PIINAVIIKKO VAIN JATKUU.

Yle tv 1, 30.6.2014, klo 21.30, Dokumenttiprojekti: Tasa-arvon puolesta

Kalifornian osavaltio perui lain, joka salli avioliiton samaa sukupuolta oleville. Korkeimmassa oikeudessa kansanliikettä lain puolesta edusti kaksi huippujuristia. Miten USA:n oikeusjärjestelmä toimii? HD

Ylelle ei riittänyt "virallinen" homoviikko, vaan se jatkaa kahdeksatta päivää putkeen homoteemalla, pelkästään homonäkökulman puolesta.

Helsingin Sanomien Jari Uusitorppa (linkki): 

Onnea osuvasta ajoituksesta Ylen Dokumenttiprojektille. Tuore yhdysvaltalainen Tasa-arvon puolesta on erityisen kiinnostava nyt, sillä Suomen eduskunnan lakivaliokunta torjui viime viikolla tasa-arvoisen avioliittolain jo toista kertaa.Toki dokumentti olisi pituutensa arvoinen muutenkin, sekä ihmisoikeuksiin liittyvänä tapaustutkimuksena että juridisena jännitysnäytelmänä.Kuudestasadasta tunnista tiivistetty Tasa-arvon puolesta keskittyykin enimmäkseen oikeudenkäyntiin, jota kaksi pariskuntaa kävi Kalifornian osavaltiota vastaan.

Homoavioliitto ei ole tällä hetkellä ihmisoikeuskysymys, piste. Teemu Lahtinen kirjoittaa viimeisimmässä blogipäivityksessään "Sukupuolineutraali avioliitto ei ole ihmisoikeus", että "yhdessäkään edellämainitussa asiakirjassa [mm. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus (1948) ja Euroopan ihmisoikeussopimus (1953)] ei mainita samaa sukupuolta olevien avioliittoa ihmisoikeutena". 

Ihmisoikeuksien yleimaailmallinen julistus, hyväksytty YK: yleiskokouksessa 10.12.1948
16. artikla
(1) Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaaperhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnostajohtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliitonaikana ja sen purkamisen jälkeen.(2) Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoidenvapaasta ja täydestä suostumuksesta.(3) Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä onoikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.

ja 

Euroopan ihmisoikeussopimus, solmittu 4.11.1950. 12 artikla: Oikeus avioliittoon. Avioliittoiässä olevilla miehillä ja naisilla on oikeus mennä avioliittoon ja perustaa perhe tämän oikeuden käyttöä säätelevien kansallisten lakien mukaisesti.

TOIMITTAJA SARI HELIN, MILTÄ TUNTUU OLLA HYVÄ IHMINEN?

Ylen moniarvoinen keskustelu näkyy sen toimittajien kirjoittamissa blogeissa, joissa kuullaan vain yhtä totuutta, oli kysymys sitten monikulttuurisuudesta tai homoudesta kuten toimittaja Sari Helin viimeisimmässä (25.6.2014) blogikirjoituksessaan Lapsen pitää nähdä homojen hirttäjäiset todistaa vahvasti. Kirjoituksessaan Helin tulee tunnustaneeksi, että omien lasten aivopesemiseksi ei riitä omat voimat ja kyvyt, vaan se vaatii avukseen sähköisen propagandakoneen, television Yle Teeman:

Lapsissa on elämän yhdenvertaisuuden toivo ja sen odotus. Kun lapsen kanssa katsoo Yle Teeman ansiokasta homovihasta kertovaa dokumenttia, hän menee täyteen raivoon homojen puolesta. Ja kun lapsi ilmoittaa venäläisten olevan idioottimaisen vaarallisia homovihaajia, häntä ei voi siitä ajatuksesta moittia.

Kovakalloisemmallekin median kuluttajalle pitäisi olla jo pikku hiljaa selvää, että toimittajat eivät ole tekemässä työtään siksi, että he haluavat kuvata maailmaa sellaisena kuin se on, vaan he ovat tulleet alalle siksi, jotta voisivat ajaa omaa poliittista agendaansa, "parantaakseen maailmaa". Kun Sari Helin ravistaa päältään viimeisetkin toimittajan objektiivisuuden rippeet, saadaan homokiimaisen kiihkoilevaa tekstiä, joka alkaa muistuttaa surrealistisia hippitytön päiväunelmia: 

Kun uudet sukupolvet tulevat valtaan, olemme toivottavasti ajassa, jossa kirkkohäät kuuluvat kaikille, verenluovutus kuuluu kaikille ja adoptio kuuluu kaikille. Uusien sukupolvien näkökulmasta suomalainen homopostimerkki on hauska historiallinen yksityiskohta esihistoriallisilta ajoilta.

Vielä 15-20 vuotta sitten Sari Helin tuskin ajatteli homokysymyksestä aivan tällä tavalla eikä hän olisi pitänyt homojen puolustamista elämää suurempana eettisenä missiona. Arkisemmin sanottuna hän kuuluu siihen samaan muotiaatteita seuraavien laumasielujen joukkoon, jotka olisivat itse olleet leikkisästi tölvimässä sodomiitteja vielä pari vuosikymmentä sitten, koska siitä ei silloin seurannut sosiaalisia sankitoita. Sosiaaliseen ryhmäpaineen alla sarihelinit ovat sitä samaa maan suolaa, jotka kulloisenkin trendin harjalla kannattavat milloin natseja, kommunisteja tai monikulttuurisuutta. 

Nyt kun Setan solutuksen ja mediavyörytyksen ansiosta homot on saatu nostettua ihmeellisten enkelien asemaan, herättää jokainen yhteiskunnalinen toimi, jossa ei alistuta kaikkiin sodomiittien oikkuihin ja vaatimuksiin valtavan moralistisen raivon sarihelineissä. Syynä tähän on se, että Hyvät ihmiset ovat viime kädessä vain farisealaisia opportunisteja, jotka haluavat signaloida omaa oikeamielisyyttään muodikkaan yhteiskuntamoraalisen kysymyksen avulla.

*****  ******  ******


Mitäs Teemalla tänään?

Yle Teema, 26.5.2014, klo 20.00, Kun nainen rakastaa naista

Osa 4/4. Perheenmuodostus. Tänään tutustumme perheisiin, jossa on äiti, äiti ja lapsia. Bettina ja Mette etsivät spermanluovuttajaa saadakseen toisen lapsen. Erotapauksissa perheeseen voi tulla uusi äiti - tai isä. HD

Yle Teema, 26.5.2014, klo 20.30, Homomiesten maailma

(7) 4/8. Tiesitkö, että on olemassa homojoogaa ja vain homoille tarkoitettuja hotelleja? Millaisia homoyhteisöjä maailmalta löytyy? Tutustutaan mm. Antwerpenin Outgames-festivaaliin HD


Yle Teema, 26.5.2014, klo 21.00, Isäksi syntyneet

Jerome ja Francois ovat halunneet omaa lasta kauan. Vihdoin he kuulivat kohdunvuokrauksesta. Auttaisiko se miesparia? Dokumentti seuraa miesten matkaa Yhdysvaltoihin ja kahden perheen yhteistä odotusta. HD 

IKÄVÄ TAKAISKU LAKIVALIOKUNNASSA, MUTTA YLE TEEMA TUO LOHTUA.

Rakel Liekin kirjoittama Yle uutinen 25.6.2014:

Lakivaliokunta hylkäsi sukupuolineutraalin avioliittolain (linkki uutiseen)

Jo pelkkänä käsitteenä homoavioliitto on oxymoron, jossa avioliiton ja homoilun yhdistäminen on sama kuin sanoisi ’valtava kääpiö’. Siksi termiä on pitänyt muuttaa ja antaa sille lopulta moraalisesti aseista riisuva lakitieteellinen termi "tasa-arvoinen avioliittolaki". Kelläpä nyt mitään tasa-arvoa vastaan olisi - mikäli kyseessä todella on tasa-arvoiset asiat.

Mutta eihän tässä olekaan kyse tasa-arvoisista, puhumattakaan samanarvoisista asioista, ellei sitten määrittäväksi lähtökohdaksi oteta rakkautta, "joka on yksi ja ikuinen". Mikäli näin olisi, tällöin avioliittoinstituutioon tulisi sisällyttää mitkä tahansa kuviteltavissa olevat parit, ryhmät ja seksuaalisuuden harjoittajat, kunhan niissä vain kerrotaan olevan mukana rakkautta.

Homot, homouden puolustajat ja homoja poliittisena välineenä käyttävät uusvasemmistolaiset valehtelevat sanoessaan puolustavansa tasa-arvoa, koska he suovat perinteisen avioliittoikeuden heterojen lisäksi vain homoseksuaaleille. Miksi aikuisten lisääntymisperusteisen seksuaalisuuden normista poikkeavista vain homoille halutaan antaa erityisoikeus avioliittoon? Esimerkiksi biologisesti katsottuna heteroseksuaalinen moniavioisuus on normaalia, tarkoituksenmukaista, verrattuna geneettiseen umpikujaan johtavaan homouteen. Silti heille ei olla vaatimassa avioliitto-oikeutta kuten ei myöskään pedofiileille, eläimiin sekaantujille tai nekrofiileille, vaikka hekin osaavat todennäköisesti tarpeen tullen puhua yhtä lämpimästi rakkaudesta kuin peräsuoleen ihastuneet saman sukupuolen edustajat. 

Miksi päältä päin katsoen "järkevänä ja reiluna" pidetyn tasa-arvoisen argumentoinnin hieman tarkempi analyysi johtaa näin absurdeihin lopputulemiin? Siksi, että avioliittoinstituution yhteiskunnallinen, todelliseen oikeudenmukaisuuten perustuva etuoikeudellinen luonne, on haluttu tietoisesti sivuuttaa. Avioliitto on aina yhteiskunnallinen etuoikeus ja se perustuu heteroseksuaalisen pariskunnan perussolun, perheen, turvaamiseen, mikä tuo luonnollisesti avioliittolle myös ääneen lausumattomia velvollisuuksia. Lähtökohtaisesti tasa-arvon vaatimus ei kuulu avioliittoon ollenkaan, sillä jo pelkkä alaikäisyys ja sisaruus olisi este avioliitolle. Tasa-arvo tai vielä vähemmän joku abstrakti "rakkaus" ei ole tässä kysymyksessä mikään ylin peruste, jonka varjolla se voidaan myöntää kaikille halukkaille. 


Miksi monien tunteenomaisesti pahana pitämä eriarvoisuus on useissa tapauksissa oikeudenmukaisuutta? Jo Aristoteles tiesi aikanaan kertoa, että "Oikeus näyttää olevan eräänlaista tasa-arvoisuutta, ja sitä se onkin, mutta ei kaikille, vaan vain tasa-arvoisille. Eriarvoisuuskin näyttää oikeudenmukaiselta, ja sitä se onkin, mutta ei kaikille vaan vain eriarvoisille." Jotta erilaisia asioita ja niiden arvoja voisi ylipäätään arvioida, niitä täytyy määrittää ja erottaa - sanalla sanoen: eriarvoistaa. Jos kaikki - hyvä ja paha, normaali ja epänormaali, kaunis ja ruma, vahva ja heikko  - ovat yhtä ja samaa, niin silloin "kaikki käy" ja kosmos muuttuu entropian myötä kaaokseksi. Homoavioliitto ei tietenkään yksin rapauta yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja jatkuvuuden ideaa, mutta yhdessä muiden itsekkäistä seurauksista piitamaattomien ilmiöiden kanssa se väistämättä korruptoi ajan myötä kansakunnan ja lopulta hajottaa sen toistensa kurkkuun käyviksi yksilöatomeiksi.

Homouden keinotekoinen tasa-arvoistaminen avioliitto-instituutiossa ei ole tietenkään tapahtunut yhdessä yössä, vaan kielipeliä on jauhettu määrätietoisesti vuodesta toiseen, käsitteen muuttuessa lopulta tunnistamattomaksi poliittiseksi korrektiudeksi, jonka alle on voitu kätkeä sen alkuperäinen irvokas merkitys. 

Aluksi valtamedia propagoi reilusti "homoavioliittolain" puolesta, mutta huomasi melko nopeasti, että se viittasi sellaiseen luonnollista inhoa herättävään kanssakäymiseen, jolla ei ole mitään tekemistä yhteiskuntaa uudistavan miehen ja naisen välisen liiton kanssa. Seuraavaksi se alkoikin rummuttaa "samaa sukupuolta olevien avioliitosta", sitten "tasa-arvoisesta avioliittolaista" ja lopulta kaikki merkitykset kätkevästä lakijargonista, "sukupuolineutraalista avioliittolaista". Tällä manööverillä tavallista karvalakkikansaa on vedetty kölin alta ja lujaa.

Pelkkä manipuloiva kielipeli ei ole pelkästään auttanut homoavioliittoa kannattavia vasemmisto- ja oikeistoliberaaleja, vaan heidän on täytynyt vedota auktoriteettiin, jonka he ovat itse julistaneet kaikkein korkeimmaksi eli ihmisoikeudet. Ottamatta tässä sen enempää kantaa ihmisoikeuksien filosofiseen todistusvoimaan, itse vireillä olevalla avioliittolailla ei ole mitään tekemistä ihmisoikeuksien kanssa. Mikäli kyseessä olisi ihmisoikeuskysymys, Suomi olisi saanut jo aikoja sitten huomautuksen EU:n ihmisoikeustuomioistuimelta, joka lienee se korkein temppeli tässä uskonkultissa.

Jo tämänhetkisen avioliittolain perusteella Suomen lakikirjasta ei löydy pykälää, joka estäisi homoseksuaaleja menemästä naimisiin. Lisäksi  rekisteröidyssä parisuhteessa eläminen on oikeusvaikutuksiltaan kaikille sama, jonka vuoksi "sukupuolineutraalin avioliittolain" kannattajien todellinen motiivi lakimuutokselle löytyykin avioliiton käsitteen ja sillällön muuttamisesta. Lakimuutoksen seuraksena koko avioliitto-instituution merkitys tehtäisiin arvottamaksi, mikä lienee kulttuurimädättäjien todellinen päämäärä, siinä kun taas muotiaatteita seuraavat trendizombit toimivat vain suurena massana hyödyllisiä idiootteja.

Yle Teema, 25.6.2014, klo 20.00, Kun nainen rakastaa naista

3/4. Voiko ulkonäön perusteella päätellä, onko joku lesbo? Belle ja Padde eivät olemuksellaan ja käytöksellään jätä arvailuille varaa, mutta Signe joutuu usein torjumaan miesten lähentely-yrityksiä. HD

Yle Teema, 25.6.2014, klo 20.30, Homomiesten maailma

(7) 3/8. Homomiehistä 57 % on joutunut tilanteeseen, jossa heitä on haukuttu homoiksi. Mutta kuinka on Michaelin laita, joka on sekä homoseksuaali että muslimi? Jo pukeutuminenkin voi johtaa syrjintään. HD

Ammattiuhriutujien mielestä maailma on vasta silloin riittävän hyvä, kun se menee 100%:sti heidän pillinsä tahtiin. Tietenkin se vaatii läntisen enemmistön eli globaalin valkoisen "heteronormatiivisen" vähemmistön alistumista. Muuten kyseessä on sorto, seksismi, rasismi ja fasismi. Vai mitenkä se meni.

Yle Teema, 25.6.2014, klo 21.00, American Vagabond

(12) Elokuva kotoaan karkotetuista amerikkalaisista homoseksuaalinuorista, jotka pakenevat vanhempiaan luvattuun kaupunkiin, San Fransiscoon, mutta päätyvät ihmisvarjoiksi. O: Susanna Helke T: For Real Productions HD

Yle Teema, 25.6.2014,, klo 22.30, Kino: Let my people go!
(12) Rubenin ja Teemun yhteiseloa järkyttää yllättävä potti rahaa. Ruben pakenee pariisinjuutalaisen perheensä helmoihin, jossa meno yltyy yhä kierteisemmäksi. N: Carmen Maura, Outi Mäenpää, Nicholas Maury, Jarkko Niemi. HD

Video: Why Jews Push Gay Marriage täältä.

Aiemmat Yle Watch Pride-viikon jutut:
THE FAG SHOW MUST GO ON - PINKKI-YLEN TOTAALISTA KULTTUURISOTAA.

YLEN YHTEISKUNNALLINEN KESKUSTELU? YKSIPUOLISTA PROPAGANDAA DEGENERAATTIEN PUOLESTA.

THE FAG SHOW MUST GO ON - PINKKI-YLEN TOTAALISTA KULTTUURISOTAA.

Yle Teema ryöpsäyttää peräsuolen täydeltä homopaskaa yhtenä iltana kuuden (!) ohjelman voimalla. Tätä voisi kutsua jo totaaliseksi kulttuurigangsterismiksi epäkulttuurin ja geneettisen umpikujan puolesta. Toiminnan savuverhona on ihmisoikeudet, jotka eivät ole koskaan tarkoittaneet friikkien "sateenkaarioikeuksia". Nämä perusteettomat "oikeudet" on homomafian ihmismieleen käyvän terrorikampanjan avulla onnistuttu iskostamaan kansan tajuntaan vasta tällä vuosikymmenellä. 



Yle Teema, 24.6. 2014, klo 20.00, Kun nainen rakastaa naista

Osa 2/4. Millaista on lesbojen yöelämä Tanskassa? Kööpenhaminassa on pieni, mutta aktiivinen lesboyhteisö, jossa estoistaan on helppo irtautua. Harvalukuisesssa yhteisössä ei kuitenkaan vältytä juoruilulta. HD 

Yle Teema, 24.6. 2014, klo 20.30, Homomiesten maailma

(7) 2/8. Homomiehistä suuri osa on sitä mieltä, että median heistä antama julkisuuskuva on harhaanjohtava. Ovatko stereotypiat pinnalla, kun Christian ja Raz valmistautuvat kauneusmessuille? HD  


Yle Teema, 24.6. 2014, klo 21.00, Stephen Fry homofobian jäljillä

2/2. Millaista on homojen elämä eri puolilla maailmaa? Fry selvittää, mistä homofobia oikein syntyy. Millaiset lait ja moraalikoodit säätelevät yhteisöjen ja ihmisten suhtautumista homouteen? HD 

Kertoo jotain ajastamme, että homoseksuaalisuutta, joka on seksuaalinen kohdehäiriö eläimiin sekaantumisen tapaan, ei pidetä enää poikkeamana, vaan median homomafia on saanut käännettyä asian päinvastaiseksi - vain terveen sodomia-kritiikin esittäjät kärsivät häriöistä jota julkisen sanan päälle päsmärit kutsuvat epälääketieteelisesti "fobiaksi". Vielä pidemmälle viedyssä keittiöpsykologisoinnissa homostelun luonnollinen inho onkin vain merkki inhoajan omasta homoudesta! Samalla projektio-"logiikalla" valkoisia vihaava musta on itse valkoinen, viinaa karttava on alkoholisti ja autoilua vastustava on automaattisesti formula-fani; toisin sanoen tässä kieroutuneessa ajattelussa henkilö voi olla olematta homo ainoastaan tykkäämällä homoista. 

Rappion aikana turmiotakin pidetään hyveenä, ja turmion arvostelua paheena. Varmaa on vain se, ettei tämä Rauta-aika kestä onneksi loputtomiin.



Yle Teema, 24.6. 2014, klo 22.00, Arkistovieraana: Jani Toivola

(2014) Kansanedustaja ja näyttelijä Jani Toivola puhuu haastattelussa homoseksuaalisuudesta ja aiheeseen liittyvistä arkisto-ohjelmista. 

Varta vasten tehty kiiltokuvahaastattelu juuri tämän viikon Pride-viikkoa silmällä pitäen.


Yle Teema, 24.6. 2014, klo 22.14, Oletko sinä...?

(1969) Kertomus homoseksuaalisuudesta. Dramatisoitu dokumenttielokuva Helsingistä ajalta, jolloin seksuaalinen poikkeavuus oli rikos. Ohjelma sensuroitiin vuonna 1969 yllytyspykälän perusteella. Ohjaaja: Matti Lehti.  

Suomessa oltiin kulttuurimarxilaisen punamädätyksen hermoilla heti läntisen sivilisaation itsesuojelun romahduttaneen vuoden 1968 jälkeen. Mätiä hedelmiä korjataan nyt.

Yle Teema, 24.6. 2014, klo 22.43, Homoseksuaalisuus - eräs vähemmistö
 
(1975) Ohjelmassa tarkastellaan homoseksuaalisuutta, joka ei ole enää laitonta, mutta ei ihan sallittuakaan. Mitä se on ja miten siihen tulisi suhtautua?

1970-luvun puoliväliin tultaessa tiedotusvälineisiin soluttautuneen pienen painostusjärjestö Setan agenda alkoi tehdä syövyttävää työtään myös Ylessä.

YLEN YHTEISKUNNALLINEN KESKUSTELU? YKSIPUOLISTA PROPAGANDAA DEGENERAATTIEN PUOLESTA.

Ylen Blogit / Avoin Yle (17.6.2014):

Pride-viikko Ylellä - vahva panos ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun"

"Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöasiat ovat ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja sekä Suomessa että globaalisti. Yle haluaa ottaa osaa keskusteluun vähemmistöjen asemasta."

Linkki Ylen blogiin.

Kun julkisuudessa puhutaan "yhteiskunnallisesta keskustelusta", tarkoittaa se käytännössä vasemmistoliberaalista moralismista kumpuavaa yksinpuhelua, saarnaamista ja propagandaa. Kyse ei ole todellakaan keskustelusta, sillä vastapuoli on suljettu siitä kokonaan. Tässä "demokraattisessa keskustelussa" poliittisen vihollisen legitiimejä argumentteja ei ainoastaan sivuuteta, vaan kriitikot leimataan hengenvaarallisiksi Ilmestyskirjan pedoiksi mutta silti samalla heitä ylenkatsotaan ressukoina, jotka kärsivät irrationaalisista fobioista. 

Miksi homot mustien ja juutalaisten tapaan ovat julkisuudessa kritiikin ulkopuolella? Ei Yle Watchissa eikä muissakaan kansalaispiireissä kukaan ole kieltämässä homorynkytystä ja matonnylkytystä. Siinähän rynnyyttävät niin paljon kuin musta sielu sietää. He saavat myös kaikessa rauhassa "rakastaa" toisiaan sitä kenenkään estämättä.

Prinsessan asemaan päässeet homot ja heitä puolustavat liberaalit homoemot eivät taida vain kestää sitä, että myös heitä voidaan kritisoida ja aivan perustellusti. Kun he eivät kitisevien ja lellittyjen kakaroiden tapaan saakaan kaikkia ylimääräisiä herkkuja kuten "sukupuolineutraalia avioliittoa" (rekisteröity parisuhde takaa heille jo nyt samat oikeudet), he alkavat rakentaa mielessään skenaarioita, joissa oveen kolkuttaa Seksipoliisi, joka estää bakkanaalien jatkumisen. Lähes samankaltainen omaa hedonismia fanaattisesti puolustava vainoharhainen asenne löytyy arkijuopoilta, jotka saavat hepulin, jos joku kehtaa ehdottaa ravintoloiden sulkemisajan aikaistamista ikään kuin virkavalta veisi heiltä näin mahdollisuuden nautintoon, vaikka viinaa voi yhteiskunnassa hamstrata Virosta saakka aina alkoholimyrkytykseen asti. Mutta kun minun-minun-ja-vain-minun ikuisesti määrätyt ja saavutetut nautintaoikeudet...

***** ****** *******

Kulttuurimarxilainen strategia psykopatologisoida vastapuolen kiusallisesti validit argumentit näkyy erityisesti uhriutuvassa identiteettipoltiikassa kuten feminismissä ja LGBT-"kansan" (lesbo, gay, bi ja transsukupuoli) vaatimissa erityisoikeuksissa. Loka-Laitista jälleen lainatakseni, viimeistään 1990-luvulla Suomessakin Marxismi-Leninismi vaihtui Homoseksualismi-Feminismiin....

Siksi Ylen tapa käsitellä nyt alkavaa Pride-viikkoa ei yllätä. Median ja kulttuuripiirien Homomafian ekstaattinen hurmos on vain kasvanut ja tänä vuonna Yle revitteleekin peräsuoli pitkällään myötäkarvaista homoteemaa Ylen TV 1:ssä, Yle Teemassa ja Yle Puheessa. 

Lopuksi: ihmeellisiksi pyhimyksiksi nostettujen homojen tiputtaminen alas jalustalta ei tietenkään tarkoita, että normiväestö eli heterot olisi kritiikin ulkopuolella. Holtiton ja vastuuton promiskuiteetti, huoraaminen, pelimies"kulttuuri", puolijulkinen irstailu, itsekkyys ja avioliiton tuhoaminen ovat yhtä lailla heteroiden hommaa, jonka ääneen sanominen on sekin monelle hyväkkäälle silkkaa "ahdasmielisyyttä", joskaan ei niin Pahaa kuin vaatimus homojen kaapin sulkemisesta ja astumisesta ruotuun jonne he kuuluvat. 

Yle Puheessa sodomiitteja ylistetään koko viikon ahkerasti: Pride-viikko Yle Puheessa (linkki)




YLE TV 1, 23.6.2014, klo 24.00, Gay Pride

Homojen vapautusliike syntyi kesäkuun 28. päivänä vuonna 1969, New Yorkissa. Tuolloin homot astuivat kadulle vastustamaan Stonewall Inn -kapakkaa ratsanneita poliiseja. Mitä neljässä vuosikymmenessä on saatu aikaan?

Paljon paskaa, mutta ei lasta.

YLE Teema, 23.6.2014, klo 20.00, Kun nainen rakastaa naista

Kaapista ulos. Millaista on elää lesbona Tanskassa? Avausjaksossa [neljä osaa!] keskitytään siihen tilanteeseen, jolloin läheisille on kerrottava lesboudestaan. 22-vuotias Anne Sofie valmistautuu huolella suureen hetkeen. HD

Yleä komppaavan Hyysärin linkki ohjelman esittelyyn. Kansanvihollisten hääräämässä Homomafiassa yhteistyö toimii saumattamasti valtamediasta toiseen.


YLE Teema, 23.6.2014, klo 20.30, Homomiesten maailma

(7) Uusi sarja 1/8: Seksi. Tiesitkö, että homomiehet pitävät lähetyssaarnaaja-asennosta jopa enemmän kuin heteromiehet? Tanskalaissarjan kussakin jaksossa pohditaan poikkeavatko homomiehet sittenkään paljon heteroista. HD .


YLE Teema, 23.6.2014, klo 21.00, Stephen Fry homofobian jäljillä

1/2. Millaista on homojen elämä eri puolilla maailmaa tänään? Fry selvittää, mistä homofobia oikein syntyy. Millaiset lait ja moraalikoodit säätelevät yhteisöjen ja ihmisten suhtautumista homouteen? HD

Termin ”homofobia” teki ensi kertaa tunnetuksi marxilainen juutalainen George Weinberg kirjassaan Society and the Healthy Homosexual (1975). Saman poliittisesti motivoituneen psykopatologisoinnin jäljillä on myös toinen juutalainen ja homo, näyttelijä Stephen Fry. Syytön tämä blogi on siihen, että vaikutusvaltaisimmat mädättäjät tuppaavat olemaan juutalaisia - pitäisikö nämä faktat jättää kertomatta? 

Näiden kulttuurin rauniottajien motiiveja lukee kuin avointa kirjaa paitsi hyödylliset Goyim-idiootit, jotka sekä narsismissaan että naivismissaan kuvittelevat tekevät parempaa maailmaa jonka nimi Sodoma.

KUINKA YLE ON KÄÄNTYNYT TYÖVÄENLUOKAN SANKAREITA VASTAAN.

Ylen kolumni 5.6.2014: Sean Ricks: Mamut vei sun duunit ja naisen - hyvä!

Näytät surulliselta tapaukselta. Olet keskimittainen, palat helposti auringossa, olet keskivartalolihava ja hiuksiakaan sinulla ei ole niin paljon kuin haluaisit. Kuvissa olet aina se, joka näyttää kärsivän ummetuksesta.  Sinulla on muutama lapsi ensimmäisestä avioliitostasi, mutta ette tule kovin hyvin toimeen. Sinulla on onnen hetkeksi, mutta se johtuu joko viinasta tai Suomen lätkämenestyksestä. Silloinkaan et uskonut, että Suomesta on mihinkään.

Linkki kolumniin.

Vielä silloin kun Ylessä vaikuttivat vanhakantaiset sosialistit, työmies korotettiin edistyksen eturintaman esikuvaksi. Kun sosialismi rappeutui viimeistään 1990-luvulla pelkäksi kulttuurimarxilaiseksi negatiivisuudeksi ja halpamaiseksi mädätykseksi, valkoisesta työläismiehestä tulikin epäilyttävä otus, suorastaan uppiniskainen taantumuksellinen vihollinen, joka vastustaa  kulttuuria rikastuttavaa ulkomaalaista halpatyövoimaa ja on sitoutunut kansalliseen identiteettiin. Tämä muutos on näkynyt myös Ylessä siten, että tiedostavat samppanjasosialistit eivät enää demonisoikaan työnantajia, vaan lähinnä raskaan vientieollisuuden konservatiivisia työmiehiä, jotka eivät kannata uusliberaalien ja uusvasemmiston hellimää monikulttuurisuutta, josta globaalitalous ottaa lyhytnäköisen taloudellisen hyödyn. 2000-luvulla Ylen röyhkeys on vain kasvanut ja se onkin palkannut propagandakoneensa käyttäjiksi avoimen suomalaisvihamielisiä ulkomaalaisia, joiden työnä on lähinnä soittaa suutaan suomalaisille, etenkin suomalaisille miehille, jotka näidenkin hyväkkäiden palkan maksavat.

Kiintiövärilliseksi palkattua Ylen toimittaja Sean Ricksiä on turha syyttää siitä, että hänen äitinsä lahjoitti kymmenien tuhansien vuosien evoluution tuottaman uniikin geeniperimänsä tuosta vain lahjana jollekin amerikkalaiselle kongoidille. Mulatiksi syntyminen on tietenkin tragedia kaikille, ennen kaikkea mulatille itselleen. Ensinnäkin valkoisesta naisesta täytyy tuntua oudolta katsoa lasta, joka on hänen perimältään kaukaisempi kuin kuka tahansa tuntematon valkoinen. Neekerimies saattaa tuntea taas alemmuutta ymmärtäessään, että jälkeläisen hienoista älykkyyttä osoittavat piirteet tulevat valkoisen äidin puolelta. Mulatti itse on ymmällään, koska ei tiedä mihin geneettiseen ja kulttuuriseen klusteriin kuuluu. Koska jo pienikin neekeriveren tippa näkyy valkoisen perimässä aina ulkonäköä myöten, tuntee mulatti yleensä olevansa enemmän musta kuin valkoinen. Tästä taas seuraa kauna valkoisia ja valkoista geneettistä intressiä kohtaan. Siksi mulatit toivovat värillistä maahanmuuttoa ja rodunsekoitusta, mikä näkyy Sean Ricksin tuoreessa kolumnissa.

Vaikka Ylessä ollaan aina innokkaita etsimään sosiaalisille ilmiöille sosiaalisia syitä, löytääkin Ricks ne monen sosiaalidarvinistin tapaan yksilöstä ja tämän perimästä. Tämä koskee tietenkin siis vain suomalaistaviksia. Kolumnissa ei esimerkiksi syytetä sanallakaan kansainvälisiä ja kotimaisia suuryrityksiä, joille maahanmuutto on edullista, koska näin saadaan yleistä kansallista palkkatasoa poljettua alas.

Lisäksi jutussa jää tarkoituksella huomioimatta se, ettei edes kliseinen "suomalainen rasisti" syytä sosiaalisista vastoinkäymisistään ulkomaalaisia, vaan jos syyttävä sormi johonkin kohdistuu niin se osoittaa ensisijaisesti poliittikkoja, jotka ovat päästäneet maahan kilpailevan populaation edustajia ilman demokraattista päätöstä. On päivän selvää, että eri etniset ryhmät pelaavat tarjolla olevista rajallisista resursseista etnistä nollasummapeliä. Yle ja virallinen valtiovalta on julkilausumillaan ja päätöksillään osoittanut sen, mitä etnisiä ryhmiä se suosii ja mitä se halveksuu.

VAIN YLE KERTOI ENGLANNIN KIRKON ORWELLILAISESTA PAKOTTEESTA.

Ylen verkkouutiset 3.6.2014: "Englannin anglikaanikirkko varoittaa papistoa rasismin synnistä"

Linkki uutiseen. 

The Guardian sanomalehden perusteellisempi uutinen aiheesta.

Toinen uutinen siitä, ketkä muut kuin kulttuurimarxilaiset ovat soluttautuneet anglikaaniseen kirkkoon.

Tähän mennessä suurista mediataloista vain Yle on kertonut anglikaanisen kirkon punaliberalismia myötäilevästä totalitaarisesta pakkotoimesta:

Englannin anglikaaninen kirkko kieltää papistoa liittymästä kahteen äärioikeistopuolueeseen. Myös rasististen puolueiden muunlainen yksityinen tai julkinen tukeminen on kielletty heinäkuusta alkaen.  Anglikaanikirkon piispainkokouksen mukaan Britannian kansallispuoluetta tai Kansallista rintamaa tukevat papit syyllistyvät rasismin syntiin.

Eilispäiväinen anglikaanisen kirkon päätös kieltää pappejaan kannattamasta kansallismielisiä puolueita eron uhalla tulee olemaan seuraksiltaan historiallinen. On selvää, että kirkon päätös rohkaisee monia muita uusmarxilaisten soluttamia Länsi-Euroopan kirkkoja seuraamaan perässä.  

Anglikaanisen kirkon päätös on veret seisauttava, koska se tulee samalla julistaneeksi sodan kaikkia kansalaisia vastaan, jotka puolustavat etnistä kotimaataan. Kuvottavan tekopyhäksi ratkaisun tekee se, että nimenomaan "rasismista" - koskee rasistisesti tietenkin vain valkoisia - tehdään peruste pappien erottamiselle toisin kuin vaikka Raamatun tuomitsemasta homoilusta. Mutta eihän homous olekaan enää 68-sukupolven valtaaman kirkon mielestä synti, vaan syntisiä ovat ne, jotka nyrpistävät nenäänsä ulosteenkäryiselle perverssille homoaktille.

Suomessa kirkon rappio ei ole päässyt etenemään vielä niin pitkälle kuin Englannissa, mutta kyllä täälläkin näköjään uusvasemmistolaiset ovat osanneet soluttautua ja verkostoitua. Tästä kertoo kuvaavasti verkkolehti Sarastuksen asiantunteva mutta joskin hieman pitkä artikkeli "Totuuden henki johda sinä meitä…harhaan!” eli kuinka kulttuurimarxismin henki täytti valtionkirkon".

 
Sama (post-)marxilainen solutus vaivaa myös katolista kirkkoa:

MITEN YLE TUNKEE PUNALIBERAALIA HEGEMONIAA OHJELMAPOLITIIKKAANSA

Yle Radio 1, 3.6.2014, Ykkösaamun kolumni: Alan Turing - tietokoneen "isä"


Linkki kolumniin.

 

Kuulijana sitä oikein hätkähtää, kuinka Ylen radio-ohjelmiin tungetaan kiistanalaisia moderneja rappioarvoja kuin sivumennen, teemoihin, jotka aluksi vaikuttavat täysin neutraaleilta. Näin kävi kuunnellessani Ylen toimittaja Hannu Reimeen ykkösaamun kolumnia, jossa käsiteltiin lähestyvän merkkipäivän kunniaksi tietokoneen isänä pidetyn Alan Turingin (1912-1954) elämää. Kun Reime puhui lyhyesti Turingin itsemurhasta, hän ei malttanut olla tuomatta esiin mielipidettään homouteen liittyvästä yhteiskuntapolitiikasta, vaikka esittääkin sen ikään kuin kolmannen persoonan objektiivisena kantana ja "tosiasiana":

jos Alan Turingilla oli itsetuhoisia ajatuksia, niiden todennäköisempi toteuttamisajankohta olisi ollut pari vuotta aikaisemmin. Turing näet pidätettiin ja tuomittiin homoseksuaalisuudesta, joka siihen aikaan [1950-luvulla] oli rikos Iso-Britanniassa ja niissä maissa, jotka nyt ylpeilevät suvaitsevaisuudellaan ja eurooppalaisilla arvoilla.

Lopun sivulauseessa Reime näyttää paheksuvan siitä, ettei nykyisten punaliberaalien korkeimmaksi arvoksi korottama (valikoiva) suvaitsevaisuus ollut  vielä 1950-luvulla sellainen yhteiskuntaa totalisoiva voima kuin se on tänään. Mediaväen sodomiittien palvonta, josta nykyään käytetään sen vähättelevää ilmaisua suvaitsevaisuus, otetaan tässä lähtökohtaiseksi moraaliseksi hyväksi ja pahoitellaan epäsuorasti sitä, ettei 60 vuotta sitten homoja pidetty ihmeellisen upeina ihmisinä, joille on nyt voitu antaa valta määrittää se mitä enemmistön pitää ajatella seksuaali- ja identiteettipolitiikasta.

Vaikka kyseessä on mitätön ja sinänsä merkityksen esimerkki vaihvihkaisesta indoktronaatiosta, jossa syvästi kiistanalainen näkemys esitetään ikään kuin itsestäänselvyytenä, on se kuitenkin osoitus siitä, että hegemonisessa asemassa olevat vasemmistoliberaalit käyvät kulttuurisotaa väsymättä ja kaikkialla, jotta heidän viestinsä iskostuisi viimeisellekin takarivin Taavolle.



Yle TV 2, 3.6.2014, klo 22.05, Elokuva: Sodan lapset **UUSINTA**


(16) (Der Unhold/Saksa 1996) Tarina ranskalaisesta sotavangista, joka pääsee palvelijaksi Göringin metsästyskartanoon ja sitten linnaan, jossa Hitler-nuoria koulitaan sotilaiksi. O: Volker Schlöndorff. N: John Malkovich.


Tänään tuli kuluneeksi tasan 25 vuotta siitä kun Eurooppa vapautui kommunismin kahleista. Tuolloin Puolassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit sitten sodan päättymisen. Miten tämä näkyy Ylessä? No se esittää natsismin vastaisen propagandaelokuvan.

Ties monennettako kertaa näytettävä puolivakava natsifarssi Göringistä ja Hitler Jugendista on ajankohtaan nähden mitä epäajanmukaisin valinta. Tärkeintä on tietenkin se, että Yle pääsee jälleen kerran herkuttelemaan mieliteemallaan. Ja mikäs on nautiskellessa, kun jo pelkän pyknikon habituksen ansiosta Göringistä on helppo tehdä elokuvassa pelle, mutta saksalaisille kansallismasokisteille ja juutalaisille Hollywood-näyttelijöille tämäkään ei vielä riitä. Elokuvan avulla historiaa pitää myös muuttaa sellaiseksi, että se palvelee nykyaikaa ja sen hallitsijoita.

Miten muuten on selitettävissä se, että Göringistä tehdään elokuvassa eläimiä halveksuva verenhimoinen metsästäjä, vaikka juuri hänen ansiostaan Saksassa ja samalla ensimmäisenä koko maailmassa luotiin tiukimmat metsästys- ja eläinoikeuslait, jotka ovat edelleen voimassa Liittotasavallassa? Syynä tähän lienee se, että jopa natsismin ankarimmat vastustajat ovat tunnustaneet, että Saksa oli aikaansa edellä eläinoikeuskysymyksessä. Sen tunnustaminen, että natsit tekivät jotain oikein, on humanistifundamentalistien mielestä tietenkin väärin ja siksi se antaa moraalisen luvan valehdella suurelle yleisölle.

Kaltio-lehden artikkeli (2/2003) "Kolmannen valtakunnan eläinoikeudet" (linkki):

28. päivä elokuuta 1933 miljoonat saksalaiset olivat kokoontuneet radion ääreen. Puolisen vuotta jatkuneen natsivallan aikana uusien isäntien tavat olivat tulleet tutuksi ja kansalaiset olivat oppineet, että he tarkoittivat mitä sanoivat. Tärkeitä puheita oli opittu seuraamaan. Kolmannen valtakunnan Preussin asiain ministeri Hermann Göringin tiedettiin pitävän tärkeän linjapuheen. Ministeri puhui vain yhdestä asiasta: kahta viikkoa aikaisemmin julistamastaan vivisektion kiellosta. Vivisektiolla tarkoitettiin eläinkokeita, nimenomaan tuskallisia ilman nukutusta ja kivunlievitystä tehtäviä leikkauksia, elävältä leikkaamisia. Hän perusteli määräystään viitaten saksalaisen rodun ainoalaatuiseen historialliseen veljeyteen eläinten kanssa ja vetosi siihen, kuinka eläimet ja arjalaiset ovat tuhansien vuosien ajan jakaneet kodit, pellot ja taistelut yhteistyössä ja aseveljinä. Lopuksi Göring teki selväksi, mikä odottaa määräyksen rikkojia. Ne, jotka edelleen kuvittelisivat voivansa kohdella eläimiä kuten hengettömiä tavaroita, tultaisiin siirtämään välittömästi keskitysleireihin.