyri enempää eikä vähempää kuin viemään oikeutuksen eurooppalaisten etniseltä itsepuolustukselta. Viime aikojen tunnetuin länsimaalaisten empatian kyyninen hyväksikäyttö lienee valokuva vuonna 2015 Välimerelle hukkuneesta punapaitaisesta muukalaislapsesta. Lehtikuvan nostattama tunnekuohu oli keskeinen syy monen eurooppalaisen antautumiseen aina näihin päiviin saakka tasaisen tappavaan tahtiin jatkuneelle vihamiehiselle massainvaasiolle.

Dokumenttisarjassa Kelvoton lisääntymään muodikas yksilön näkökulma jyrää yhteisön edun, joka esitetään pelkästään mielivaltaisena ja rajoittavana. Päällimmäisenä sarjasta paistaa läpi omahyväinen jälkiviisaus, jossa vanhat eugeeniset käytännöt tuomitaan yksiselitteisesti samalla kun ollaan varmoja oman aikamme edistyksellisyydestä. Hegemonisessa nykyajattelussa Ihmistä ei haluta nähdä enää laadullisesti eriarvoisina, jonka vuoksi jyvät akanoista erottava eugeniikka tuntuu monista sietämättömältä. Eugeniikan taistelu lajin rappiota vastaan tuomitaankin nykyään lähinnä moraalisin perustein, sillä sen populaation elinvoimaa ja terveyttä edistäviä vaikutuksia olisi vaikea kieltää.

Aikamme mielettömyydelle on tyypillistä, että muinoin testatut ja kestäväksi todetut tosiasiat kiistetään, oli kyse sitten sukupuolien määrästä (kromosomien mukaan niitä on kaksi) tai populaatioiden henkisestä suorituskyvystä, jota mm. eugeniikka pyrki vaalimaan. Eugeniikkaa ei ainoastaan tuomita nykyään vaan jopa suositaan täysin päivastaista ajattelua, dysgenetiikkaa, laijin tarkoituksellista huonontamista. Tämä tason lasku on nähty kaikilla henkisen suorituskyvyn rintamilla länsimaissa. Maahanmuutto kognitiivisesti haasteellisista kehitysmaista on vain yksi tekijä pitkässä sarjassa lännen itsetuhoisia päätöksiä. Jo kymmenen pisteen lasku populaation 100-pisteen äo-keskiarvosta romahduttaa modernin teknologisen yhteiskunnan:

When modal I.Q. drops below 90, one stops being an industrial society and loses high technology. There is a sharp increase in crime, violence, and cruelty, and it becomes less safe for almost everyone. One finally abandons restrictive human rights conventions, and those responsible for the previous softness on crime and other dysgenic policies are publicly executed. Society is kept together by strict rule, and corporal punishment and death penalty are used frequently as that is required to keep people from this I.Q. range under control. Modern medical care and formal education are only available to limited groups. The system of rule becomes more authoritarian, and shifts from democracy toward fascism; not out of ideology or desire to oppress, but out of necessity. There will be some kind of strong hierarchy, like racial segregation, a caste system, or feudality. The minority of good people left are allowed to carry heavy arms and summarily execute the ransacking, murdering, raping hordes of degenerates that scourge the land.

Ylimielinen välinpitämättömyys kansakunnan henkisestä terveydestä ja suorituskyvystä voi jo parissa sukupolvessa romahduttaa kokonaisen sivilisaation. Tosin näillä näkymin maanista tasa-arvouskoa harjoitetaan niin kauan kunnes  rajattoman lisääntymisoikeuden ja dysgeneettisen maahanmuuton seuraukset alkavat näkyä myös keskiluokkaisten vasemmistoliberaalien kuten toimittajien arjessa. Sitä ennen valistuksen suurta valhetta, kaikkien valheiden äitiä eli tasa-arvouskoa, tullaan edistämään länsimaissa kiihtyvällä tahdilla.

Syy miksi natseja epäsuorasti sivuavaa dokumenttisarjaa Kelvoton lisääntymään esitetään juuri nyt, ei tarvitse erikseen pohtia. Kevään eduskuntavaalit lähestyvät ja tämänkaltaiset ohjelmat tulevat vain lisääntymään. 

                                                     *****************************



TV1, maanantai 14.1.2019 klo 19:00. Historia: Simone Veil (K12)  

Simone Veilin uskomaton matka keskitysleiriltä Euroopan parlamenttiin hakee vertaistaan. Dokumentti kertoo hänen elämästään ja matkastaan vapauden, rohkeuden ja naisten oikeuksien symboliksi. Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K12 (Ahdistus)

Illan historiaokumentti on oikeastaan dokumentti siitä, miten rotumuukalaisia Euroopassa palvotaan tällä hetkellä. Mitä viheliäisempi Euroopan intressin vihollinen, sitä enemmän (((media))) tätä ylistää. Se, mitä Veil julkesi vaatia ranskalaisilta, ei ole sama mitä hän vaati Israelilta. Kuka hullu sitä nyt omassa maassaan.  

TV1, maanantai 14.1.2019 klo 20:00, MOT: Pakolla steriloidut 

Suomi on tehnyt tuhansia kansalaisiaan lisääntymiskyvyttömiksi vastoin heidän omaa tahtoaan. Osa heistä on yhä elossa ja toivoo valtiovallalta korvauksia tai edes anteeksipyyntöä. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. 

Kansakunnan ja rodun terveyttä kauhisteleva illan MOT otti varaslähdön Ylen rotuhygieniateemaan. Ohjelmassa tehdään mm. roomaanin suulla selväksi, että takavuosikymmenten kansankunnan itsesuojelua vaaditaan jälkikäteen kriminalisoitavaksi. Anteeksipyytöjä vaaditaan ja korvauksia jo kärtetään.


TV2, maanantaina 14.01. klo 20:00 Mullan alta: Paleface ja Milla Rumi 

Palefacena paremmin tunnettu Karri Miettinen ja herkän omintakeista musiikkia työstävä Milla Rumi vaikuttuvat syvästi Helvi Juvosen synkän kauniista elämäntarinasta ja runoista. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi

Mikä kumma siinä on, että huuliveikko Palefacea näkyy jatkuvasti televisiossa? No, uuskommunistien hyvävelikerho pitää vain toisistaan huolta.

YLE OTTAA LIBERAALIDEMOKRATIAN KRIISIN SYNTIPUKIKSI ITÄ-EUROOPAN JA KANSALLISET LIIKKEET

Yle pitää demokratian uhkana sitä, ettei kansallista
itsemääräämisoikeutta vastustava globalisti George
Soros saa levittää proagandaansa vapaasti Unkarissa.

Ylen systemaattisena tiedotusstragiana on jo pitkään ollut eurooppalaisen kansallismielisyyden mustamaalaaminen. Kampanjointi on käynyt sitä kiihkeämmäksi mitä menestyneempiä kansallisista ja oikeistopopulistisista liikkeistä on tullut. Oman lisähuolensa Ylelle ovat tuottaneet Itä-Euroopan kansallismieliset hallinnot, jotka eivät syleilekään länsimaisen näennäisdemokratian itsetuhoisia arvoja kuten vapaata muukalaisivaasiota ja itsekkäiden seksuaalikummajaisten lgbt-ideologiaa. 

Hallitsevissa tiedotusvälineissä Itä-Euroopan vastareaktiota lännen rappioarvoille ei edes pyritä ymmärtämään, kunhan vain kauhistellaan ja demonisoidaan kansallismielisiä poliitiikkaa, jota kansan ylivoimainen enemmistö on demokraattisissa vaaleissa halunnut kannattaa. Sen sijaan lännen nationalismille on löydetty viime vuosien aikana ihana tekosyy ja se on Venäjä. Tässä mediakertomuksessa nationalismille ja maahanmuuttovastaisuudelle ei löydy todellisia perusteita, vaan syy on yksin Venäjän kaikkalle tunkeutuneesta nettitrollauksesta, jolla on aivopesty lännen herkkäuskoinen kansansosan kannattamaan "liberaalien" tuomitsemaa etnistä itsepuolustusta.

Yhdysvaltojen retoriikan omaksuneena Ylen punaliberaalit toimittajat pitävät Venäjää suvaitsemattomana roistovaltiona, jossa ei ole poliittisia vapauksia tosinajattelijoille. Tätä tarinaa tukee hiljattain Ylen tv-uutisissa näytetty ja sen verkkosivuilla julkaistu pitkä vuodatus Venäjän turvallisuuskoneisto otti nuoret erityistarkkailuun – Ihmisoikeusaktivistit syyttävät ääriliikkeiden tehtailusta. Sympatiaa jutussa saavat vain äärivasemmisto ja anarkistit, vaikka Venäjä suhtautuu äärioikeistolaisiinkin liikkeisiin erittäin ankarasti. Valtio on lakkauttanut niistä lukuisia,  mielenosoituksia on kielletty ja lainsäädäntö on jo vuosia sitten kriminalisoinut kaiken "fasismia puolustavan puheen" historiallisesta revisionismista lähtien.

Näyttää siltä, että läntiset mediatalot kuten Yle eivät halua uutisoida Venäjän nationalisteihin kohdistuneista poliittisista vainoista, koska yksipuolinen "äärioikeiston" jahtaaminen on  EU:ta tukevalla hallitsevalle luokalle täysin normaali päiväjärjestys. Vasta sitten kun painostuksen kohteeksi tulee eliitin likaisen työn kaduilla tekevä äärivasemmisto, nousevat toimittajat ja "ihmisoikeusaktivistit" ääni väristen puolustamaan sanavapautta ja poliittisia perusoikeuksia.  Ylen uutisesta ei voi välttyä ajatukselta, että myös Venäjän pitäisi sallia äärivasemmiston terrori nationalistisia toisinajattelijoita kohtaan aivan kuten lännessäkin.

Punasokea media tunnustaa vain pakon edessä sen antinationalistista agendaa puolustavan äärivasemmiston väkivallan. Näin kävi tänään, kun tuli tieto, että saksalaisen AfD-puolueen Bremenin-osaston johtaja Frank Magnitz joutui äskettäin silmittömän ja raukkamaisen  väkivallan kohteeksi. Ylen uutisessa Maahanmuuttovastaisen AfD-puolueen johtaja raivokkaan hyökkäyksen kohteena Saksassa kerrotaan, että

66-vuotias Magnitz oli eilen maanantaina palaamasta teatteriesityksestä, kun kolme kasvonsa peittänyttä henkilöä hyökkäsi hänen kimppuunsa. Magnitzia lyötiin päähän puisella esineellä ja pahoinpitelyä jatkettiin vielä, kun uhri makasi tajuttomana maassa.

Yllättävintä uutisoinnissa on se, että siinä lainattiin AfD-puolueen tiedotetta, jossa tapahtuneesta syytetään "anti"fasistista Antifa-liikettä sekä poliittisia vastustajia sosiaalidemokraatteja, vasemmistoa ja vihreitä. Koska AfD rinnastetaan Saksan julkisessa keskustelussa mielivaltaisesti kansallissosialisteihin, heistä on tehty epäsuorasti vapaata riistaa. Saksan politiikan seuraajille tämä ei ole pelkkä mielipide vaan tunnettu tosiasia, sillä maan valtamediassa on AfD:n perustamisesta lähtien vallinut lynkkausmieliala, jossa mitkä tahansa toimet puoluetta vastaan nähdään moraalisesti hyväksyttävinä, vaikka teot olisivatkin rikollisia. Uutisjutun lopussa tämä asenne tulee puolivahingossa esiin:

Osavaltion SPD:tä edustava varapääministeri Martin Dulig totesi Detsche Welle -uutiskanavan mukaan, että iskujen on loputtava, koska ne vahingoittavat demokratiaa ja koska AfD käyttää niitä hyväkseen.

Kyyniseltä hyötyajattelulta kalskahtava lausunto paljastaa, että Saksan sosiaalidemokraattien mielestä AfD-poliitikkojen tuusan nuuskaksi hakkaaminen on väärin, koska se lisää puolueen kannatusta. Toisin sanoen valtapuolueet ovat tyytyväisiä haastajapuolueen puoluetoimiston räjäyttämiseen ja poliitikkojen hakkaamiseen, mutta harmittelevat sitä, että näin AfD voi uhriuta ja saada sympatiaa. 

Virallisen totuuden omineet valtamediat  ovat kieltämättä hämillään siitä, jos myös muut kuin poliittisen eliitin puudelit pääsevät uhriutumaan. Vahingon minimoimiseksi niille on tärkeää  täyttää mediatila uutisilla, joissa ns. Hyvien Asioiden kannattajat nähdään sorretussa asemassa. Tätä sympatian kerjäämistä omalle poliitkalleen Yle on harjoittanut erityisesti vuodenvaihteen jälkeisissä Unkari-uutisissa, joissa maa esitetään kolmannen maailman teokratiaa muistuttavana antidemokraattisena valtiona. 

Ylen pitkässä mielipideuutisessa Suomalaisnuori lähti vapaaehtoistöihin Unkariin ja 10 vuotta myöhemmin hänet nimettiin televisiossa valtionviholliseksi – Annastiina Kallius tutkii nykyajan fasismia, mutta tuntee sen myös nahoissaan toimittaja Laura Kosonen on hukannut lähdekritiikin jonnenkin Francis Fukuyaman ja Wilhem Reichin opusten väliin. Loputtoman pitkässä jeremiaadissa kuullaan ksenofiilisen Annastiina Kalliuksen yksisilmäistä punaliberaalia propagandaa ilman kritiikin häivää. Sikäli ironista, että uutisjutun täginä on sana Propaganda. Jutussa mm. Unkarin media samaistetaan Suomen valtamedian hysteerisesti inhoamaan MV-lehteen:

"Nainen raiskattiin Allahin nimeen Saksassa”. “Helvetti irti Ruotsissa, hyvinvointivaltion loppu (maahanmuuttajien tekemien rikosten vuoksi)”. Tällaisia uutisotsikoita unkarilaiset näkevät televisiossa, lehdissä ja verkossa. Suurimmat televisio- ja radiokanavat ja kaikki pääsanomalehdet ovat hallituksen äänenkannattajia. Ja se ääni on nationalistinen ja täynnä uhkakuvia. 

Tällaisiä juttuja näkyy Unkarissa jonkin verran, mutta silti vähän verrattuna suomalaiseen perusuutisointiin, jossa demonisoidaan maahanmuuttovastaisuutta ja tehdään kiiltokuvajuttuja laittomista maahantulijoista. Kiinnittämällä huomio Unkarin paisuteltuun "sananvapausongelmaan" – joka on ongelma lähinnä vain liberaalimedialle – länsimaiden pseudoeliitti voi lakaista maton alle oman progandistisen tiedottamisensa. Asiaan kuuluu, että esimerkiksi Suomessa toimittajat eivät pidä liberaaliagendansa ajamista propagandana, mikä taas kertoo heidän olevan asialleen omistautuneita tosiuskovia. Siksi jatkuva kauhukuvien luominen "äärioikeistosta" on heille vain vastuullista tiedottamista eikä totalitaristista indoktrinaatiota, johon he väittävät Unkarin syyllistyvän.

Vaikka henkilöön käyvää Ad Hominem -argumentiaatioa pidetään yleensä virheellisenä, ei se ole sitä välttämättä jutussa haastatellun Annastiina Kalliuksen henkilöhistorian kohdalla. Kyse ei ole suinkaan tavallisesta Unkarissa asuvasta suomalaisesta, joka on huolestunut Unkarin nykypolitiikasta, vaan vasemmistoliberaalista kiihkoilijasta, joka jo omalla parisuhdevalinnallaan osoittaa ylenkatseensa eurooppalaista perimää kohtaan. Jutussa kun kerrotaan, että

Nuoruusvuodet Budapestissa olivat kiihkeää aikaa. Kallius rakastui iranilaissyntyiseen mieheen teatteriryhmässä. Yhdessä he olivat mukana perustamassa turvapaikanhakijoita auttavaa MigSzol-aktivistiryhmää. Pariskunta suunnitteli yhteistä elämää Budapestissa.

Kriitinen lukija huomaa varsin nopeasti, että Kalliuksen motiivi taistella kansallismielisyyttä vastaan johtuu pitkälti hänen toiseutta halaavasta eksotiikan nälästä. Tästä taas seuraa poliittinen  kansallismasokismi, jossa minkä tahansa Euroopan maan kansallistunne näyttäytyy vaarallisena ilmiönä. Tähän asenteeseen kuuluu lisäksi sokea länsimielisyys, jossa epädemokraattisen EU:n toivotaan panevan kuriin Unkarin kaltaiset maat, jossa kansan enemmistö on äänestänyt väärin.

Siksi Yle ja muut suuret mediat ovat tehneet toivorikkaina uutisia Unkarin "nousevasta oppositiosta", vaikka sen politiikaa kannattaa kansasta vain murto-osa. Joulukuussa Ylen hehkuttamiin hallituksen vastaisiin "suurmielenosoituksiin" osallistui vain muutamia tuhansia ihmisiä, mutta silti verorahotteinen mediajättimme jaksoi jankuttaa asiasta parhaaseen katseluaikaan monta päivää syrjäyttäen samalla kymmensiin tuhansiin nousseet keltaliivien mielenosoitukset Pariisissa.

Kuten sanottua, jutun lähdekritiikki on olematonta. Kun yhdessä kuvatekstissä kerrotaan, että "ihmiset osoittavat mieltään Central European University -yliopiston puolesta 26. lokakuuta 2018", itse yliopiston taustasta ja sen merkityksestä ei kerrota mitään. Kalliuksen käymässä opinahjossa Central European Universityssä on Wikipedian mukana yhteensä vain 1448 opiskelijaa, mutta muhkea 880 miljoonan dollarin rahoitus. Se on lähes yhtä paljon mitä Suomessa saavat kaikki 25 AMK:ta (AMK:lla on yhteensä yli 100 000 opiskelijaa). Näin suureen rahalliseen tukeen pystyvät vain ideologisista syistä toimivat globalistit. Siksi ei olekaan yllättävää, että rahoituksen takana on pahamaineinen globalisti George Soros. Unkarin hallituksen toimet CEU-yliopistoa kohtaan selittyvät pitkälti sillä, että se on EU-liittovaltiopolitiikan, kulttuurimarxismin, arvoliberalismin ja multikulturalismin johtava ajatuspaja Unkarissa. 

Kalliusta pidetään Unkarin asioissa jonkinlaisena auktoriteettinä, sillä muut media lainaavat mielellään hänen punaliberaaja lausuntojaan. Verkkolehti Uusi Suomen jutussa ”Uskomatonta aggressiivista vihanlietsontapropagandaa” – Unkarin yleisradion uutinen Juha Sipilän puheesta pöyristyttää kauhistellaan sitä tosiasiaa, että jopa Unkarissa on herätty pääministerimme suomalaisvihamieliseen politikointiin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) uudenvuodenpuhe on joutunut kovan arvostelun kohteeksi Unkarissa. Unkarin pääministeripuolueen Fideszin ajatushautomon Nézöpontin turvallisuuspolitiikan analyytikko Geor Spöttle sanoo Unkarin yleisradioyhtiön haastattelussa, että hänen mielestään Sipilälle ”ei ole sijaa” politiikassa.  ”Vaihtaisin tämän pääministerin kansan nimessä. Hän ei arvosta ollenkaan omia kansalaisiaan”, Spöttle laukoo.

Haastattelun nosti sosiaalisessa mediassa esiin Unkarissa asuva Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Annastiina Kallius, joka pitää puhetta pääministerin vaihdattamisesta uskomattomana.  ”Uskomatonta aggressiivista vihanlietsontapropagandaa”, hän kommentoi Twitterissä.  Kallius nostaa esiin myös sen, että kokoomus tekee Euroopan parlamentissa yhteistyötä Fideszin kanssa.

Medialellikki Kallius leikkii lausunnoillaan sokeaa, sillä kiistämättömäksi tosiasiaksi jää, että Sipilä piti kehitysmaalaisten pedofiilistä saalistusverkostoa yhtä tuomittavana kuin suomalaisten kuviteltuja reaktioita tuota rikkollisrinkiä kohtaan. Jos tämä ei ole oman kansan halveksuntaa niin mikä sitten?

Syy, miksi Yle ja muut valtameidiat ovat ottaneet juuri nyt Unkarin ja muut Itä-Euroopan kansallismieliset maat silmätikukseen voi vain arvailla. Silti ei ole kaukaa haettua otaksua, että kampanjalla valmistellaan kevään tulevia eduskuntavaaleja. Sen merkkinä kun ovat yleensä olleet äärioikeistouutisten moninkertainen kasvu, Itä-Euroopan ja Venäjän kiihtyvä demonisointi sekä natsidokumenttien ahkera esittäminen televisiossa.