 |
Hänestä ja hänen jälkeläisistään ei koskaan tule suomalai-
sia. Suomalaiseksi ei tulla, suomalaiseksi synnytään. Piste. |
Pääsiäisajan kuumin kotimainen poliittinen peruna oli Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perustan julkaisema tutkimusraportti maahanmuuton kustannuksista. Tutkimuksesta vastanneen tilastotieteilijjä Samuli Salmisen laskelmien pääviesti oli, että maahanmuuttajista koituu Suomelle noin 700 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Luonnollisesti raporttia vastaan on hyökätty rajusti, aluksi Helsingin Sanomat tutulla mitätöivällä linjallaan, jossa lehti hälytti paniikissa apuun vanhan punamädättäjän kertomalla että "aihepiiriin perehtynyt tutkija Pekka Myrskylä luonnehtii laskelmia Ilta-Sanomissa "mielettömiksi"". Sen kummempia perusteita Myrskylä ei tietenkään heitolleen pystynyt esittämään. Sen sijaan tuntemattomana pysyttelevä professori (viran säilymisen kannalta ihan järkevää puna-yliopistossa) päätyy blogissaan Professorin ajatuksia aivan päinvastaisiin lopputuloksiin kirjoituksessaan "Suomen Perustan laskelman puutteet vähättelevät somalien ja irakilaisten aiheuttamia kustannuksia". Professori myös perustelee väitteensä toisin kuin Myrskylä, joka uskottelee edelleen itselleen että keisarilla ei ole vaatteita:
Perussuomalaisten laskelmat pitävät sisällään ainoastaan suoria menoja ja kuluja. Toisin sanoen maahanmuuton välilliset hyödyt ja kustannukset puuttuvat laskelmista kokonaan. 1800-luvulta muistamme erityisen positiivisia maahanmuuttajia kuten Karl Fazer, Hans Gutzeit tai James Finlayson. Näitä yhdistää länsimainen etninen tausta. Viime aikoina maahamme on saapunut esimerkiksi ulkomaisia asiantuntijoita, tutkijoita ja rakennusmiehiä. Näistäkin silmiinpistävän pieni osuus on saapunut maista, jotka nousevat Suomen Perustan tutkimuksessa esiin talouden kannalta hyödyllisinä - tai ainakin vain lieviä kustannuksia aiheuttavina tulijoina. Sen sijaan etenkin viimeisten vuosikymmenien islamilaista maahanmuuttoa on seuranut tiettyjen rikostyyppien aalto. Ne aiheuttavat kustannuksia sekä rikosten ehkäisyyn käytettyjen varojen, että rikosten seurauksena syntyneiden tuhojen muodossa.
Blogia pitävä professori esittää juttunsa loppupuolella vertailuja aikaisempiin vastaaviin tutkimuksiin mm. Norjasta. Ne näyttävät olevan linjassa Suomen Perustan löydösten kanssa:
Lopuksi on hauska verrata tutkimuksen kustannuksia muutamiin aiemmin tehtyihin. Itse arvelin vuonna 2010 maahanmuuton suoriksi kustannuksiksi 140-150 miljoonaa euroa todeten samalla epäsuorien kustannusten puuttuvan laskelmista. Tuo arvio meni siis pahasti alakanttiin, kun verrataan tämän ensimmäisen asiallisesti tehdyn tutkimuksen lopputulokseen eli noin 700 miljoonaan euroon. Toinen mielenkiintoinen vertailukohta on norjalaisten laskelma, jonka mukaan jokainen somali maksaa sikäläiselle veronmaksajalle noin 1,1 miljoonaa euroa elämänsä aikana. Suomen Perustan laskelman mukaan yksi somali maksaa vuodessa noin 14 000 euroa, joten elämänikäiseksi kustannukseksi tulee 70 ikävuodella kerrottuna vajaa miljoona euroa. Suomalainen ja norjalainen laskelma näyttäisivät siis tukevan toisiaan.
Lusikkansa kustannuslaskelmien soppaan iski tietenkin myös Yle (7.4.2015) pähkäiltyään asiaa ensin viisi päivää toimituksessa. Jutussaan "Perussuomalaisten maahanmuuttoraporttia syytetään silmänkääntötempuksi" Yle oli löytänyt viimeiseksi oljenkorrekseen informaatiomuotoilu.fi:ssä julkaistun kritiikin, jossa "informaatiomuotoilun ammattilainen" (sic) Juuso Koponen yrittää kumota tutkimustuloksen pääargumentin väittämällä että "yli 70-vuotiaiden rajaaminen pois laskelmista vääristää lopputulosta."
Facebookissa tiedetoimittaja Marko Hamilo kirjoittaa muita tutkimusesimerkkejä havainnollistaen, että Ylen uutisointi asiasta ei vastaa perinteistä journalistista etiikkaa:
Voisiko tällaista tapahtua millään muulla alalla? 1) Julkaistaan alan metodologian osaavan henkilön tekemä tutkimus lintutieteestä / ydinfysiikasta / elintarviketieteestä - tutkimus joka on tehty julkaistavaksi asianmukaisesti vertaisarvioidussa julkaisusarjassa 2) Informaatiomuotoilun ammattilainen Joku Suuri Tuntemattomuus kirjoittaa informaatiomuotoilu.fi- julkaisussa siitä kritiikin, jonka mukaan se on silmänkääntötemppu 3) Yleisradio otsikoi käyttäen toimittajan rakkainta ystävää, passiivia, että tutkimusraporttia "syytetään silmänkääntötempuksi". Ennen se meni niin, että minkä tahansa lääketieteellisen tutkimusnäytön saattoi kyseenalaistaa Yleisradion studioonsa jostakin kiven ja kannon alta kaivama yleislääkäri, joka ei ole koskaan tehnyt yhtään tutkimusta. Mutta piti sen sentään lääkäri olla. Nyt näköjään riittää, jos on "informaatiomuotoilun ammattilainen".
Helsingin Sanomien ja Yleisradion tapa tyrmätä Suomen Perustan julkaisema tutkimus pysyi vielä jossain säädyllisyyden rajoissa, mutta eräiden yksityisajattelijoiden totaalihajoamiset paljastavat sitä vastoin akateemisen vasemmiston täydellisen alennustilan. Tragikoomisin esimerkki tulee teoreettisen filosofian dosentti Panu Raatikaiselta, joka purki pahaa oloaan Hämeen Kaiussa ja Facebooksissa pääsiäisoksennuksellaan "Paljonko persut maksavat yhteiskunnalle?" Tiedetoimittaja Marko Hamilo totesikin Raatikaisen jutusta kuivan sarkastisesti, että
Aivan ihastuttava kirjoitus siinä mielessä, että siitä Panua ja hänen poliittista affiliaatiotaan tuntematon voisi kuvitella, että kyse on mainiosta parodiasta, jossa punavihreän kuplan keskellä sijaitsevassa norsunluutornissa päivystävä dosentti kipuilee, kun maailma ei noudatakaan sitä historiallista determinismiä, johon vielä hetki sitten kaikki uskoivat.
Vasemmistoliiton sanomalehti Kansan Uutiset tietenkin riemastui Raatikaisen täysin asiankuulumattomasta herjasta ja kertoi kiusoitellen että dosentti "päätti tehdä vastaavalla metodologialla ”tutkimuksen” siitä, kuinka paljon perussuomalaiset maksavat yhteiskunnalle." Mitään perusteltua laskelmaa saati tutkimusta Raatikainen ei tietenkään ole tehnyt, kunhan esittää kieli poskessa parilla rivillä "kustannuslukuja" perussuomalaisista, jotka riittävät Kansan Uutisten jälkikommunisteille kumoamaan tilastotieteilijjä Samuli Salmisen tutkimuksen ulkomaalaisten kustannuksista.
Mitä sitten tulee absurdiin kysymykseen kantasuomalaisen perussuomalaisten äänestäjäkunnan kustannuksiin Suomelle, ei sekään vastaa sitä mitä Raatikainen yrittää karkeasti vihjata. Kun Taloustutkimus oy:n "Kakuntekijät ja -jakajat" -tutkimuksessa (2013) tutkittiin PS:n ja muiden puolueiden kannattajien ammattiryhmiä saatiin raportin loppupäätelmäksi se, että "Perussuomalaiset ovat kakuntekijöitä: peräti 42 % puolueen kannattajista toimii yksityisellä sektorilla. Millään muulla puolueella kakuntekijöiden osuus ei ole yhtä suuri."
Facebookissa vaikuttava kansalaisaktivisti ja bloggaaja M. Virtanen kuvaa osuvasti Raatikaisen jä hänen hengenheimolaistensa paniikkimielialaa:
Medialle ja intellektuelleille tuli kiire luoda perussuomalaisten tutkimuksen mielikuvan näyttävästi ja emotionaalisesti syrjäyttävä psykologinen toisen iskun kehys. Sillä ei ole väliä, että se ei pidä lähemmässä kokonaistarkastelussa paikkaansa. Tärkeintä on se, että ihmisille jää perussuomalaisiin liittyvä negatiivinen mielikuva ja tunne, jonka on tarkoitus syrjäyttää, unohduttaa tai tehdä merkityksettömäksi maahanmuuttajien kustannuksiin liittyvä tieto. Maahanmuuttajien kustannukset ovat suomalaisia korkeammat muuten myös 0-18 vuoden iässä tukitoimineen, tulkkeineen, avustajineen, erikoisopetuksineen, erityispalveluineen, ilmaisine lomineen, nuorisokotikustannuksineen, rikollisuuteen liittyvine kustannuksineen, jne.
Toisaalla Virtanen analysoi tarkemmin Raatikaisen väitteet osoittamalla että persujen ja maahanmuuttajien kustannukset Suomelle eivät ole missään suhteessa vertailukelpoisia:
Saman laskutavan mukaan ei-perussuomalaiset aiheuttavat 18 ikävuoteen mennessä kustannuksia n. 900 miljardia euroa. Mutta selvästi suurin osa perussuomalaisista käy töissä ja maksaa kustannuksensa takaisin. Maahanmuuttajat aiheuttavat vähemmistönä 700 miljoonan euron suorat kustannukset, jossa ei ole otettu huomioon mm. seuraavia asioita: a) Monia välillisiä kustannuksia ja haittoja, mm. rikollisuuden lisääntymisestä aiheutuvat kustannukset; työnteon standardien heikkeneminen (maahanmuuttajien heikompi osaaminen); asuntojen ja kiinteistöjen kustannusten nousu lisääntyvän kulumisen, rikkomisen, väärinkäytön, välinpitämättömyyden, sotkemisen, siivottomuuden, jne. seurauksena; asuinalueiden viihtyisyyden ja sosiaalisuuden heikkeneminen ja kulttuuristen, uskonnollisten, etnisten, kielellisten, jne. ristiriitojen lisääntyminen; veroja maksamaton pimeä maahanmuuttajien halpatyövoima, joka lisää suomalaisten veroja maksavien henkilöiden keskuudessa työttömyyttä, painaa palkkoja alaspäin ja lisää verorasitusta; jne.
b) Maahanmuuttajat koostuvat suurimmaksi osaksi nuorista ja aikuisista, jolloin heistä aiheutuu tällä hetkellä normaalia vähemmän eläkekustannuksia. Siitä huolimatta he tulevat ikähaarukassa 7-70 (perussuomalaisten maahanmuuttajatutkimus) suomalaisia kalliimmiksi, joiden joukossa on enemmän eläkeläisiä. Aikanaan myös maahanmuuttajat vanhenevat, jolloin heidän eläkekustannuksensa lisääntyvät suomalaisten tasolle, jolloin heidän negatiivinen saldonsa suhteessa suomalaisiin kasvaa entisestään. Liberaalit suorittavat maahanmuuttajien rikollisuutta käsittelevissä tutkimuksissa ikään, sukupuoleen, ja tulotasoon perustuvia vakiointeja saadakseen maahanmuuttajien rikollisuuden näyttämään todellista pienemmältä (tulotasovakiointi on erityisesti Suomessa syntyneiden, Suomessa pitkään asuneiden ja Suomessa koulutuksensa saaneiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohdalla suurelta osin perusteeton, koska se perustuu suurelta osin älykkyyteen ja psykologisiin taipumuksiin (aikapreferenssi, viiden suuren persoonallisuustekijän painottuminen, taipumus rikollisuuteen tai anti-sosiaaliseen käyttäytymiseen, sitkeys ja yritteliäisyys, jne.) Jos perussuomalaisten maahanmuuttajatutkimus olisi ikävakioitu, suomalaisten kustannukset olisivat alentuneet ja maahanmuuttajien suhteelliset kustannukset olisivat nousseet. Siten tällä kertaa liberaalit eivät halua ikävakiointia, vaikka se on ristiriidassa heidän normaalien käytäntöjensä kanssa. Valtion ja kuntien kustantama maahanmuuttoteollisuus on liberaaleille intellektuelleille tuottoisaa ja valtaa lisäävää liiketoimintaa, ja siksi he puolustavat sitä emotionaalisesti ja todellisuutta vääristellen. Panu Raatikaisen kirjoituksesta heijastuu se ajatus, että kun ihmisiä on valtion ja kuntien toimesta rahoitettu, valtio ja kunta omistavat ihmiset, ja heidän on siten ajateltava kuten julkisilla rahoilla kustannettu intellektuelli haluaa. Kun Panua tuntuu kirjoituksessaan häiritsevän ihmisistä koituvat suuret julkiset kustannukset, niin aletaan vähentämään niitä ja siirtämään niitä suuremmassa määrin ihmisten maksettavaksi ilman byrokraattisia välikäsiä. Sillähän se asia hoituu ja se sopii minulle oikein hyvin. Samalla turhien, hyödyttömien ja haitallisten politisoituneiden sosialisti-intellektuellien määrä vähenee.
Yle Watch toteaa lopuksi, että maahanmuuttajien, etenkin tänne sopeutumattomien ja kutsumattomien värillisten "siirtolaisten" lopulliset taloudelliset kustannukset on tuotava parlamentaarisessa valtiossa kaikkien kansalaisten tietoon. Tämä erityisesti siksi, että näinä materialistisina aikoina vain raha tuntuu oleva se kieli, jota jopa ulkomaalaiskiimaisinkin ymmärtää, kun kustannuksia aletaan repiä myös hänen lompakostaan.
Silti ulkomaalaisten, ei-eurooppalaisten, "välilliset" kustannukset ovat Suomelle aina ne kaikkein korkeimmat. Se näkyy murhattuina ja raiskattuina suomalaisina, hinta, jota ei voi rahalla korvata. Pitkällä tähtäyksellä tätäkin korkeampi hinta on kansan sammuminen, hidas kansanmurha rodunsekoituksella ja kantaväestön syrjäyttävällä kansanvaelluksella. Näinä tiukkoina aikoina juuri vaalien alla on tietenkin hyvä muistuttaa ulkomaalaisten kustannuksista, mutta muukalaisongelman ykkösagendalle on silti nostettava kysymys suomalaisuudesta ja sen säilymisestä jälkipolville. Ilman suomalaisia ei ole Suomea. Somalit, kongolaiset ja mulatit eivät voi koskaan olla suomalaisia, vaikka he tepastelisivat satoja vuosia ikiaikaisten isiemme maan kamaralla.
