TV2, 9.11.2011, klo 22.05 Silminnäkijä: Mamut tervetuloa! Havumetsien, erämaiden ja jääkarhujen maa ottaa avosylin vastaan satoja tuhansia maahanmuuttajia joka vuosi. Mitä Kanada opettaa? Toimittaja Eero Ojanperä. Mielenkiintoista miten vasemmistolaisista painotuksistaan tunnettu Puna-Ylen toimittaja Eero Ojanperä ei meinaa pysyä housuissaan, kun saa ylistää kapitalismin ytimessä olevan talouskasvun autuutta. Kolmannen maailman henkisten voimavarojen siirtäminen Kanadaan talouskasvun nimissä on herkkua niille, jotka haluavat, että maan ja kulttuurin luoneet valkoiset eurooppalaiset voidaan tällä verukkeella syrjäyttää ja sulauttaa globaalin enemmistön valtamereen. Marxilaisuudella vuosikausia turhaan päätään hakanneet toimittajat ovat aatteensa romahduksen jälkeen löytäneet uuden välineen, jolla tuhota vihaamansa porvarillinen länsimainen kulttuuri. Heille talous on yhdentekevää, mikäli sillä voidaan vain propagandistisesti perustella eurooppalaisten syrjäyttäminen ei-valkoisilla.
Suomessa fanaattisimmat monikultturistit ovat posket leimuten lyöneet pöytään aina
Kanada-kortin, kun on esitetty kysymys, miksi monikulttuurisuus ei toimi missään (länsi)maassa. Tv-dokumentti on rakennettu tämä kortin varaan, mutta se vääristelee siinäkin totuutta, kun se keskittyy vain harvaanasutun ja työvoimapulasta kärsivän Manitoban alueen tilanteeseen. Muualla Kanadassa ja varsinkin maan suurkaupungeissa lainsäädännöllisellä pakkointegraatiolla toteutettu monikultturismi ei ole toiminut sen paremmin kuin muissakaan onton talousajattelun varassa toimivissa länsimaissa. Esimerkikisi meille suomalaisille tutut
somalit ovat samanlainen "rikkaus" Kanadassa kuin täällä. Lisäksi Kanada tunnetaan läntisellä pallonpuoliskolla nimellä "Amerikan Ruotsi", eikä tämä nimi ole todellakaan siellä suunnalla mikään mairitteleva ilmaus.
Kanadassa sanavapaus on suureen etelänaapuriin verrattuna olematon. Mielivaltainen viharikoslainsäädöntö, joka on luotu vain kulttuurin luoneen valkoisen väestönosan alistamiseksi, on jopa kryptisempi kuin ruotsalainen lainsäädännön irvikuva. Tällaista
pehmeää pakkovaltiota Yle yrittää sitten markkinoida katsojille ikään kuin ratkaisuna ongelmaan, joka ei ole ratkaistavissa! Ainoa ratkaisu Suomessa ja muualla Euroopassa olisi luopua yhteiskuntaa hajottavasta ja pakolla ylläpidetystä monikulttuurikokeilusta. Nykyisen romahdusmaisen taloustilanteen alla tämän luulisi olevan selvää jo kovapäisemmällekin puna-Ylen toimittajakunnalle. Jos tämä on toimittajille liian vaikea yhtälö ymmärtää, Ylen johto voisi potkaista nämä kiiluvasilmäiset varttihullut pois ja palkata tilalle objektiivisia kansalaismielipidettä ymmärtäviä toimittajia. Kiitos.
Ylen oma mainos ohjelmasta
tässä.
